sunnuntai 30. toukokuuta 2021

Jessica Townsend: Onttorokko: Morriganin ajojahti

Kirja on saatu Kustannusosakeyhtiö Otavalta.

Nevermoor-kirjasarjan kolmannessa osassa Morrigan Korppi tutustuu Meineikkaan seuran ja meinioseppien menneisyyteen, johon Ezra Viima on upottanut viheliäisen kädenjälkensä. Nykyhetki uhkaa suistua yhtä pahaan tuhoon, sillä Nevermoorissa leviää onttorokoksi nimetty sairaus, jonka saaneet käyttäytyvät vihamielisesti ja luonteensa vastaisesti. Morrigan ajautuu keskiöön parannuskeinoa etsittäessä.

Rakastan Nevermooria! Maailmaa, jossa mikä tahansa on mahdollista. Nevermoor on sekä kiehtovan ihastuttava että pelottavan vaarallinen paikka. Siellä asuu lukemattomia erilaisia olentoja. Nevermoor tuntuu rajattomalta. Morriganin asuinpaikka hotelli Deukalion on käsittämättömän suuri. Hänen opiskelupaikkansa Meiseu on puolestaan niin suuri että varmasti kukaan ei tunne sen jokaista sopukkaa. Opiskeltavaakin riittäisi äärettömyyksiin. Missään ei tunneta rajoja. Se on yhtä aikaa sekä omaa mielikuvitusta ruokkivaa että hivenen ahdistavaa. Morrigan ei äärettömyydestä hätkähdä. Hän on rohkea ja tarmokas ja tuntee olevansa kaikkialla kuin kotonaan.

Yksikkö 919 on hioutunut hyvin yhteen. Morriganin ei enää tarvitse pyydellä erilaisuuttaan anteeksi. Hän on yksi ryhmän jäsenistä, jotka tukevat häntä aina ja ikuisesti. Toki lapsijoukossa esiintyy välillä erimielisyyksiä, mutta ne ovat aina selvitettävissä. Morrigan nauttii meinioseppänä olemisesta. Hänen itsetuntonsa paranee. Hän uskaltaa ilmaista omia mielipiteitään ja kyseenalaistaa auktoriteetteja ja yleisesti hyväksyttyjä toimintatapoja. Morrigan joutuu rankkojen tapahtumien äärelle. Hän todistaa muukalaisvihaa ja elämää poikkeusoloissa. Hän kohtaa valeuutisia ja politikointia. Morrigan ei hyväksy sitä, että henkilö leimataan tietynlaiseksi joidenkin ominaisuuksiensa perusteella. Henkilöä ei saisi leimata edeltäjiensä vuoksi. Hän ei ole tehnyt mitään väärää, joten tuomitseminen toisten samankaltaisten henkilöiden menneisyyden tekojen vuoksi on väärin. Morrigan toivoisi, että kaikki voisivat näyttää, millaisia todella ovat. Kenenkään sanoja ja tekoja ei pitäisi ylitulkita tai vääristellä sopimaan tiettyyn ennaltamäärättyyn ja syrjivään muottiin.

Nevermoor-kirjasarjassa parasta ovat toiminnantäyteiset seikkailut, monipuoliset ja sympaattiset henkilöt, maagiset ja äärettömät tapahtumapaikat, ihastuttavan synkkä tunnelma, pikku hiljaa avautuva salaisuuksien verho ja moniulotteinen pahis Ezra Viima. Tästä kirjasta omiksi suosikeiksi nousivat Sofia, Rook ja eräs henkeäsalpaava kirjasto. Jessica Townsend osaa kirjoittaa taidokkaalla tavalla Morriganin yhtä aikaa sekä turvaan että vaaraan. Lukijasta tuntuu siltä, että Morriganilla ei ole mitään hätää, vaikka hän olisi keskellä kauheuksia. Oman pehmolelun rutistaminen auttaa liian jännittävissä kohdissa. Tai kissan silittäminen. Tai magnifikatin. Jos hän antaa silittää. Kannattaa olla varovainen, sillä muuten saattaa löytää epämiellyttävän lahjan lakanoiden välistä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista!