Unelmien aika

Kiitos kuluneesta vuodesta 2023! Luetut kirjat Luin vuoden aikana 88 kirjaa. Edellisinä vuosina olen lukenut 86, 86, 48, 64, 57, 73 ja 75 kirjaa. Paras lukemani kirja oli Tommi Kinnusen 'Ei kertonut katuvansa' ja Yoko Ogawan 'Muistipoliisi'. Täyttä laukkaa -lukuhaaste Osallistuin @suskilukee instagramissa (# täyttälaukkaalukuhaaste) järjestämään lukuhaasteeseen. Tarkoituksena oli lukea hevosiin liittyviä kirjoja yhdeksään eri haastekohtaan, joista oli muodostettu bingoruudukko. Luin haasteeseen yhdeksän hevoskirjaa . Hengelliset kirjat Luin neljätoista tietokirjaa uushengellisyyteen liittyen. Kirjojen aiheina olivat astrologia, tarot-tulkinta, suomalainen kansanusko, taruolennot, kansanperinteen eläintarinat, kummitukset, esoteerisuus, okkultismi, yliluonnolliset kokemukset, salaliittoteoriat, spiritismi, magian historia ja nykynoituus. Tavoitteenani oli oppia, mihin osa nykyihmisistä uskoo. Aion jatkaa tutkimusretkeäni hengellisyyden parissa myös seuraavana vuonna, s

11-vuotias Pyry kohtaa kahvilassa tonttulas Tuiskun ja matkaa hänen kanssaan Tonttuakatemiaan Tonttujen tasavaltaan. Heidän välilleen syntyy tiivis ja rehellinen ystävyys, johon kuuluu koko elämä nauruineen ja riitelyineen. Revontuulen ratsastajat -kirjasarja on alkanut. "Ei outo ole huono asia, vaan hauskaa." (s.44)  Lapsille ja nuorille suunnatun jouluisen seikkailun aiheina ovat ystävyys, tunteiden kirjo ja tasapainoinen mieli. Pyry kohtaa kiusaamista, sietää vanhempiensa riitelyä ja oppii itsestään uusia asioita. Polku johdattaa kermavaahtokaakaon ja makeiden lettupinojen ääreltä Sirpalesuon läpi Kalmankurun pohjalle. Elämään kuuluvat taianomaisten tonttujen lisäksi Menneenmöröt ja Tulevantuhot. Kaikki kokemukset hersyvän iloisista musertavan surullisiin. Pyryn ei onneksi tarvitse kokea kaikkea yksin, sillä sekä aikuiset että ikätoverit ovat hänen tukenaan. "Lasten ei kuulu murehtia liian isoja murheita." (s.365) Kirjassa on 24 lukua, joten se toimii joulukalent

Brenna Daniels opettaa hiihtoa ja potee sydänsuruja. Entinen pujottelija Tyler O'Neil on hänen lapsuudenystävänsä, joten hän ei uskalla pilata hyviä välejä paljastamalla omia todellisia tunteitaan. Tylerilla on menneisyys naistenmiehenä ja sydäntenmurskaajana. Nyt hän yrittää olla Jessille paras isä. Lunta sataa juuri ennen joulua ja Snow Crystal -lomakeskus varataan täyteen. Brennan on pakko muuttaa asumaan Tylerin luokse. Voisiko unelma parisuhteesta viimein toteutua? "'Mutta entä mitä Tyler tuntee Brennaa kohtaan? Brenna ei ole hänen tavanomaista tyyppiään. Ei yhtään niin kuin ne muut." (s.146) Tarina on jouluinen, talvinen, romanttinen ja lapsiperhekeskeinen. Brenna ja Tyler kiertävät toisiaan kuin kissa kuumaa puuroa. Jess fanittaa Brennaa hypoteettisena äitiehdokkaana ja kipuilee biologisen äitinsä tunnekylmyyttä. Tarina on turvallisen ennalta-arvattava. "Jos hän jatkaisi samaa rataa, hän kuolisi vanhana ja näivettyneenä ja katuisi hukkaan heittämiään tilai

Agatha Christie esittelee kirjansa itse alkusanoissaan. Hän muistelee jouluja lankonsa perheen luona Pohjois-Englannissa. Siellä jouluun kuuluivat joulusukat, kirkossa käynti, jouluillallinen, lahjojen jako ja joulukuusen kynttilöiden sytyttäminen. Alkusanojen lopuksi toivotetaan onnellista joulua. "Kyllä on ihanaa olla yksitoistavuotias ja ahne!" (s.8) Hercule Poirot tähdittää kertomuksia 'Seikkaileva jälkiruoka', 'Espanjalaisen kirstun arvoitus', 'Rakkina toisen jaloissa' ja 'Uni'. Neiti Marple ratkaisee tapauksen tarinassa 'Greenshawin hassahdus'. Mielestäni vetävin kertomus on ehdottomasti 'Seikkaileva jälkiruoka'. Hercule Poirot juhlii ulkomaalaisena perinteistä englantilaista joulua ja tutkii samalla jalokivivarkautta. "Älä syö yhtikäs luumuvanukasta. Yksi kun toivoo sulle hyvää." (s.39) 'Espanjalaisen kirstun arvoitus' on tapaus, jossa mies löydetään murhattuna kirstusta. Edellisenä iltana talossa on pid

Lily Armitage palaa Endgamen sukukartanoon saadakseen selville äitinsä murhaajan. Hän on elänyt kuluneet 21 vuotta kuin unessa. Kartanolla odottaa vuosittainen joulupeli, jonka palkintona on tänä vuonna kartanon omistajuus. Sukulaiset ratkovat arvoituksia ilman puhelimia ja lumimyrskyn saartamina. Kunnes tapahtuu taas murha. "Koko talo oli kuin monikerroksinen hauta." (s.164) Kirjassa pohditaan äiti-tytär-suhdetta, raskautta, adoptiota, syrjintää, biseksuaalisuutta ja traumoja. Vakavista aiheista ja tapahtumista huolimatta kirjan henkilöt käyttäytyvät tunteettomasti. He ovat yksiulotteisia ja epäuskottavia. Teksti on tönkköä koruilua, turhaa sanahelinää, ärsyttävää toistoa ja epäsopivaa keveyttä. Kirjassa ei ole aitoa jännitystä nimeksikään. Täytyy todeta, että en pitänyt kirjasta. Lukeminen olisi pitänyt jättää kesken jo heti alussa, kun kartanon korni nimi Endgame tulee ilmi. En ole varma, onko kirjan tarkoitus olla tragedia, komedia vai farssi. Vai ihan vain floppi. "

Esteri ja Viljami viettävät yhden yön Raita-Veeran luona ja toisen yön Pallo-Veeran luona, sillä äiti ja isä tarvitsevat omaa aikaa ja hermolomaa. Lapset pakkaavat leluja mukaan, sillä niitä ei tätien luota löydy, sillä tädit ovat lapsettomia. Tädeillä on omat tärkeät asiansa, mitä he tekevät elämässään. "Kaikki aikuiset eivät halua tulla äideiksi tai isiksi, Raita-Veera sanoi." Lapset oppivat, kuinka lasten saaminen on joko oma valinta tai täyttymätön toive. He näkevät eri tapoja asua ja elää. Tädit tykkäävät lapsettomuudestaan huolimatta ja omalla ainutlaatuisella tavallaan tädin roolistaan. "Miten mukavaa, että kaikilla meillä on oma paikka tässä maisemassa, Viljami pohdiskeli." Kirjan tarina on lempeän opettavainen. Siitä välittyy rakkaus ja yhteisöllisyys. Tarina herättää pienessä lukijassa tai kuuntelijassa varmasti ajatuksia. Kirjan kuvitus on värikästä ja hauskaa.

