Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on joulukuu, 2025.

Kohti uutta vuotta 2026!

LUKEMINEN - 103 luettua kirjaa, edellisinä vuosina luvut ovat olleet 88, 88, 86, 86, 48, 64, 57, 73 ja 75 - 16 luettua kirjaa avaruuteen liittyen instagramissa perustamaani #kohtiääretöntälukuhaaste - 4 luettua kirjaa sairauksiin liittyen instagramissa perustamaani #ihansairaslukuhaaste LUKUHARRASTUS - Järjestin Kirjasome harrastuksena -tapahtuman Oulunkylän kirjastossa Helsingissä juhlistaakseni sitä, että olen harrastanut kirjasomettamista 10 vuotta - Osallistuin #kirjakarkkeja lukupiiriin, johon luin neljä kirjaa - Osallistuin Helsingin kirjamessuille somevaikuttajapassilla - Kävin kahdessa kirjakustantamojen ja yhdessä kirjakaupan järjestämässä markkinointitilaisuudessa KULTTUURI - Harrastin näyttelemistä - Kävin baletissa, teatterissa ja museoissa - Juhlin omannäköisiä juhlia mm. velapäivänä ja sinkkujenpäivänä KIITOS Kiitos kuluneesta vuodesta 2025! Hyvää uutta vuotta 2026!

Mona Chollet: Naisia vai noitia?

Noitavainot osoittivat ihmisille, mikä käytös ja toiminta on sallittua ja mikä kiellettyä, ja poistivat tietynlaiset tavat olla ja elää. Patriarkaalisessa yhteiskuntajärjestelmässä naisen on oltava maskuliinisen auktoriteetin vallassa - jos ei miehen niin sitten paholaisen. Nainen siis varastaa miehelle kuuluvaa valtaa olemalla itsenäinen. Hänen elämänsä merkityksellisyys määritellään suhteessa mieheen ja lapsiin. Hänen tarpeensa on väistyttävä miehen ja lasten tarpeiden tieltä. Naiset opetetaan rooliinsa pelottelemalla heitä yksinäisyydellä ja onnettomalla elämällä. Heitä ajetaan kotiin työpaikalla tapahtuvalla seksuaalisella ahdistelulla. Media levittää tehokkaasti mielikuvia naisen roolista. "Entäpä jos paholainen olikin naisten halu päättää omista asioistaan?" (s.66) Patriarkaalisessa yhteiskuntajärjestelmässä naisen ainoa rooli on olla äiti. Normit sanelevat, että vain suhde, josta syntyy lapsia, on todellinen seksuaalinen suhde. Noitavainojen aikana parantajista on pitä...

Emil Anton: Katolisempi kuin luulit - Aikamatkoja Suomen historiaan

Legendan mukaan piispa Henrik on kristillistänyt Suomen 1100-luvulla. Valitettavasti hänen historiallisuuttaan ei ole voitu todistaa. Turun tuomiokirkossa ja Helsingin Pyhän Henrikin katedraalin pääalttarissa on piispan pyhäinjäännös. Rooman Santa Maria sopra Minerva kirkossa vietetään Henrikin muistopäivän messu 19.1. "- vaikuttaa siltä, että viimeisen kymmenen vuoden aikana on syntynyt uusi 'Pyhän Henrikin legenda', nimittäin legenda siitä, ettei mitään Henrikiä koskaan ollutkaan." (s.13) Emil Anton käy vuonna 2017 julkaistussa kirjassaan läpi henkilöitä ja tapahtumia Suomen katolisesta historiasta. Autuas Hemming on toiminut Turun piispana vuosina 1338-1366. Hänet on ollut tarkoitus julistaa pyhimykseksi. Piispa Maunu II Tavast eli Maunu Olavinpoika on perustanut Naantalin birgittalaisluostarin vuonna 1438. Sen suurin ansio on ollut sairaanhoito ja köyhäin ruoka-apu. Piispa Mikael Agricola on julkaissut Abckirian vuonna 1543. Se on sisältänyt kansankielisiä Raamatu...

