Zacharias Topelius (14.1.1818-12.3.1898) syntyi varakkaaseen, oppineeseen ja arvostettuun ruotsinkieliseen perheeseen. Äiti Sofia Calamnius oli kauppias- ja virkamiessuvusta. Hänen isänsä oli Zacharias Topelius vanhempi, joka toimi piirilääkärinä ja kokosi ja julkaisi kansanrunoja. Isä halusi pojan oppivan suomea. Pojasta tulikin suomalaisuuden ja Suomen kuvaaja.
"- olemme kaikki samaa kansaa, ja jokaisella heimolla kuten myös jokaisella luonteenpiirteellä on oma myönteinen paikkansa tässä kokonaisuudessa. Kaikkia tarvitaan, kaikki täydentävät toisiaan, ja yhdessä erilaisista ominaisuuksista syntyy hyvä lopputulos." (s.344)
Ojanen ja Jantunen ovat tehneet laadukkaan ja helppolukuisen elämäkerran. Topelius näyttäytyy ihmisenä, jota on kiinnostanut historia, yhteiskunta ja kansan sivistäminen. Hän on saanut toimia aikakautena, joka on olennaisesti muovannut suomalaisten käsitystä suomalaisuudesta. Hän on elänyt yhtä aikaa kuin Johan Ludvig Runeberg (jopa majoittunut hänen luokseen ja saanut yksityisopetusta) ja J.V. Snellman. Elias Lönnrot on ollut hänen tyttärensä kummi ja antanut kanteleenkin tytölle lahjaksi. Hän on ollut kuuntelemassa, kun Maamme laulu on saanut ensi esityksensä 13.5.1848. Topelius on työskennellyt kireässä poliittisessa ilmapiirissä. Englannin laivasto on hyökännyt vuonna 1854 ja nälkävuodet ovat saapuneet vuosina 1867-1868. Hän on kohdannut myös henkilökohtaista surua menetettyään kolme omaa lasta. Topelius on ammentanut surusta virsiä.
"Sadun ja leikin maailma on lapselle samaa kuin taiteen maailma aikuiselle. Ne jalostavat ihmisen sielua; niiden tehtävän tuleekin olla tehdä ihminen paremmaksi." (s.194)
Topelius oli runoilija, sanomalehden toimittaja, lastenkirjailija ja yliopiston professori (keisari nimitti vuonna 1854 kansakoulun kehittäjä Cygnaeuksen ja ministerivaltiosihteeri Armfeltin esitettyä ajatuksen). Hänet tunnetaan etenkin Maamme kirjasta, joka kuvaa Suomen maantiedettä, luontoa, historiaa ja asukkaita. Topelius kirjoitti ruotsiksi, mutta hänen tuotantoaan käännettiin suomeksi. Topeliuksen lapsille suunnattu teksti on kasvatuksellista: asettuminen toisen asemaan, myötätunto, leikki, unelmointi, mielikuvitus ja omiin tunnelmiin uppoutuminen.
"Topelius toteaa muistelmissaan, että kuulijoiden joukossa oli myös naisia - vaikka naiset eivät vielä tuohon aikaan päässeet yliopistoon opiskelemaan" (s.91)
Voin suositella elämäkertaan tutustumista, jos 1800-luvun kirjailijan elämä ja suomalaisuuden synty kiinnostavat. Kirjassa on paljon helposti lähestyttävää tietoa.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!