Millie muuttaa Winchestereiden luokse asuttuaan ehdonalaisvalvojaltaan salassa omassa autossaan. Hän työskentelee kotiapulaisena noudattaen perheen äiti Ninan ja tytär Cecen oikkuja. Perheen isä Andrew on puolestaan sydämellinen ja ymmärtäväinen. Millie kapuaa joka päivä rankan työpäivän jälkeen pieneen ullakkohuoneeseensa, jossa hän saa olla täysin rauhassa. Ikkunasta levittäytyy maisema takapihalle, minijääkaapissa on vesipulloja ja oven saa lukittua ulkoapäin. "Tässä huoneessa on jotain, joka on versonut vatsanpohjaani pienen pelon siemenen." (s.14) Kirjassa pelataan kliseillä ja kehollisuudella. Nina on miehelleen nalkuttava hienostorouva, joka on päästänyt itsensä niin sanotusti repsahtamaan. Hänen ystävänsä juoruilevat hänestä selän takana. Ninan hemmoteltu tytär Cece on epäkäytännöllisiin pitsimekkoihin puettu lapsi, joka näyttää suoraan kauhuelokuvasta revityltä. Ninan lempeä aviomies Andrew on tyrmäävän komea ja satumaisen rikas. Pisteenä iin päälle puutarhassa työsk

Viikatehenkilö hakee Wallace Pricen hänen omista hautajaisistaan Hugon teetuvalle. Hugo auttaa lautturina kuolleita kulkemaan eteenpäin. Wallace Price on yhdenlainen Scrooge, joka ei ymmärrä ihmisten merkitystä ennen kuin henget opettavat sen hänelle. Hän on välinpitämätön ja tunteeton. Hän on elänyt elämäänsä vain työtä varten.  "Totta, hänellä ei ollut ystäviä. Ei perhettä. Hänellä ei ollut kumppania, ei ketään, joka olisi surrut häntä, kun hän makasi kalliissa arkussa naurettavan kirkon alttarilla, mutta sen ei pitäisi olla hyvin eletyn elämän ainoa mittari." (s.138-139) Kirjassa on lämminhenkinen, humoristinen ja yhteisöllinen tunnelma. Se käsittelee kuolemaa lempeällä tavalla elämän kautta. Kirjassa todetaan, että ihmiset tekevät kuolemaa syntymästä alkaen, joten mitä järkeä missään on, ja vastataan, että 'se on sinun elämäsi'. "'Huoliryppyjä silmien ympärillä, mutta ei yhtään juonteita suun ympärillä. Et tainnut nauraa paljonkaan -'" (s.157) Hu

Kuparikettu ja Heikki Saure kertovat kirjassa oman näkemyksensä noituuden historiasta ja nykytilasta. Heidän tavoitteenaan on ollut kirjan avulla palauttaa noitavainojen uhrien kunnia. Kaikki alkaa noituuden määrittelyllä. Noita on alkujaan Sauren mukaan tarkoittanut tietäjää ja parantajaa, joka on ollut ryhmänsä kulttuuriperinteen ylläpitäjä. Sauren käsittelyssä ovat muun muassa noin 7000-3000 vuotta vanhat kalliomaalaukset, loveen lankeaminen, haltioissaan oleminen, loitsuperinne, yrtit, parantaminen, noituminen, voimien mittelö ja lääkäri ja Kalevalan kokoaja Lönnrot. "Sanat eivät vain tarkoita jotain, vaan ne ovat maagisesti yhteydessä toisiinsa. Loitsuissa on voimaa, jota on kutsuttu väeksi." (s.132) Kirja kritisoi kristinuskoa kansanperinteen tuhoamisesta ja demonisoimisesta. Siinä todetaan, että noitavainot ja kansanperinteen pyhien muuttaminen pahaksi toimivat kristinuskon väkivaltaisen käännytystyön ja vakiinnuttamisen välineenä. Kirjan mukaan kristinusko asetti omat

