maanantai 29. huhtikuuta 2019

Minna Eväsoja: Melkein geisha - Hurmaava ja hullu Japani

Minna Eväsoja kertoo elämästään Japanissa, jossa hän oli opiskelemassa. Kirjasta välittyy kuva naisesta, joka elää elämäänsä uhkarohkeasti ja suhtautuu suurella kärsivällisyydellä ja kunnioituksella japanilaista kulttuuria kohtaan. Hänellä on toki myös kapinallinen pilke silmäkulmassa. Japani tulee esille kiehtovana, outona, kauniina ja riettaana.

Kirjaa lukiessa saattaa kokea kulttuurishokin, jos ei tiedä ennestään mitään japanilaisesta kulttuurista. Kaikki on siellä niin erilaista. En voisi kuvitella asuvani vuokra-asunnossa, jonka emäntä tupsahtaisi varoittamatta kylään ja toisi minulle herkkuja. Puhumattakaan siitä, että hän hoitaisi minua, kun olisin flunssainen. Japanilaiset yleensä välttelevät sairaita. Sairaus on tabu, joten siitä ei saa puhua. Japanissa ei ole apteekkia tai terveyskeskusta. Lääkkeitä saa kaupasta ja lääkärin voi tavata muualla. Flunssa ei ole syy poissaoloon töistä tai koulusta. Silloin japanilaiset asettelevat kasvoilleen suojuksen. Niistäminen julkisesti on kiellettyä. Äiti joutuu hoitamaan sairaan lapsensa, jos tämä joutuu sairaalaan. Vaatteet ja lakanat on pestävä itse kolikkopesulassa. Japanissa ei riitä, että vuokraemäntä on tungetteleva. Naapuritkin pitävät toisiaan silmällä - etenkin roskien suhteen, sillä tietyt roskat täytyy jättää tiettyyn paikkaan tiettynä päivänä. He myös neuvovat toisiaan siinä, mitä tulisi syödä. Japanilaiset eivät halua sekaantua toisten asioihin, kun jotain negatiivista tapahtuu. He kyllä tietävät, mitä naapurissa on tapahtunut esimerkiksi varkauden aikana, mutta poliisille he ilmoittavat, että he eivät tiedä mitään. Japanilaiset eivät yleensä kutsu toisiaan kotiinsa kylään. Heidän tavatessaan toisiaan on tärkeää tietää saapumisaika, mikä määräytyy tavattavan henkilön asemasta. Täytyy myös muistaa olla kieltäytymättä siitä, mitä tarjotaan. Niin ja ottaa oma wc-paperi mukaan ja käyttää eri tohveleita eri huoneissa. Japanilaisille ei kannata soittaa, sillä niin ei saa tehdä, jos siitä ei ole sovittu. Kirjettä postittaessa täytyy muistaa liittää oheen japanilaisella postimerkillä varustettu palautuskuori.

Japanilaisten kulttuurissa pidetään arvossa odottamista, tyyneyttä ja tunteiden kätkemistä sekä kunniasääntöjä. Heille on tärkeää pitää kiinni korkeakulttuuristaan, mihin teetilaisuudet kuuluvat olennaisena osana. Japanilaiset ovat taikauskoisia. He tukeutuvat oraakkeleihin ja henkiin sekä eläinmerkkeihin. He pitävät tiettyjä numeroita kuten 4 ja 9 huonoina enteinä. Hautausmaille on aseteltu pieniä postilaatikoita, joihin voi jättää viestin käynnistään. Japanilaiset pitävät kylpyläkulttuuria arvossa. Kylpylään saatetaan mennä jopa keskellä yötä. Siellä vallitsevat tarkat pyyhekoodit ja pesurituaalit. Japanilaiset vaikuttavat hyvin sivistyneiltä, mutta heillä ei silti ole esimerkiksi kuluttajasuojaa. Julkinen liikennekin on arveluttavalla kantilla, kun junissa törmää seksuaaliseen häirintään ja itsensäpaljastelijoihin ja kun taksikuskit eivät tiedä osoitteita eivätkä suostu antamaan kuittia.

Millainen naisen asema sitten on Japanissa? Minna Eväsoja luokiteltiin hyväksi tytöksi, jolla on hyvät harrastukset. Naiset voivat sinkkurooliltaan olla taiteilijoita, tutkijoita tai geishoja. Heille ei ole ominaista kaunistautua, sillä ei ole tapana tuoda omaa persoonaa esille. He meikkaavat vain johonkin rooliin sopivasti. Naisten iho ei saa päivettyä. Heidän ei myös ole sopivaa hikoilla. Nuoret naiset saattavat toimia nettikahviloissa seuralaisina, myydä seksiä saunoissa tai toimia hissityttöinä. Yleisesti ottaen naista pidetään heikkona, mutta äitiä vahvana. Japanissa vaimot päättävät, mihin miehen tienaamat rahat käytetään. Miehelle on tärkeää, että hänellä on vaimo, sillä vaimon puuttuminen voi olla este uralla etenemiselle. Vaimon tulee ehdottomasti olla miestään vanhempi. Avioliitto on oikeastaan enemmänkin sopimus. Puolison voi hankkia tutkimalla eri ihmisten siihen tarkoitettuja portfolioita. Häissä ei tanssita, sillä se olisi liian eroottista. Hääpari ei puhu mitään eikä kakkukaan ole aito. Lahjan antamiseen on tarkat säännöt. Aviopuoliset eivät osoita läheisyyttä tai asu välttämättä samassa paikassa. Saattaa olla, että miehellä on rakastajia tai toinen perhe muualla. Raskauden aikana huolehditaan naisen mielenterveydestä. Hänen on sopivaa jutella syntymättömälle lapselleen, asetella kukkia, kuunnella raskausmusiikkia, vierailla taidenäyttelyissä, joogata ja ajatella myönteisesti. Synnytys tapahtuu ilman kipulääkkeitä, sillä ne voivat olla vaarallisia vauvalle, jolle juotetaan maidon lisäksi vihreää teetä ja mehua. Vaimot, joiden lapset ovat muuttaneet pois kotoa, kulkevat paikasta toiseen yhdessä. He saattavat käyttäytyä äänekkäästi ja röyhkeästi muita kohtaan. Naisille ei kuitenkaan saa puhua.

