keskiviikko 2. maaliskuuta 2016

Salla Simukka: Punainen kuin veri



"Hän ei ollut enää pieni. Hän oli seitsemäntoista. Eikä hänen ollut tarvinnut pelätä enää aikoihin päivittäin. Paitsi taas nyt. Koska hän oli mennyt sotkeutumaan muiden asioihin."

Simukka, Salla: Punainen kuin veri
Kirjasarja: Osa 1
Muut osat: Osa 2 ja osa 3
Julkaistu: 2013
Mistä maasta: Suomi
Kustantaja: Tammi
Sivumäärä: 264


17-vuotias Lumikki Andersson asuu yksin ja käy ilmaisutaidon lukiota Tampereella. Hän on vuosien varrella rankasta kiusaamistaustastaan johtuen oppinut olemaan huomaamaton enemmän tai vähemmän hyvällä menestyksellä. Lumikki on myös kokenut karkuun juoksija, piiloutuja ja jäljittäjä. Hänellä on myös taito huomata, jos joku valehtelee. Näistä kaikista ominaisuuksista on hyötyä, kun hän löytää koulun pimiöstä pestyjä ja kuivumaan ripustettuja viidensadan euron seteleitä. Pian Lumikki saa huomata olevansa keskellä kansainvälistä huumekauppaa. Ja pakkanen sen kuin kiristyy...

"Ja kaikki paitsi elämä on turhaa. Etenkin turha kuolema olisi nyt turhaa. Hautojen keskellä. Mitä ironiaa. Miehen askeleet kuuluivat yhä lähempää. Lumikki tiesi, ettei nyt kannattaisi vilkuilla taakseen. Jos hän tekisi niin, hän menettäisi vain kallisarvoisia sekunteja." (s.163)

Lumikki on yhtä aikaa sekä herkkä ja haavoittuva että itsevarma ja taitava. Myös hänen kohtaamansa muut nuoret ovat koulussa erilaisia kuin kotonaan. Etenkin Elisa on käytökseltään ja puheiltaan kuin yö ja päivä. Koulussa hän esittää poikien edessä tyhmempää kuin onkaan, käyttää merkkivaatteita ja monta kerrosta meikkiä. Kotona Elisa puhuu lapsekkaasti ja ajattelee huolissaan ´isiään´.

Mielestäni on hauska yhteensattuma, että aloitin kirjan lukemisen karkauspäivänä, jolloin kirjan tapahtumatkin alkavat! Pääosa tapahtumista sijoittuu maaliskuun alkuun. Kirjan alku on erityisen mielenkiintoinen, sillä se sai minut yllättymään. Ahmin kirjan alusta loppuun melkein yhdeltä istumalta. Sen lukeminen oli helppoa ja sujuvaa, sillä teksti soljui luontevasti eteenpäin. Lainasin kirjan, sillä muistin nähneeni sen kirjablogeissa. Olin myös kuullut, että sellaiset nuoret, jotka eivät yleensä lue kirjoja, ovat tarttuneet siihen. En ihmettele asiaa yhtään, sillä kirja vaikuttaa juuri nuoria kiinnostavalta. Aluksi epäilin Lumikki nimen toimivuutta ja välttämättömyyttä, mutta kirjan luettuani huomasin, että viittaukset satuihin toimivat osuvasti ja luontevasti. Mielestäni kirja oli aikuiselle jännittävä välipala kirja. Voin suositella kirjaa kaikille jännityksestä pitäville nuorille!

Juonipaljastuksia:
- Elisa löytää takapihaltaan isälleen, peliriippuvaiselle ja huumerikoksiin sekaantuneelle huumepoliisille Terho Väisäselle veroitukseksi tarkoitetun pussillisen veristä rahaa. Veri on peräisin Natalia Smirnovan ruumiista. Terho ja Natalia tapailivat toisiaan.
- ´Ei jouluvaloketjun kirkkain lamppu´ Elisa, Kasper ja Tuukka päättävät huumehuuruissaan pestä rahat koulun pimiössä.
- Lumikkia on kiusattu ensimmäisestä luokasta yhdeksänteen luokkaan. Hän ei koskaan kertonut asiasta kenellekään. Hänen kotonaan ei puhuttu asioista.
- Lumikkia vaivaa edellisenä vuonna päättynyt suhde.
- Lumikki selvittää tapauksen kuin teinietsivä ikään. Hän naamioituu, piiloutuu ahtaisiin paikkoihin, pakenee juosten ja osallistuu Jääkarhun juhliin sadun Lumikiksi pukeutuneena.
- Lumikin vanhemmat puhuvat siitä, kuinka he ovat menettäneet jonkun. Kuka tämä joku on? Miksi perheessä ei puhuta asioista?
- Elisa joutuu muuttamaan äitinsä kanssa eri paikkakunnalle ja muuttamaan nimensä Jennaksi, kun hänen isänsä joutuu vankilaan.


Helmet lukuhaaste 2016: 5. Kirjan kannesta voi tehdä kirjanaaman


4 kommenttia:

  1. Simukka on kirjoittanut todella vetävän nuorten trilogian ;)

    VastaaPoista
  2. En lue hirveästi trillereitä, mutta koko Lumikki-trilogia on tullut luettua, koska se herätti ilmestyessään aika paljon huomiota kotimaisella (ja ulkomaisellakin) nuortenkirjarintamalla. Ihan napakymppi tämä ei mielestäni ollut, mutta satuviitteet ja välipalalukeminen toimivat :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska kuulla, että olet lukenut kirjat :) Totta, että jotkut asiat hieman mietityttivät, mutta jos ei ajatellut kovin syvällisesti niin kirja toimi hyvänä viihdykkeenä.

      Poista

Kiitos kommentista!