Edie O'Sullivan asuu yksin kolmen kissansa kanssa. Hän viettää mielellään aikaansa ystävänsä Rigan seurassa, mutta naapureitaan hän ei voi sietää. Hän on muutenkin herkästi negatiivisia tunteitaan näyttävä. Hänen mieltään painaa edelleen 20 vuoden takainen ero avovaimosta. Veljenpojanpoika Sean on hänen elämänsä tärkein ihminen. Hän on toiminut pojan äitinä tämän vanhempien kuoltua. Sean työskentelee Weymouthin poliisissa komisariona. Hänellä on aviomies Liam ja toivottavasti pian myös adoptiotytär Juniper. Edien elämä muuttuu, kun hän löytää ovensa takaa palapelinpaloja sisältävän lahjapaketin ja haasteen yrittää estää neljän ihmisen murha ennen joulua.
"Aina joulukuussa hän tunsi olevansa kuin rikkinäisistä muistoista kokoon harsittu haamu." (s.30)
Edie O'Sullivan pohtii alituiseen anagrammeja. Mielestäni aihe on tylsää luettavaa. Kirjaan on upotettu lukijalle kaksi peliä. Ensimmäisessä pitää etsiä anagrammeja ja toisessa päätellä palapelinpaloista englanninkielinen joululaulu. En tehnyt tehtäviä etenkin siitä syystä, että ne eivät yksinkertaisesti kiinnostaneet minua, ja en ollut varma, kuinka hyvin ne toimivat käännetyssä kirjassa. Haluaisin mieluiten uppoutua tarinaan. En kaipaa oheistekemistä.
"Kuinka hän olisi voinut enää luottaa joulun sanomaan, kun hänen kannettavakseen oli sysätty tällainen määrä surua ja tuskaa?" (s.29)
Kirjassa ehdottomasti kiinnostavinta on Edien kasvutarina. Hän on sulkenut tunteensa ja menneisyytensä visusti sekä konkreettisen että henkisen oven taakse. Edien on viimein kohdattava totuus, kun hänen menneisyytensä piirtyy pala palalta esille. Elämän vastoinkäymiset on käsiteltävä puhumalla vaikenemisen sijasta. Piiloutuminen ja salailu eivät suojele ketään, vaan altistavat suuremmalle vaaralle.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!