Huvittavinta oli japanilaisten käsitys suomalaisista. He pitävät Minna Eväsojan kokemusten mukaan suomalaisia vahvoina viikinkeinä, jotka juovat väkijuomia pakkasen vuoksi ja maitoa vahvan luuston saamiseksi. Olisikin hauskaa lukea samankaltainen kirja, jonka olisi kirjoittanut Suomessa opiskellut japanilainen nainen! Haluaisin myös ehdottomasti lukea lisää Japanista, jotta näkökulmani aiheeseen olisi laajempi.


Helmet lukuhaaste 2019: 20. Kirja käsittelee sinulle entuudestaan vierasta kulttuuria

11 kommenttia:

  1. Olisipa tosiaan hauska lukea kirja japanilaisen Suomi-kokemuksista! Tämä Eväsojan kirja on kauttaaltaan kiinnostavaa luettavaa, teos hurmasi minut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla. Oletko lukenut muita kirjoja Japanista?

      Poista
  2. En ole Eväsojan kirjaa vielä lukenut, mutta jos postauksen toteamukset ovat kirjasta, niin aikamoisia yleistyksiä ja väärinkäsityksiä näyttää tapahtuneen. On Japanissa apteekkeja, jopa erikseen reseptilääkkeitä ja reseptivapaita lääkkeitä varten. Omaa vessapaperia tuskin kukaan ottaa mukaansa, en ole ainakaan koskaan kuullut, mutta julkisissa vessoissa ei sen sijaan yleensä ole käsipaperia, joten oma pieni käsipyyhe kyllä kulkee yleensä mukana.
    Pariskunnista riippuu, millainen heidän suhteensa on; julkisesti ei tunteita näytetä, mutta itse asiassa japanilaiset ovat hyvin tunteellisia. Kylpylä on vähän kuin meidän sauna, siellä on omat sääntönsä, mutta ei se mitään rituaalipeliä ole. Nuoret naisetkin ovat työelämässä aika lailla kaikilla aloilla. Ja meikkaavat kyllä, enemmänkin kuin Suomessa...
    No, ainakin kiinnostukseni kirjaa kohtaan heräsi, täytynee lukea se itse :) Terveisiä Japanista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki toteamukset ovat kirjasta ja ne ovat kirjailijan kokemuksia. Täytyykin lukea lisää aiheesta niin saan lisää näkökulmaa siihen. Olisiko kirjavinkkejä? :) Terveiset täältä Suomesta sinne Japaniin :)

      Poista
    2. Kirjasuosituksista: kaikki! Tietokirjoista kaunokirjallisuuteen. Yhteenkään kirjaan ei mahdu yksi kansa, jolla on niin valtavan pitkä historia, joten kirjallisuuden suuresta palapelistä piirtynee jokin yleiskuva :) Jäin miettimään, että Eväsojan koulu lienee ollut aika erityinen, samoin ne kuviot, joissa hän on ollut. Teetaide ei ole ihan joka tytön tai pojan arkea... Eli sikälikin varmasti mielenkiintoinen näkökulma ja kurkistus Japaniin.

      Poista
  3. Onpa mielenkiintoinen kirja, kiitos esittelystä. Taidan laittaa lukulistalle. Minusta japanilainen kulttuuri on niin kiehtovaa. - Mukavaa vapun aikaa sinulle!

    VastaaPoista
  4. Minusta tämä oli vielä parempi kuin yönaiset. Japanilainen blogiystäväni sanoi vastikään, että Suomi on kovassa kurssissa Japanissa. Tänä vuonna maat viettävät 100-vuotisten diplomaattisuhteidensa juhlavuotta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse taas tykkäsin yönaisista enemmän :)

      En tiennytkään kyseisistä juhlallisuuksista. Kiitos tiedosta!

      Poista
  5. Eväsoja on kiehtova kertoja ja japanilaisen kulttuurin avaaja! Tuo viime kappaleesi vaihtoehtoinen pointti on kutkuttava.

    Myös Eväsojan edellinen "Shoshin aloittelijan mieli" 2018 oli kiinnostava; uusinta, vastailmestynyttä "Wabi ja Sabi - Mietiskelypäiväkirjaa" en ole vielä lukenut, joten oiva lukutuokio odottaa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eväsojalla on kyllä aivan omanlaisensa tyyli kertoa. Täytyy ehdottomasti tutustua muihinkin hänen teoksistaan!

      Poista

Kiitos kommentista!