Roald Dahl on kirjoittanut kymmenen kammottavaa ja mustan huumorin sävyttämää novellia. Ne herättävät tunteita ärsytyksestä vahingoniloon ja yllättyneisyydestä inhotukseen. Novellit eivät niinkään ole pelottavia, vaikka saattavatkin aiheuttaa puistatuksia ja hampaiden kiristelyä. Novelleissa vallitsee vanhan maailman tuntu. Herrasmiehet kulkevat säätytietoisina kartanoissa, majataloissa ja taidegallerioissa. Rouvat istuvat kuuliaisina kutimiensa äärellä. Sotilaat, ulkomaalaiset ja mieleltään sairastuneet toimivat arvaamattomasti. "- hän päästi yhden läpitunkevan kauhun huudon -" (s.81) Äänikone kertoo miehestä nimeltään Klausner, joka haluaisi keksiä koneen, jolla voisi kuulla ääniä, joita ihmiskorva ei luonnostaan pysty kuulemaan. Genesis ja katastrofi on tarina naisesta, joka on menettänyt kaikki lapsensa ja pelkää nyt vastasyntyneen hengen puolesta. Sotilas kertoo miehestä, joka kuulee ääniä, näkee kasvoja ja muistaa huonekalujen olleen hetki sitten eri paikoissa. Mies e

Magia on kulkeutunut nykyaikaan antiikin Kreikasta ja Roomasta. Maijastina Kahlos keskittyy kirjassaan tarkastelemaan vuosisatoja 400 eaa. - 600 jaa. Huomio kohdistuu ihmisten ajatteluun ja toimintaan. Ihmiset ratkoivat arkielämän haasteita käsillä olevan tiedon, rituaalien ja uskomusten avulla. He tukeutuivat ammattilaisten kuten parantajien, ennustajien ja manaajien apuun. Maijastina Kahlos on saanut inspiraatiota J. K. Rowlingin Harry Potter -kirjasarjasta ja valikoinut kerrontatavaksi ja otsikoiksi Tylypahkan oppiaineet. Kirjassa antiikki kohtaa nykyajan. "Aikalaiset yrittivät kuitenkin parhaansa mukaan, usein epätoivoisesti ja suorastaan traagisesti, selviytyä vaarallisessa maailmassa. - Magia kertoo ihmisten yrityksestä kontrolloida elämää, joka ei ole kontrolloitavissa." (s.12) Maijastina Kahlos määrittelee magian 'tavaksi puhua asioista ja ilmiöistä, tässä tapauksessa uskomuksista ja rituaaleista, joilla uskotaan olevan poikkeuksellisia ja voimallisia vaikutuksia

Spiritismi on lähtenyt liikkeelle Yhdysvalloista 1800-luvun lopulla. Marjo Kaartinen kirjoittaa spiritismistä ja Suomessa esiintyneistä spiritisteistä kiinnostavaan ja vanhahtavaan tapaan. Lukija saa eteensä näkymän maailmasta, jossa tiede ja teollisuus ovat ottaneet harppauksen ja jossa herää puhelimen ja valokuvauksen keksimisen jälkeen toivo yhteyden saamiseen myös tuonpuoleiseen. Ihmisten katseet kääntyivät sisimpään ja menneeseen. Heidät valtasi tuska, melankolia ja etsinnän kiihko.  Marjo Kaartinen esittelee kirjassaan spiritisti Madame d'Espérancen, alkujaan rouva Reed, joka saapui Suomeen vuonna 1893. Madame piti mystisiä istuntoja yksityishenkilöiden kanssa tavoitteenaan tienaamisen sijasta ihmisten auttaminen. Spiritismi toi osallistujille lohtua ja lievitti kuoleman pelkoa. Madamen erikoisalaa olivat muun muassa esineiden liikkuminen, valoilmiöt, ihmisen levitaatio, henkien materialisaatio ja pimeässä ihmisten kasvojen piirtäminen. Istunnot tapahtuivat pimeässä. Madame j

Teemu, Marianne ja Elina ovat kesätöissä huvipuistossa. Työ on jokaisen nuoren unelma juhlineen ja romansseineen. Tänä kesänä huvipuistossa kuitenkin tapahtuu onnettomuuksia. Pahin niistä on pienen lapsen katoaminen. "Sienisirkuksen vierellä lapsi ryysti jäähilejuomaa, hänen huulensa olivat kylmästä siniset." (s.64) Kirjassa on neljä kertojaääntä, joista yksi on huvipuisto itse. Lukijalle tulee jokainen nurkka tutuksi jokaista aistia käyttäen. Hattarakojun tuoksu, kummitusjunan pimeys ja vuoristoradan natina. Asiakkaiden puheensorina, karusellin tunnussävel, kaiuttimista kajahtavat kuulutukset ja lasten itku. Kesä kestää loppujen lopuksi vain hetken. Entä jos huvipuistossa joutuisi olemaan joka päivä pääsemättä sieltä pois? Miltä tuntuisi olla jatkuvasti hetken huvina ilman todellista rakkautta? "Olen soittanut karusellin kellolla parhaat sarjani, mutta hän ei välitä." (s.163) Huvipuistossa vallitsee todellinen Karmiva Karnevaali. Laitteet liikkuvat itsekseen, sähkö

Mikael Agricola (1500-luku) oli Suomen kirjakielen isä ja uskonpuhdistaja. Hänet vihittiin papiksi vuonna 1531. Hän opiskeli pyhien kirjojen kääntämistä Wittenbergin yliopistossa vuosina 1536-1539 ja aloitti julkaisutoiminnan suomeksi, muun muassa rukouskirja ja Uusi testamentti. Näin syntyi suomen yleiskirjakieli ja suomalaisen kirjallisuuden perusta. Teksti oli käännöskieltä, joka noudatti vieraan kielen rakenteita ja joka oli käännetty sanasta sanaan. Se sisälsi lainasanoja, jos vastaavaa sanaa ei ollut ennestään suomen kielessä, kuten evankeliumi, kanttori ja testamentti. Mikael Agricola nimitettiin Turun ordinariukseksi (eli piispaksi) vuonna 1554. Hän kuoli paluumatkalla Moskovasta, missä hän toimi rauhanvaltuuskunnassa talvella 1556-1557. Hautapaikka ei ole tiedossa. "Agricola nähdään nykypäivänä kansallisena merkkimiehenä Elias Lönnrotin, Johan Ludvig Runebergin ja Johan Vilhelm Snellmanin rinnalla pitkälti siitä syystä, että 1800-luku ja kansallinen herääminen tarvitsivat

Herbert ja hänen ystävänsä Sally seikkailevat tällä kertaa muumioiden ympäröiminä. Eldsalassa leviää faaraokauhu. Kaikki muumioita katsoneet ovat vajonneet koomaan. Herbert ja Sally juoksevat hirviöitä karkuun. Herbert yrittää soittaa Alexanderin apuun. Hän on ollut ratkaiseva tekijä myös zombien ja ihmissusien karkottamisessa. "Hän ei halunnut tuntea oloaan koko ajan yksinäiseksi. Eniten hän kaipasi kuitenkin sitä, ettei hänen tarvitsisi olla jatkuvasti peloissaan." (s.55) Viimeinen kirjasarjan osa Herbertin ja Sallyn seikkailuja on täynnä jännitystä. Varhaisnuorille suunnattu kirja on sopivan pelottava ja sisältää myös arkielämän huolenaiheita. Herbertin isoisä on sairaalassa, joten poika on hermostunut, palaako hän koskaan enää kotiin. Mitä ihmisruumiille tapahtuu, kun se kuolee? Mitä sille tehdään ja mihin se laitetaan? Voiko ruumis herätä eloon? "Kuopan pohjalla oli kaksi arkkua. Kaksi avointa arkkua. Hän tuijotti arkkuja pitkään. Sitten hän pinkaisi juoksuun."