Laura Henry-Allain: Mun väri, sun väri

Kaikilla on ihmiskeho ja tunteet. Me näytämme erilaisilta ja tykkäämme eri asioista. Me asumme monenlaisissa perheissä. Meillä on eri uskontoja tai ei uskontoa lainkaan. Meillä on monenlaisia eri ammatteja. "Ole ylpeä siitä, mikä tekee sinusta erilaisen. Se auttaa muita kertomaan erilaisuudestaan ja myös olemaan ylpeitä erilaisuudestaan." Tietokirjassa kerrotaan rodusta, antirasismista ja itsetunnosta lapsille sopivassa muodossa. Rasismi eli ihonväriin perustuva syrjintä on alkanut halusta alistaa ihmisiä. Ulkonäkö ei liity millään tavalla ihmisen paremmuuteen. Tietokirja on värikäs ja helposti lähestyttävä. Sen avulla on helppo keskustella lasten kanssa rasismista. "Kulttuurimme syntyy siitä, miten me toimimme yhdessä. Kulttuuri on eri asia kuin ihonvärimme." Kävin tänä syksynä Helsingin kaupungin järjestämällä antirasismi kurssilla. Siinä kerrottiin, kuinka nationalismi on luonut ajatuksen suomalaisista. Suomi on aina ollut monikulttuurinen. Täällä ovat asuneet es...

Amanda Hellberg: Krinoliinijoulu

Eletään vuotta 1870 Ulltunan kaupungissa Ruotsissa. Kampurajalkainen Lovisa Lind työskentelee puotineitinä itsellistä liikkeenharjoittajan elämää elävän rouva Braskin makeiskaupassa. Hän asuu vuokra-asunnossa yhdessä miesten vaatteisiin pukeutuvan huonetoverinsa Beatan kanssa. Lovisa on itsevarma ja omanarvontuntoinen nainen. Hänessä on naisasianaisen tapaista rohkeutta, viisautta ja sivistystä. Hän tosin tuntee välillä karvasta häpeää, kun kuulee ihmisten kommentteja ja pilkkalauluja kehostaan. Silloin hänet valtaa suunnaton epävarmuus siitä, että kukaan ei tulisi koskaan pitämään häntä kiinnostavana kumppanina. "Loviisaa oli tuijotettu, naurettu ja ilkuttu nilkuttavan, silmiinpistävän kävelytyylinsä takia niin kauan kuin hän muisti." (s.18) Paroni Valdemar von Drever tilaa makeistarjoilun Mollbergan kartanon talvitanssiaisiin. Hän on edesmenneen vaimonsa suvun vainoama mies, joka elää elämäänsä piinattuna sieluna. Ihmiset suhtautuvat vihamielisesti hänen läsnäoloonsa. Valde...

Salainen paikka. Tarinoita ystävyydestä.

Pohjoismaisena yhteishankkeena toteutettu lapsille ja varhaisnuorille suunnattu kirja sisältää yksitoista tarinaa ystävyydestä ja yksinäisyydestä. Tunnelma vaihtelee kepeästä pohdiskelevaan ja mystisestä hellyyttävään. Ystävystyminen on jännittävää, haastavaa, palkitsevaa ja mukavaa. Tärkeintä on olla avoin ja oma itsensä. Zakiya Ajmi: Pyjamabileet 12-vuotias Bolette on kutsuttu pyjamabileisiin. Häntä jännittää mennä paikalle, sillä hänellä ei ole koskaan ollut ketään muita ystäviä kuin Sally. Äiti ja isä ovat tyttärestään huolissaan, sillä Sally on mielikuvitusystävä, jonka vain Bolette voi nähdä. Mitä tapahtuu, kun vanhemmat pakottavat luopumaan ystävästä? Siri Kolu: Alvar ja ajatustenkuuntelulaite Alvar saa syntymäpäivälahjaksi ajatustenkuuntelulaitteen. Hänellä ei ole yhtään ystävää, joten häntä kiinnostaa kuulla, mitä koulun suosituin poika ajattelee. Miten ystäviä saadaan? Malin Eriksson Sjögärd: Silja Silja on aina yksin koulussa. Eräässä pojassa nousee asiasta huoli. Hän on näh...

Jenny Fagerlund: Salaisuuksien joulukalenteri

Petra matkustaa Nyponvikenin kauppapuutarhaan 12-vuotiaan siskontyttärensä Charlien kanssa. Alice-sisko on kertonut suvun omistamasta asunnosta, joka on Petran ainoa toivo päästä uuden elämän alkuun siskon kuoleman ja kampaamoyrityksen konkurssin jälkeen. Asunto sijaitsee kahvilan yläkerrassa, joten kauppapuutarhan omistaja Viveka, puutarhuri Holger, kahvilan omistaja Berit ja kahvilatyöntekijä Maja auttavat uusia tulokkaita. He tekevät vastapalveluksena töitä, joita joulun alla riittää leipomisesta kranssien sommitteluun. Eräänä aamuna Petra saa paketin, jossa on joulukalenteri, jonka on tehnyt kylän edesmennyt taiteilija Lilly. Luukut tutustuttavat kylään, taiteilijan elämään ja kauan vaalittuun salaisuuteen. "Kalenteri oli todellakin uskomattoman hieno, ja siinä oli kuvattu koko Nyponvikenin seutu: kylä, meri, harjun ylittävä tie etelään ja jopa kauppapuutarha." (s.74) Nyponviken on jouluinen pikkukylä. Siellä on konditoria, marmeladipuoti, kuusitila, teekauppa, löytöeläin...

