perjantai 27. heinäkuuta 2018

Ransom Riggs: Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille



"Tämänkö isoisä oli halunnut minun löytävän?"

Riggs, Ransom: Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille
Kirjasarja: Osa 1
Julkaistu: 2011
Alkuperäinen julkaisu: 2011
Alkuperäinen nimi: Miss Peregrine´s Home for Peculiar Children
Mistä maasta: Yhdysvallat
Suomentanut: Virpi Vainikainen
Kustantaja: Schildts & Söderströms
Sivumäärä: 350


Jacob Portman on saanut lapsena lumoutua Portmanin papan taianomaisista tarinoista, jotka kertoivat hänen elämästään saarella sijaitsevassa lastenkodissa. Hän elävöitti kertomustaan valokuvilla, joissa esiintyi ihmeellisiä kykyjä omaavia lapsia. Papan traagisen kuoleman jälkeen Jacob päättää lähteä saarelle, jotta hän pääsisi eroon stressioireistaan ja voisi jättää papan menneisyyden taakseen. Tarinat eivät kuitenkaan halua tulla unohdetuiksi - päinvastoin ne alkavat elää aivan omaa elämäänsä nykyisyydessä.

"He näyttivät tutuilta, vaikka en tiennyt mistä. Heidän kasvonsa olisivat voineet olla jostain puoliksi unohtuneesta unesta. Missä minä olin heidät nähnyt - ja kuinka he tiesivät minun isoisäni nimen?" (s.117)

Tarina sisältää fantasiakirjan aineksia aikamatkustamisesta hirviömäisesti käyttäytyviin kuorioihin ja muodonmuutoksista yliluonnollisiin kykyihin. Kirjan sivuille asetellut keräilijöiltä saadut valokuvat luovat tarinaan mystisen tunnelman. Kuvissa vilahtelee muun muassa päätön poika, levitoiva tyttö ja naamiaisasuiset lapset. Kirja on juonivetoinen ja kaiken kaikkiaan jännittävä. Jäin pohtimaan, miltä tuntuisi elää yksitoikkoista elämää eristyksissä muulta maailmalta. Olisin turvassa, mutta samaan aikaan pakotettuna pysymään aloillani, oman turvapaikkani vankina. Mietin myös, miltä tuntuisi saada tietää, että kaikki elämässäni on ollut valhetta ja että kaikki on vain yhtä suurta salaliittoteoriaa.

"Kuulimme sen lähestyvän. Jos meillä jossain vaiheessa olikin ollut tilaisuus paeta, nyt se oli ohi -" (s.297)

Toisaalta minua kiinnostaa, mitä kirjan lapsille lopulta käy, mutta toisaalta tarina ei ollut niin mielenkiintoinen, jotta jaksaisin lukea sitä eteenpäin. Taidan jättää tarinan kesken - ainakin tässä vaiheessa.


Helmet lukuhaaste 2018: 42. Kirjan nimessä on adjektiivi

5 kommenttia:

  1. Tämä kirja on visuaalisesti kaunis ja siitä tehty traileri oli tosi kiinnostava. Itse luin rämän taannoin niiden houkuttelemana ja sitten itse kirja oli minulle pettymys. En jatkanut minäkään sarjan lukemista eli ensimmäiseen jäi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tästä on siis tehty kirjatraileri (luin kirjan heti uutena alkuperäiskielellä) ja se on tosi hieno (elokuvatraileria en ole nähnyt). Minäkin ajattelen, ettei väkisin kannata lukea, kun on niin paljon kirjoja muutenkin luettavana.

      Toisaalta onneksi mitään ei tarvitse päättää nyt ja heti, vaan jos jostain syystä jatko-osa alkaakin kiinnostaa, niin sen voipi ottaa lukuun milloin tahansa. :)

      Poista
  2. Tämä upposi minun mielikuvitukseen kympillä ja samoin jatkokirja, joka oli vielä jännempi.

    VastaaPoista
  3. Minä pidin tästä ja jatko-osastakin. Myös elokuva oli katsomisen arvoinen. :)

    VastaaPoista
  4. Tämä vaikuttaa kyllä aika mielenkiintoiselta ja erilaiselta! Pitäisi ihan tutustua tarkemmin.

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!