Siirry pääsisältöön

#Esirippu2018 -haaste

Bongasin Bibbidi Bobbidi Book -blogista #Esirippu2018 -haasteen. Tarkoituksena on listata omat viime vuoden suosikit. Kävin katsomassa 14 esitystä, mikä oli huikea määrä verrattuna siihen, että en ole viime vuosia aikaisemmin käynyt oikeastaan yhtään teatterissa saati baletissa. Näin ensimmäisen balettiesitykseni noin vuosi sitten. Olen onnellinen, että olen blogin kautta viimein saanut rakkauteni kohteen osaksi elämääni!

© Suomen kansallisbaletti, Roosa Oksaharju
 
Teatteri, jossa vierailin useimmin vuonna 2018
Helsingin kaupunginteatteri

Vuoden korvamato
Helsingin kaupunginteatteri: Kinky Boots

Vuoden sykähdyttävin roolisuoritus
Helsingin kaupunginteatteri: Rakastunut Shakespeare

Vuoden silmäkarkkipuvustus
Kansallisbaletti: Tuhkimo

Vuoden pettymys
Helsingin kaupunginteatteri: Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti

Vuoden yllättäjä
Kom-teatteri: Veriruusut

Vuoden tärkein sanoma
Kansallisteatteri: Atlantis

Vuoden mahtavin lavastus
Kansallisbaletti: Tuhkimo

Vuoden herkistäjä
Kom-teatteri: Veriruusut

Vuoden naurattaja
Helsingin kaupunginteatteri: Pullo cavaa ja aurinkoa

Vuoden huippuesitys
Helsingin kaupunginteatteri: Kinky Boots

© Helsingin Kaupunginteatteri

Lista vuonna 2018 näkemistäni näytelmistä ja balettiesityksistä:

1. Kaupunginteatteri: Peppi Pitkätossu
2. Kaupunginteatteri: Rakastunut Shakespeare
3. Kom-teatteri: Veriruusut
4. Kaupunginteatteri: Julia & Romeo
5. Kansallisteatteri: Atlantis
6. Kansallisteatteri: Lemminkäinen
7. Kaupunginteatteri: Kinky Boots
8. Kansallisteatteri: Tainaron
9. Kansallisteatteri: Musta Saara
10. Kaupunginteatteri: Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti
11. Kaupunginteatteri: Pullo cavaa ja aurinkoa
12. Kom-teatteri: Ateria
13. Kaupunginteatteri: Kaasua, komisario Palmu!
14. Kansallisbaletti: Tuhkimo

Kommentit

  1. Olipa kiva, että tartuit tähän haasteeseen! Aika paljon näytti olevan samojakin esityksiä listalla. Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti oli muuten myös minulle suuri pettymys, vaikka se ei omalle listalleni yltänytkään. Olen yleensä aivan haltioitunut poistuessani HKT:n esityksistä, joten senkin vuoksi pettymys oli erittäin yllättävä. En vain ymmärrä missä universumissa valta-asemaa väärinkäyttävä, alkoholiongelmainen mies olisi tässä maailmassa enää hauska. Kyllä minä kaipaan vähän jotain muuta kuin kännistä örveltämistä ja huutamista nauraakseni.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista!