31-vuotias Emma Blair on onnellisesti naimisissa lukioaikaisen ihastuksensa Jesse Lernerin kanssa ja matkustelee työkseen maailmalla. Äiti toivoisi jo lastenlasta, mutta Emma ei ole moiseen valmis. Ensimmäisenä hääpäivänä kaikki romahtaa. Jesse julistetaan kuolleeksi helikopterionnettomuudessa. Emma menee shokkiin, palaa lapsuudenkotiin asumaan ja työskentelee vanhempien omistamassa kirjakaupassa. Vuosien vieriessä elämä tasaantuu, ja Emma kihlautuu vanhan ystävänsä Sam Kemperin kanssa. Mutta sitten puhelin soi: Jesse onkin elossa!
"Ehkä minun oli aika vain... olla oma itseni." (s.35)
Kirja kertoo ihmissuhteista. Emmalla on haastava suhde siskoonsa Marieen. Hän tuntee itsensä kaikessa suhteessa huonommaksi kuin siskonsa. Emmalla on ristiriitaiset välit vanhempiinsa, joilla on odotuksia häntä kohtaan. Vanhempien mielestä matkustelu on vain välivaihe, joka pitäisi lopettaa ja asettua aloilleen, mikä heille tarkoittaa kirjakaupan jatkamista ja lasten hankintaa. Emman tehtävänä on pohtia, mitä hän itse haluaa elämältä.
"- kyse ei ole niinkään siitä, ketä rakastaa, vaan siitä, kuka olen." (s.292)
Kirja on sujuvasti kirjoitettu. Sivut kääntyvät kuin itsestään vetävän tarinan äärellä. Lukukokemus oli hyvä, vaikka juonen epärealistisuus ja henkilöiden teot eivät miellyttäneetkään minua. Emman elämän toksisuus pisti silmään. Karsastan ajattelua kuten 'kokemus teki minusta vahvan' ja 'löysin elämääni tarkoituksen'.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!