Aava on vakaassa parisuhteessa Eemilin kanssa ja unelmiensa työssä majatalo Kontiorannassa. Hän rakastaa pitää itsensä kiireisenä, joten lisätyö kyläyhdistyksen aktiivina tuntuu alun vastahakoisuuden jälkeen kiinnostavalta. Hän pääsee myös avustamaan ystävää remontissa. Eemil on tunnettu siitä, että hän välttelee työntekoa ja on aina valmis karkaamaan maailmalle. Onko Aavan ja Eemilin parisuhde niin vakaalla pohjalla, että he asettuvat aloilleen vai eroavatko erilaisten persoonien tiet?
"'Onneksi nykyään naisen ei tarvitse mahtua enää yhteen muottiin.'" (s.169)
Lehmuslahti-kirjasarjan kolmas osa tarjoaa pohdintaa naisen roolista yhteiskunnassa. Kyläyhdistystä luotsaa elämään katkeroitunut Pirkko, joka levittää ympärilleen pahaa mieltä. Hän on elänyt aikana, jolloin niin sanotut perinteiset perhearvot ovat olleet voimissaan ja naisten on kuulunut olla kotiäitejä. Aava on vapaaehtoisesti lapseton. Hän ei kykene samaistumaan tunteisiin, mitä naisen äidiksi tuleminen toisissa ihmisissä herättää. Maailmassa on niin paljon asioita, mistä naisia voisi myös onnitella yhtä isolla intensiteetillä.
"Häneltä puuttui täysin se geeni, joka sai hymyilemään taaperoille kaupan kassajonossa, kehumaan toisten lapsia herttaisiksi tai tuntemaan tarvetta pidellä vauvaa sylissä." (s.101)
Mielestäni kirja on aivan ihana. Se liputtaa monimuotoisten elämäntapojen puolesta. Olen onnellinen siitä, että Anni Niskanen on päättänyt kirjoittaa vapaaehtoisesta lapsettomuudesta. Aava on löytänyt oman tapansa elää elämää. Hänellä on työpaikka, harrastus, ystäviä ja parisuhde. Mikään niistä ei valtaa liikaa alaa, vaikka toki majatalon ylläpito on kokonaisvaltaista työtä. Aavalle on haikea jättää hyvästit, sillä hänen tarinansa päättyy tähän. Odotan innolla, kehen pääsemme kirjasarjan seuraavassa osassa tutustumaan.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!