Stephanie Garber: Spectacular

Valenda valmistautuu suureen juhlaan. Aikuiset koristelevat ja leipovat, ja lapset esittävät toiveensa hilpeälle hallitsijattarelle. Keisarinna Scarlett, jonka puku muuttuu ajatusten mukaan, viimeistelee palatsin jääveistosta, kun prinsessa Donatella pelmahtaa sisälle. Hän on hermostunut, sillä hän ei ole vielä keksinyt täydellistä lahjaa Legendille. Hän pelkää, että mies ei enää rakasta häntä. "People need holidays. They need happiness, they need joy, and they need reasons to give and to love." (s.30-31) Aatonaatto on maaginen ilta, jolloin Mistelikatu ilmestyy Valendaan. Kadulla sijaitsee taianomainen lelukauppa Herra Mistelin leluarkku, joka on auki vain yhtenä iltana vuodessa ja josta saa ostaa vain yhden tuotteen. Kukaan ei tiedä, kuka on nykyään lelukaupan takana, sillä omistaja kuoli vuosia sitten. Ihmiset pelkäävät kauppaa, joka vaikuttaa toimivan itsekseen. Tella toivoo löytävänsä sieltä täydellisen lahjan Legendille, jolle kaikki on peliä, myös lahjojen antaminen. ...

Alexandra Benedict: Joulun palapelimurhat

Edie O'Sullivan asuu yksin kolmen kissansa kanssa. Hän viettää mielellään aikaansa ystävänsä Rigan seurassa, mutta naapureitaan hän ei voi sietää. Hän on muutenkin herkästi negatiivisia tunteitaan näyttävä. Hänen mieltään painaa edelleen 20 vuoden takainen ero avovaimosta. Veljenpojanpoika Sean on hänen elämänsä tärkein ihminen. Hän on toiminut pojan äitinä tämän vanhempien kuoltua. Sean työskentelee Weymouthin poliisissa komisariona. Hänellä on aviomies Liam ja toivottavasti pian myös adoptiotytär Juniper. Edien elämä muuttuu, kun hän löytää ovensa takaa palapelinpaloja sisältävän lahjapaketin ja haasteen yrittää estää neljän ihmisen murha ennen joulua. "Aina joulukuussa hän tunsi olevansa kuin rikkinäisistä muistoista kokoon harsittu haamu." (s.30) Edie O'Sullivan pohtii alituiseen anagrammeja. Mielestäni aihe on tylsää luettavaa. Kirjaan on upotettu lukijalle kaksi peliä. Ensimmäisessä pitää etsiä anagrammeja ja toisessa päätellä palapelinpaloista englanninkielinen...

Liisa Väisänen: Symbolien joulu

Joulu on maaginen juhla. Sitä vietetään talvipäivänseisauksen aikaan, jolloin aurinko muuttaa suuntaa. Jouluna uskonnot ja kansantarinat sekoittuvat keskenään ja uusia perinteitä keksitään. Ne leviävät maailmalle etenkin elokuvien ja ohjelmien välityksellä. "- usein perinteet vahvistuvat juuri siksi, että ne ovat merkitykseltään muuntuvaisia ja sopeutuvia." (s.69) Kirjan kiinnostavimmat joulun symbolit ovat mielestäni kynttilä, joka kertoo odotuksesta, käpy, joka on lupaus uudesta elämästä, piparkakku, joka esittää sitä mihin siunausta kaivataan, ympyrän muotoinen kranssi, joka viittaa kuolemattomuuteen, taikasieni eli kärpässieni, joka herättää kuolleista, omena, joka on muistutus keväästä, ja kuusi, joka edustaa vihreydellään elämää ja maailmankaikkeutta. Joulussa mielestäni kiinnostavinta on kansanperinne. "Lahjan antaminen on yksi ihmiskulttuurin tavoista muodostaa yhteisö ja vahvistaa yhteisöllisyyttä." (s.70) Kirjailijan haaveena on ollut kirja, jota selataan ...