1980-luvun Lontoo herää taas kerran aamuun, jonka aikana poliitikot väittelevät tärkeistä kansakuntaa koskevista kysymyksistä. Charlie seuraa tiiviisti uutisia, mutta ajatukset ovat keskittyneet enemmän uuteen ihastukseen Mirandaan, jonka kanssa hän haluaisi ohjelmoida vasta ostamansa Aatami-androidin persoonallisuuden. Eletään siis eri todellisuudessa kuin lukijan tuntemassa 80-luvun Lontoossa.
Mitä jos joskus olisi tapahtunut jotain toisin? Miltä elämämme silloin näyttäisi nyt? Kirjassa kuvataan nykyhetkeä hauraaksi. Charlie elää näennäisen mukavaa ja antoisaa elämää. Hän on vapaa velvollisuuksista. Leipä tulee pöytään osakekeinottelun avulla. Aatami mullistaa Charlien käsityksen elämästä. Androidin olemassaolo sysää liikkeelle tapahtumaketjun, joka mullistaa monen ihmisen tulevaisuuden.
Kirjassa pohditaan ihmisyyttä ja inhimillisyyttä. Ihminen ei voi määritellä, mihin syntyy, mutta hän voi jollain tasolla vaikuttaa siihen, mitä tekee elämällään. Terveysasemalla käydessä saattaa tuntua siltä, että kuolevaisuus ei kosketa itseä, vaan kaikkia muita. Aatamin olemassaolo saa Charlien ymmärtämään, kuinka herkkä ihminen on särkymään. Androidin voi korjata varaosilla ja sen mielen ja muistin voi siirtää toiseen paikkaan. Aatami vaikuttaa kehittyneemmältä versiolta ihmisestä. Se pystyy ajattelemaan ja muodostamaan käsityksen itsestään. Ihminen on monimutkaisempi. Koneella ei ole sosiaalista älykkyyttä. Se ei esimerkiksi osaa tarpeen tullen esittää valkoista valhetta. Se ei myös ymmärrä, että tuska ja suru kuuluvat inhimilliseen olemassaoloon. Charlie on vaikean kysymyksen äärellä, kun hän pohtii, pitäisikö Aatamia kohdella enemmän ihmisenä vai koneena.
Kirja on aiheeltaan sekä kiinnostava että raskas. Lukemisesta hankalan tekevät ärsyttävät henkilöt. Charlie on ihmisenä mahdottoman rasittava. Hän pitää itseään muita parempana. Hän ei silti ole koskaan täysin tyytyväinen mihinkään. Charlie vannoo perinteisten sukupuoliroolien nimeen ja haluaisi Mirandan tarvitsevan ja himoitsevan häntä enemmän. Hän haluaa hallita elämäänsä ja vaikuttaa myös muiden elämään pelastajan elkein. Miten Charlien käy, kun Aatami ilmoittaa yllättäen rakastuneensa Mirandaan? Ja että naisella on kaiken lisäksi synkkä salaisuus? Miten hän päättää toimia, kun pelastajasyndrooma aikaansaa toisten ihmisten ongelmien ilmestymisen omalle kotiovelle?
Mitä jos joskus olisi tapahtunut jotain toisin? Miltä elämämme silloin näyttäisi nyt? Kirjassa kuvataan nykyhetkeä hauraaksi. Charlie elää näennäisen mukavaa ja antoisaa elämää. Hän on vapaa velvollisuuksista. Leipä tulee pöytään osakekeinottelun avulla. Aatami mullistaa Charlien käsityksen elämästä. Androidin olemassaolo sysää liikkeelle tapahtumaketjun, joka mullistaa monen ihmisen tulevaisuuden.
Kirjassa pohditaan ihmisyyttä ja inhimillisyyttä. Ihminen ei voi määritellä, mihin syntyy, mutta hän voi jollain tasolla vaikuttaa siihen, mitä tekee elämällään. Terveysasemalla käydessä saattaa tuntua siltä, että kuolevaisuus ei kosketa itseä, vaan kaikkia muita. Aatamin olemassaolo saa Charlien ymmärtämään, kuinka herkkä ihminen on särkymään. Androidin voi korjata varaosilla ja sen mielen ja muistin voi siirtää toiseen paikkaan. Aatami vaikuttaa kehittyneemmältä versiolta ihmisestä. Se pystyy ajattelemaan ja muodostamaan käsityksen itsestään. Ihminen on monimutkaisempi. Koneella ei ole sosiaalista älykkyyttä. Se ei esimerkiksi osaa tarpeen tullen esittää valkoista valhetta. Se ei myös ymmärrä, että tuska ja suru kuuluvat inhimilliseen olemassaoloon. Charlie on vaikean kysymyksen äärellä, kun hän pohtii, pitäisikö Aatamia kohdella enemmän ihmisenä vai koneena.
Kirja on aiheeltaan sekä kiinnostava että raskas. Lukemisesta hankalan tekevät ärsyttävät henkilöt. Charlie on ihmisenä mahdottoman rasittava. Hän pitää itseään muita parempana. Hän ei silti ole koskaan täysin tyytyväinen mihinkään. Charlie vannoo perinteisten sukupuoliroolien nimeen ja haluaisi Mirandan tarvitsevan ja himoitsevan häntä enemmän. Hän haluaa hallita elämäänsä ja vaikuttaa myös muiden elämään pelastajan elkein. Miten Charlien käy, kun Aatami ilmoittaa yllättäen rakastuneensa Mirandaan? Ja että naisella on kaiken lisäksi synkkä salaisuus? Miten hän päättää toimia, kun pelastajasyndrooma aikaansaa toisten ihmisten ongelmien ilmestymisen omalle kotiovelle?
Tämä on minulla kirjastosta lainana mutta jokin pitää etäällä ja muut kirjat menevät ohitse. Kiinnostavalta tämä kyllä vaikuttaa.
VastaaPoistaEhkä vielä ei ole tämän kirjan aika, mutta ehkä joskus on.
PoistaIan McEwan on kirjailija, jolla on ollut tapana iloisesti yllättää ja/tai saattaa ymmälleen, ärsyttääkin mutta hänen tekstinsä ole jättänyt kertaakaan tyhjäksi tai kylmäksi.
VastaaPoistaMatti ja Maija Meikäläisiä elämän pyörteissä, sattumuksia ja niiden seurauksia, ihmismielen rakennetta ja oikullisuutta, vaihtelevia olosuhteita mukaansatempaavasti aika ajoin kulmiaan kohotellen...
Kiteytät tekstin tyylin osuvasti! McEwanin teksti oli ehdottomasti kiinnostavaa. Hän osasi muodostaa eri osista upean kokonaisuuden. Loppu oli liikuttavan hämmentävä.
Poista