lauantai 1. huhtikuuta 2017

Sari Luhtanen; Mikko Oikkonen: Nymfit



"Minä aion selvitä hengissä tästä kuunpimennyksestä."

Luhtanen, Sari; Oikkonen, Mikko: Nymfit. Montpellierin legenda.
Julkaistu: 2013
Mistä maasta: Suomi
Kustantaja: Gummerus Kustannus Oy
Sivumäärä: 381


16-vuotias Didi Tiensuu on tavallinen naisen alku, joka käy koulua, juoruilee parhaan ystävänsä kanssa ja huokailee poikien perään. Hänen äitinsä Elina on huolissaan tyttärensä siveyden puolesta eikä anna hänen edes jutella poikien kanssa. Didi inhoaa äitinsä kyttäämistä ja haaveilee naiseudesta. Hän on huolissaan siitä, ettei hänen kuukautisensa ole vielä alkaneet ja että hänen ihoonsa on alkanut ilmestyä outoja mustelmia. Tapahtumat vyöryvät eteenpäin, kun Didin elämään ilmestyy kaksi nymfiä: urheilullinen Kati ja lempeä Nadia. Naiset kaappaavat hänet mukaansa Helsinkiin, antavat hänelle uuden identiteetin ja opettavat hänelle asioita nymfien elämästä. Didi taistelee elämänmuutosta vastaan ja hakee tukea etenkin lapsuudenystävästään Samuelista. Elämä muuttuu yhä pelottavammaksi, kun Didi saa selville, mitä hänen tulee tehdä selviytyäkseen hengissä ja ketä nymfit pakoilevat.

"Hämärässä metsässä kompasteli eteenpäin tyttö. Tai ainakin hänen vartalonsa oli hento kuin tytöllä, mutta hänen kasvonsa näivettyivät jokaisen rahisevan hengenvedon myötä. Hänen huulensa halkeilivat ja hänen punaiset hiuksensa hapristuivat ja harmaantuivat. - Hänen silmänsä hohtivat nyt pimeässä maidon valkoisina, mutta hän tuskin välitti enää nähdä mitään." (s.258-259)

Nymfit ovat kauniita olentoja, joilla on herkät aistit ja maagiset kyvyt. He pukeutuvat upeisiin asuihin ja syövät herkullisia ruokia viinin kera. Satyyrien mielestä nymfit on tarkoitettu palvelemaan heitä, minkä vuoksi osa nymfeistä on alkanut taistella vapauden puolesta. Nymfit jaotellaan vesi-, vuori- ja luontonymfeihin. He voivat elää erittäin pitkään, minkä vuoksi heidän on aina tasaisin väliajoin muutettava maasta toiseen, jotta kukaan ei kiinnittäisi huomiota heidän iättömiin kasvoihinsa. Vapautta janoavia nymfejä ohjaa legenda solmua kantavasta nymfistä, joka toisi tullessaan muutoksen.

"Hän näki, mitä kaikkea naisille voitiin tehdä vain siksi, että he olivat naisia. Heitä kohdeltiin kuin omaisuutta, huonommin kuin eläimiä, heiltä riistettiin vapaus." (s.283)

Olen huomannut kirjan muutamaan otteeseen kirjaston hyllyssä. Katsoin joskus pari ensimmäistä jaksoa samannimistä tv-sarjaa, joten päätin viimein lainata kirjan, sillä halusin tietää, kuinka tv-sarja päättyi. Juoni oli loppujen lopuksi aika pitkäveteinen, sillä se sisälsi paljon toistoa. Minusta tuntui siltä kuin nymfit olisivat joka toinen hetki olleet nautiskelemassa valkoviiniä, nuuhkimassa eteerisiä tuoksuja ja kaatamassa miehiä sänkyynsä. Loppuratkaisu oli hieman yliampuva ja ennalta-arvattava. Tykkäsin kuitenkin lukea kirjan loppuun, sillä minusta on mielenkiintoista lukea tarinoita, joissa jonkun elämä mullistuu, kun hän saa kuulla olevansa esimerkiksi noita tai keiju - tai tässä tapauksessa nymfi.


Helmet lukuhaaste 2017: 43. Kirja, jonka lukemista olet suunnitellut pidempään

100 suomalaista kirjaa: 12/100

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista!