Unelmien aika

Iranin vallankumousta Ruotsiin paennut Nahid saa tietää sairastavansa syöpää. Hän tuntee katkeran pistoksen sydämessään selviydyttyään pahimmasta vain kuollakseen turvassa. Nahid muistelee kulunutta elämäänsä yksinäisyyttä tuntien. Hän ajattelee työntäyteistä lapsuuttaan ja yliopistoon pääsyä. Hän hymähtelee muistoille itsestään lyhyessä hameessa ja korkokengät jalassa sekä pää täynnä lapsellisia ajatuksia vapaudesta. Hän ei halunnut kenenkään vaimoksi, sillä hän ei halunnut kuulua kenellekään tai hoitaa muita. Sen sijaan Nahid osallistui mielenosoituksiin ja jakoi lehtisiä. Hän luuli olevansa kuolematon, kunnes joutui tulituksen kohteeksi ja kuulusteltavaksi. Kirjassa käsitellään etenkin äitien ja tyttärien suhdetta toisiinsa. Nahid ajattelee omaa äitiään, joka ei pitänyt hänen paostaan. Loppuelämän viettäminen piilossa ei kuitenkaan ollut vaihtoehto. Nahid tuntee, ettei itse olisi koskaan halunnut olla äiti. Äitinä oleminen inhottaa häntä. Nahid katuu lapsen hankkimista, mutta tois...