"Onko se sellaista kuin saduissa kuvataan -"
Suoniemi, Karoliina: Ihan oikeat prinsessat ja prinssit
Julkaistu: 2018
Mistä maasta: Suomi
Kustantaja: BTJ Finland Oy
Sivumäärä: 112
Kirjassa esitetään lapsille sopivasti eurooppalaisia prinsessoja ja prinssejä eri aikakausilta. Osa on kasvanut lapsesta asti osaansa kuninkaallisena, osa on päässyt kuningasperheeseen avioliiton kautta. Jotkut elivät pitkän ja onnellisen elämän, kun taas toiset kuolivat nuorina. Joidenkin elämää väritti sota, kun toiset saivat opiskella ja harrastaa. Kirjassa kerrotaan sopivassa suhteessa upeista linnoista, jalokivistä ja puvuista sekä vallankaappauksista ja sodista. Tekstien väleihin on aseteltu tehtäviä, joissa on tarkoitus keksiä oma kuninkaallinen arvonimi ja lukujärjestys, kirjoittaa kuninkaallinen kirje sekä piirtää oma linna ja kruunu. Kirjan lopusta löytyy tietovisa.
"Kuninkaallisten lasten koulutukseen kuuluivat usein ratsastustunnit, miekkailu, harpun soitto, seuratanssit tai kirjonta." (s.34)
Aikuiselle kirjan lukeminen oli sopivan kevyttä. Sen avulla sai lyhyen kertauksen joistain eurooppalaisista kuninkaallisista. Mieleeni jäi muutamia yksityiskohtia. Englannin kuningas Rikhard I Leijonamieli (1157-1199) ei osannut puhua englantia, vaan kommunikoi rankaksi. Hän ei viihtynyt Englannissa, vaan vietti aikansa sotaretkillä. Englannin kuningatar Elisabet I (1533-1603) oli viimeinen hallitsija Tudorien suvusta, sillä hän ei mennyt koskaan naimisiin eikä saanut lapsia. Ruotsin kuningatar Kaarina Maununtytär (1550-1612) oli lapsena orpo ja teki töitä linnassa. Hän meni kuningas Erik XIV:n kanssa naimisiin, mutta pian kuninkaan veli kaappasi vallan. Kaarina joutui vankeuteen, sai kaksi lasta ja muutti Suomen puolelle. Ruotsin kuningatar Katariina Jagellonica (1526-1583) syntyi Puolassa, mutta meni naimisiin Ruotsin kuninkaan pojan Juhanan kanssa ja muutti Turun linnaan asumaan. Hän toi Suomeen glögin ja haarukan. Myöhemmin hän asui Tukholman kuninkaanlinnassa. Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf (1594-1632) kruunattiin 17-vuotiaana. Hänen isänsä oli kaapannut vallan aiemmalta kuninkaalta, mutta kuoli itse yllättäin. Kustaan mukaan on nimetty leivos.
"Tuohon aikaan eivät edes prinssit voineet valita itse puolisoaan, sillä avioliitto oli koko suvun asia." (s.40)
Ruotsin kuningatar Kristiina Alexandra (1626-1689) pukeutui miehille tarkoitettuihin vaatteisiin ja opiskeli kirjallisuutta, latinaa, filosofiaa, ratsastusta, miekkailua, metsästystä ja aseidenkäyttöä. Hän perusti hoviin akatemian. Lopulta hän luopui kruunusta. Ranskan ja Navarran kuningas Ludvig XIV (1638-1715) puettiin lapsena mekkoon, sillä se oli ajan tapa. Hänen jokaista tekemistään seurattiin eikä hän saanut koskaan olla yksin. Häntä pidettiin Jumalan kaltaisena olentona. Venäjän keisarinna Katariina Suuri (1729-1796) syntyi Pommerissa. Hän ei saanut enää leikkiä, kun hän täytti seitsemän vuotta. Hän opiskeli, kunnes hänet kutsuttiin Venäjälle suuriruhtinaan vaimoksi. Katariina kaappasi vallan mieheltään ja uudisti maata sivistyneemmäksi. Iso-Britannian ja Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar Viktoria (1819-1901) oli lapsena yksinäinen. Hän oli hyvä piirtäjä. Hänestä tuli yllättäin kuningatar, sillä edellinen kuningas kuoli ilman jälkeläisiä. Viktoria kosi serkkuaan Albertia, jonka kanssa hän sai yhdeksän lasta. Viktoriaa pidetään eurooppalaisten isoäitinä, sillä hänen lapsensa avioituivat eri Euroopan maihin.
1600-1700-luku: "Monet ajan leikit ja huvitukset olivat yhteisiä lapsille ja aikuisille. - Myös erilaiset piiloleikit, seuraleikit, arvaus- ja loruleikit olivat kaikenikäisten ihmisten hupia." (s.52)
Itävallan keisarinna ja Unkarin kuningatar Sisi (1837-1898) oli yksinäinen ja alakuloinen. Hän keskittyi ulkonäöstään huolehtimiseen liiallisuuksiin asti. Hän piti matkustamisesta. Venäjän keisarin kruununperijä prinssi Aleksei (1904-1918) sairasti verenvuototautia, joten hänen täytyi olla varovainen leikeissään ja tekemisissään. Hänet surmattiin muun perheen ohella epäselvissä olosuhteissa. Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar Elisabet II (1926-) pääsi perimysjärjestykseen, kun kuningas Edvard VIII luopui kruunusta ja Elisabetin isästä tuli kuningas Yrjö VI, joka tunnetaan puheongelmastaan. Elisabet on ensimmäisiä kuninkaallisia, jotka esiintyivät televisiossa.
"Elisabet onkin maailman ainoa kuninkaallinen nainen, joka on työskennellyt armeijassa." (s.86)
Ruotsin prinssi Daniel (1973-) oli tavallinen urheilusta pitävä poika, kunnes hän tapasi prinsessa Viktorian omalla kuntosalillaan. Hän kasvattaa itse omat lapsensa toisin kuin entisaikojen kuninkaalliset. Ruotsin prinsessa Estelle (2012-) käy montessoriesikoulua, harrastaa tanssia ja esiintyy hovin internetsivuilla kuvissa ja videoilla. Yhdistyneen kuningaskunnan prinssi George (2013-) joutuu noudattamaan tarkkoja kuninkaallisia sääntöjä kuten pukeutumaan shortseihin. Hän rakastaa erilaisia koneita ja museoita. Hän on matkustellut paljon. George käy montessoripäiväkotia ja opettelee olemaan kaikkien ystävä.
"Prinssin koulun tunnuslause on ´Ole kiltti´ ." (s.109)
Helmet lukuhaaste 2018: 48. Haluaisit olla kirjan päähenkilö
(Olisi hauskaa saada tietää, miltä tuntuisi olla oikea kuninkaallinen.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!