"Kuvittele nyt, meillä jokaisella on oma kuusi! Lumpi raahasi ne sisään viime yönä."
Sommer-Bodenburg, Angela: Iloista joulua, pikku vampyyri
Julkaistu: 1999
Alkuperäinen julkaisu: 1990
Alkuperäinen nimi: Anton und der kleine Vampir Fröhliche Weihnachten
Suomentanut: Leena Viljakainen
Kustantaja: Otava
Sivumäärä: 122
Takakannesta: "Äiti ehdottaa, että Rydiger ja Anna kutsutaan heille joulunviettoon. Vampyyrisisarukset suostuvat pyyntöön, mutta kommelluksia on tiedossa, sillä heillä ei ole aavistustakaan ihmislasten joulunviettotavoista."
Anton on eriskummallinen poika, sillä hän viettää vapaa-aikansa mieluiten vampyyriystäviensä Rydigerin ja Annan kanssa - sekä toisinaan myös heidän isoveljensä Lumpin kanssa. Antonin mummi on edelleen kauhuissaan hänen edellisvuoden joululahjalistastaan, joka sisälsi arkun, mustat lakanat, viitan, kynttilöitä ja hammaslääkäriltä vampyyrinhampaat. Anton yllättyy, kun hänen vanhempansa päättävät haluta kutsua Rydigerin ja Annan heille joulun viettoon. Vanhemmat eivät kuitenkaan osaa aavistaa heidän olevan oikeasti vampyyreja.
Pikku vampyyri kirjat olivat suosikkejani lapsena. Mielestäni oli hauska pitkästä aikaa lukea kaikista kommelluksista, mitä vampyyrilapset saavat aikaan. Lumpi muun muassa varastaa tavaratalon katolta joukon joulukuusia ja vie ne hautakammioon. Jouluaaton valmistelu - etenkin lahjojen osto - ei myös ole yksinkertaista, kun taloon on tulossa kaksi vampyyria. Kaiken lisäksi Lumpi ilmoittaa viettävänsä joulua Geiermeierin ja Schuppermaulin luona, vaikka heidän asuntonsa seinällä roikkuu iso kokoelma puutappeja!
Kirja sopii lapsille, vaikka se sisältää jo osittain hieman vanhanaikaisia elementtejä ja tavaroita, kuten korvalappustereot. Toisaalta on hauska lukea, millaista joulun vietto on ollut Saksassa 90-luvulla. Pääosassa on kuitenkin Antonin ja vampyyrien välinen ystävyys.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!