Katolinen kirkko juurrutti kristinuskon Pohjoismaihin 1100-luvulla. Uskonpuhdistus toteutui Martti Lutherin oppien mukaan, kun turun piispa Mikael Agricola (n.1510-1557) laati suomenkielisen Uuden testamentin. Kirkot ja luostarit pystytettiin kansanuskon pyhille paikoille.
"Pääsiäinen herättää miettimään surun ja ilon käsitteitä, oikeaa ja väärää, kärsimyksen ja kuoleman kysymyksiä." (s.8)
Kirjaan on koottu eri ajoilta eri ihmisten kirjoituksia, lehtijuttuja ja saarnoja pääsiäiseen liittyen. Niistä nousee esille kristinuskon ja kansanperinteen vuoropuhelu. Ihmiset ovat tehneet pääsiäisen aikaan monenlaisia taikoja. Esimerkiksi kansan tapana on ollut karkottaa pahoja henkiä oksia heiluttamalla (virpominen) ja käärmeitä ja kiiraa (kiirastorstai) metalliesineitä ja savua rakennuksen ympäri kuljettamalla. Joissain asioissa kansanperinne ja kristinusko ovat törmänneet yhteen. Tulkinnan mukaan noidat ovat yrittäneet varastaa toisten karjaonnen ja viettää noitasapattia lankalauantaina. Tällainen elinkeinomagia on haluttu kitkeä muun muassa noitavainoilla 1600-luvulla. Myös pääsiäiskokon avulla on torjuttu noitia, tosin toisaalla siten on toivottu hyvää satovuotta. Kansan parissa pääsiäiseen on liittynyt naisten ja miesten välinen parinmuodostus, hedelmällisyys ja lisääntyminen. Symboleina ovat toimineet puput, munat ja tiput.
"Voi hyvät immeiset, ne on taas rullit liikkeellä." (s.78)
Kirja on julkaistu vuonna 1997. Siitä huokuu ajalle tyypillinen kerrontatapa. Kirjan sisältö on kiinnostava, vaikkakin epätasainen ja vaikealukuinen. Teksteissä on liikaa toisteisuutta. Muutama tarkoin valikoitu muistelma olisi riittänyt sisällöksi. Valokuvat elävöittävät muistoja. Millaisia tekstejä syntyisi tämän vuoden pääsiäisen vietosta?
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!