keskiviikko 10. toukokuuta 2017

Serena Valentino: Petetty sielu



"Vihasi on myrkyttänyt koko tienoon."

Valentino, Serena: Petetty sielu: Merinoidan tarina
Perustuu osittain Walt Disneyn mestariteokseen Pieni merenneito
Kirjasarja: Osa 3
Muut osat: Osa 1 ja osa 2
Julkaistu: 2016
Alkuperäinen julkaisu: 2016
Alkuperäinen nimi: Poor Unfortunate Soul, A Tale of the Sea Witch
Suomentanut: Antti Autio
Kustantaja: Sanoma Media Finland Oy
Sivumäärä: 192


Merinoita Ursula varttui ottoisänsä hoivissa, kunnes hän alkoi muuttua sievästä pikkutytöstä rumaksi mereneläväksi ja sai kylän asukkaat kimppuunsa. Isä yritti suojella häntä, minkä vuoksi tämä tapettiin raakalaismaisesti. Viha ja katkeruus täyttivät Ursulan, kun hän sai kaiken lisäksi tietää, että hänen veljensä Triton hylkäsi hänet merten armoille hänen rumuutensa tähden. Ursula haluaa kostaa Tritonille hänen tyttärensä Arielin kautta. Hänen tavoitteensa on syöstä veli valtaistuimelta ja vangita Ariel kadotettujen sielujen puutarhaan.

"Hän tunsi sanoin kuvaamatonta tuskaa ja ahdistusta, mutta raivonsekaisen vihan tunne oli vieläkin pahempi - kuin kammottava sairaus, joka kiersi lonkeronsa hänen sydämensä ympärille, vääristi hänen ajatuksensa ja täytti ne hirvittävillä kuvilla." (s.181)

Kirjassa käsitellään erilaisuutta, jokaisen hyväksymistä sellaisena kuin he ovat sekä lasten epäoikeudenmukaista kärsimistä läheistensä mielipiteiden tai tekojen tähden. Ursula tuntee olonsa arvottomaksi, kun hän ei saa olla oma itsensä. Samoin kokee merenneito Ariel, jonka isä Triton ei hyväksy hänen rakkauttaan ihmistä kohtaan. Toisaalta loppujen lopuksi jokainen vastaa omista teoistaan. Pahojen kokemusten ja vihan tunteiden ei saa antaa vallata itseään, vaan menneisyydestä on opittava ja päästettävä irti voidakseen rakentaa parempaa elämää eteenpäin.

"Pysyttele varjojen suojissa, jonne kaltaisesi iljettävän rumat olennot kuuluvatkin. Sillä tavoin kenenkään ei tarvitse kohdata sinua!" (s.113)

Noitakolmikko Lucinda, Ruby ja Martha asettaa jälleen kerran oman lusikkansa soppaan. He vaikuttavat sotkeutuvan kaikkien Disney prinsessojen ja pahisten elämään. Puhumattakaan Pflanze kissasta. Tarinassa on paljon toistoa sekä turhia viittauksia edellisiin tarinoihin sekä tulevaan kirjaan, joka kertoo Pahattaresta. Mielenkiintoista on saada tietää, mitä Hirviön sydän -kirjassa esiintyneelle prinsessa Aamutähdelle kuuluu, sillä hän ei olekaan enää mikään tyhjäpää, vaan on alkanut opiskella. Hän on itsevarma nuori nainen, jonka on vielä opittava luottamaan avioliiton hyviin puoliin. Tässä kirjassa selviää myös, mitä noitakolmikon siskolle Circelle on tapahtunut, sillä hän jätti siskonsa omiin oloihinsa suututtuaan heidän ilkeyksiinsä Hirviötä kohtaan. Yleisesti ottaen on jännittävää lukea noitien keskinäisistä suhteista ja kuinka he pitävät huolta siitä, ettei kukaan heistä saa liikaa valtaa itselleen.

"Kyllä Circen pitäisi rakastaa meitä juuri sellaisina kuin me todellisuudessa olemme." (s.139)


Helmet lukuhaaste 2017: 23. Käännöskirja

2 kommenttia:

  1. Ihania nämä kirjablogit..pitäisi herätellä oma lukuharrastus taas...Mukavaa toukokuuta..liityin lukijaksi

    VastaaPoista
  2. Luin tämän, kun kahdella eurolla tarttui Akateemisesta matkaan. Oli hieman sekavaa luettavaa, kun ei selitetty noitasiskoksia tai Aamutähteä sen kummemin (tarinan edetessä jotakin tietoa tihkui). Lisäksi turhaa toistoa oli munkin mielestä ihan liikaa. En tiennyt kirjaa ostaessa siitä takakantta enempää, mutta näin jälkeenpäin ajateltuna olisi hyvä, jos siinä olisi ks. kirjailijan aiemmat teokset mainittuna, koska eihän tuo mitenkään ole itsenäinen teos (niin paljon viittauksia esim. Hirviöön). Tämän vuoden Helmet-haasteessa ainut jäljellä oleva sopiva kohta taitaa olla surullinen kirja, kun nopean googlettelun perusteella kirjailija ei ole maahanmuuttaja, eikä kääntäjää ole palkittu (tai ainakaan itse en löytänyt tietoa).

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!