"Muutaman ihanan hetken tuntui, että kaikki ongelmat kutistuivat olemattomiksi."
Rowling. J.K.: Harry Potter ja feeniksin kilta
Kirjasarja: Harry Potter, osa 5
Alkuperäinen julkaisu: 2003
Alkuperäinen nimi: Harry Potter and the Order of the Phoenix
Mistä maasta: Iso-Britannia
Suomentanut: Jaana Kapari
Kustantaja: Kustannusosakeyhtiö Tammi
Sivumäärä: 1050
Harry Potter tuntee olonsa levottomaksi Voldemortin paluun vuoksi. Hän on turhautunut, kun kukaan ei vaikuta ottavan häntä vakavasti. Hän joutuu elämään sietämättömissä olosuhteissa sukulaistensa luona sen sijaan, että saisi asua kummisetänsä Siriuksen kanssa tai viettää aikaa Weasleyn perheen kotitalossa. Pysähtyneeltä tuntuva tilanne muuttuu, kun Harryn ja Dudleyn kimppuun hyökkää ankeuttajia. Harry haastetaan oikeuteen loihtimisesta ja erotetaan koulusta. Hän matkaa salaisen Feeniksin killan, eli Voldemortin vastustajien, päämajaan valmistautumaan tulevaan. Vuodesta uhkaa tulla tähän mennessä synkin, sillä taikaministeriö on koko kesän mustamaalannut Harryn ja rehtori Dumbledoren mainetta ja kaiken lisäksi palkannut oman edustajansa, Dolores Pimennon koulun uudeksi opettajaksi ja uusien sääntöjen laatijaksi. Feeniksin kilta ja kuolonsyöjät kokoavat kilpaa joukkojaan.
Kirjan tunnelma on erittäin synkkä ja sitä on paikoitellen raskasta lukea. Sankarit ja muiden puolesta uhrautujat joutuvat kokemaan epäoikeudenmukaista kohtelua muiden osalta, jos eivät ole jo kuolleet tai joutuneet suljetulle osastolle. Tilanne on riitaisa, vaikka juuri nyt kaikkien pitäisi pitää yhtä. Velhot tuntuvat kuitenkin näkevän maailman eri tavalla. Osa heistä kuvittelee olevansa parempia kuin muut olennot ja voivansa kiusata jästejä ja niin sanottuja osin-ihmisiä. Hyvän ja pahan taistelu taustanaan oppilaat joutuvat opiskelemaan erityisen paljon, sillä V.I.P -kokeet määräävät, mihin töihin oppilaat suuntaavat koulun jälkeen. Kaikesta stressaantunut Harry näkee todentuntuisia painajaisia, saa kiukkukohtauksia eikä halua kuunnella aikuisia. Hän toimii itsekeskeisesti, varomattomasti ja tunteidensa vietävänä. Harrylla menee myös usko omiin vanhempiinsa, jotka hän alkaa nähdä inhimillisinä olentoina täydellisten haavekuvien sijasta. Myös Ron ja Hermione riitelevät keskenään. Eletään siis pahimpia teinivuosia pahimmassa mahdollisessa tilanteessa.
Parasta kirjassa on uusi tuttavuus, oppilas Luna Lovekiva, ja vanhat suosikit Dobby ja Hagrid. Minusta on mielenkiintoista saada tietää lisää Kalkaroksesta, Hagridista ja Nevillestä sekä Fredin ja Georgen pilailuyrityksestä. Sen sijaan jokseenkin tyhjästä nyhjäisty romanssi Harryn ja Chon välillä on liian keinotekoinen ja Hermionen S.Y.L.K.Y innostus on juonen kannalta aika turha. Jännitystä saadaan, kun osa nuorista ottaa viimein ohjat omiin käsiinsä ja näyttää, mihin heistä on!
Kirjasta tehty elokuva ilmestyi vuonna 2007.
Annan kirjalle neljä tähteä. Kirja on taidokkaasti kirjoitettu ja synkkä tunnelma sopii erittäin synkkään aiheeseen. Kirjaa oli kuitenkin turhaan pitkitetty, ja siinä oli liikaa samojen asioiden ja edellisten kirjojen materiaalin toistoa.
Lue myös:
Harry Potter ja viisasten kivi
Harry Potter ja salaisuuksien kammio
Harry Potter ja Azkabanin vanki
Harry Potter ja liekehtivä pikari
Rowling. J.K.: Harry Potter ja feeniksin kilta
Kirjasarja: Harry Potter, osa 5
Alkuperäinen julkaisu: 2003
Alkuperäinen nimi: Harry Potter and the Order of the Phoenix
Mistä maasta: Iso-Britannia
Suomentanut: Jaana Kapari
Kustantaja: Kustannusosakeyhtiö Tammi
Sivumäärä: 1050
Harry Potter tuntee olonsa levottomaksi Voldemortin paluun vuoksi. Hän on turhautunut, kun kukaan ei vaikuta ottavan häntä vakavasti. Hän joutuu elämään sietämättömissä olosuhteissa sukulaistensa luona sen sijaan, että saisi asua kummisetänsä Siriuksen kanssa tai viettää aikaa Weasleyn perheen kotitalossa. Pysähtyneeltä tuntuva tilanne muuttuu, kun Harryn ja Dudleyn kimppuun hyökkää ankeuttajia. Harry haastetaan oikeuteen loihtimisesta ja erotetaan koulusta. Hän matkaa salaisen Feeniksin killan, eli Voldemortin vastustajien, päämajaan valmistautumaan tulevaan. Vuodesta uhkaa tulla tähän mennessä synkin, sillä taikaministeriö on koko kesän mustamaalannut Harryn ja rehtori Dumbledoren mainetta ja kaiken lisäksi palkannut oman edustajansa, Dolores Pimennon koulun uudeksi opettajaksi ja uusien sääntöjen laatijaksi. Feeniksin kilta ja kuolonsyöjät kokoavat kilpaa joukkojaan.
"´Juuri tästä syystä minä inhosin olla opettaja! Nuoret ovat niin hiivatin varmoja että ovat oikeassa aina ja kaikessa. Voi sinua, pullisteleva poikaparka, eikö mieleesi ole ollenkaan juolahtanut, että Tylypahkan rehtorilla saattaisi olla jokin erinomainen syy olla uskomatta suunnitelmiensa joka ainutta pikku yksityiskohtaa juuri sinulle? - Vaan niin kuin kaikki nuoret, sinäkin olet vuorenvarma, että vain sinä ajattelet ja tunnet, vain sinä havaitset vaaran, vain sinä olet niin ovela että hoksaat -´" (s.599-600)
Kirjan tunnelma on erittäin synkkä ja sitä on paikoitellen raskasta lukea. Sankarit ja muiden puolesta uhrautujat joutuvat kokemaan epäoikeudenmukaista kohtelua muiden osalta, jos eivät ole jo kuolleet tai joutuneet suljetulle osastolle. Tilanne on riitaisa, vaikka juuri nyt kaikkien pitäisi pitää yhtä. Velhot tuntuvat kuitenkin näkevän maailman eri tavalla. Osa heistä kuvittelee olevansa parempia kuin muut olennot ja voivansa kiusata jästejä ja niin sanottuja osin-ihmisiä. Hyvän ja pahan taistelu taustanaan oppilaat joutuvat opiskelemaan erityisen paljon, sillä V.I.P -kokeet määräävät, mihin töihin oppilaat suuntaavat koulun jälkeen. Kaikesta stressaantunut Harry näkee todentuntuisia painajaisia, saa kiukkukohtauksia eikä halua kuunnella aikuisia. Hän toimii itsekeskeisesti, varomattomasti ja tunteidensa vietävänä. Harrylla menee myös usko omiin vanhempiinsa, jotka hän alkaa nähdä inhimillisinä olentoina täydellisten haavekuvien sijasta. Myös Ron ja Hermione riitelevät keskenään. Eletään siis pahimpia teinivuosia pahimmassa mahdollisessa tilanteessa.
Parasta kirjassa on uusi tuttavuus, oppilas Luna Lovekiva, ja vanhat suosikit Dobby ja Hagrid. Minusta on mielenkiintoista saada tietää lisää Kalkaroksesta, Hagridista ja Nevillestä sekä Fredin ja Georgen pilailuyrityksestä. Sen sijaan jokseenkin tyhjästä nyhjäisty romanssi Harryn ja Chon välillä on liian keinotekoinen ja Hermionen S.Y.L.K.Y innostus on juonen kannalta aika turha. Jännitystä saadaan, kun osa nuorista ottaa viimein ohjat omiin käsiinsä ja näyttää, mihin heistä on!
Kirjasta tehty elokuva ilmestyi vuonna 2007.
Annan kirjalle neljä tähteä. Kirja on taidokkaasti kirjoitettu ja synkkä tunnelma sopii erittäin synkkään aiheeseen. Kirjaa oli kuitenkin turhaan pitkitetty, ja siinä oli liikaa samojen asioiden ja edellisten kirjojen materiaalin toistoa.
Lue myös:
Harry Potter ja viisasten kivi
Harry Potter ja salaisuuksien kammio
Harry Potter ja Azkabanin vanki
Harry Potter ja liekehtivä pikari
Mä annoin Feenixin killalle myös aikanaan neljä tähteä. Kirja on hyvä, mutta ei todellakaan yllä muiden tasolle!
VastaaPoistaPitäisi kyllä lukea se uudestaan ja katsoa onko mietteeni muuttuneet!:)