Pieni Merenneito Ariel on nyt Aaltojen kuningatar. Hänestä on kasvanut nainen, jolla on mielipiteitä, tavoitteita ja suunnitelmia. Viisi vuotta on kulunut siitä, kun merinoita Ursula vei hänen äänensä, muutti Tritonin polyypiksi ja nousi Tirulian valtaistuimelle lumottu prinssi Erik vierellään. Kyllä Ariel yritti päästä maihin ja taistella vastaan, mutta vartiointijoukot olivat hänelle liikaa. Elämä Atlantiksessa kulkee samaa tylsän poliittista rataa, kunnes eräs lapsenlapsen lokki lähettää Arielille viestin. "- sinussa on jotain samaa kuin vanhoissa jumalissa. Kuolevaiseen rakastuminen ja ikuisen, paratiisimaisen maailman hylkääminen on suorastaan tarunhohtoista." (s.301) Disneyn kirjasarjassa tutustutaan tällä kertaa pienen merenneidon vaihtoehtoiseen ja jokseenkin hidastempoiseen tarinaan, jonka avulla lukija pääsee ennen kaikkea tunnelmoimaan tutuissa ympäristöissä. Kirjoja lukeakseen on katsottava ensin Disneyn elokuvat. Kirjan tarina pyrkii valistamaan luonnonsuojelun j

Maahanmuuttajana oleminen on alituista tasapainoilua kahden kulttuurin välissä. Kirjan tarinat kertovat ihmisistä, jotka yrittävät sopeutua parhaaksi katsomallaan tavalla vallitsevaan tilanteeseensa. Muualta tulleena joutuu olemaan alituisen tarkkailun kohteena. Koskaan ei saa vain olla. Tanssiva perhonen kertoo tytöstä, joka osallistuu tanssiaisiin, mikä on kotona opitun vastaista. Hän kokee tekevänsä syntiä pukeutuessaan mekkoon ilman huivia, laittaessaan huulikiiltoa ja tanssiessaan miehen kanssa. Tyttö on jakautunut kahteen eri persoonaan. Toinen myötäilee perhettä ja toinen kapinoi. Vanhempien kotimaa Somalia esiintyy puheissa sekä haaveilun kohteena että pelotteena. Miltä tuntuisi muuttaa yksin asumaan ja hypätä mukaan lumimaan elämään? Niin ne vuodet vierivät ohi on tarina tytöstä, joka on koko elämänsä joutunut pettymään miehiin. Nyt hän on jo liian vanha löytääkseen ketään. Näkymätön vieraassa maassa kertoo miehestä, jonka pakomatka päättyi Italian kaduille. Teikäläiset ke

Elias Lönnrot (1802-1884) on kansallisen heräämisen keulakuva, sillä hän on tehnyt Suomen puolesta arvokasta työtä ja kohottanut suomen kielen sivistyskieleksi. Risto Piekka kertoo kirjassaan kattavasti Elias Lönnrotin ansiot. "Elias oli kirjoituksillaan rakentamassa sitä maailmankuvaa, josta myöhemmin tulee suomalaisuuden ja kansallishengen sekä kansallisen itsetunnon perusta." (s.127) Kirjassa esitellään 1800-luvun Suomea. Noin 1-2 miljoonan asukkaan alue siirtyi Venäjän vallan alaisuuteen vuonna 1809. Kuudesta Ruotsin läänistä tuli autonominen suuriruhtinaskunta, jolla on valtiopäivät (säännöllisesti vuodesta 1863 alkaen), hallitus (myöhemmin senaatti), oma oikeuslaitos, omat virkamiehet, oma veronkanto-oikeus, ruotsalaiset perustuslait, muuttumaton omistusoikeus, säätyjen erivapaudet, oma luterilainen uskonto ja ruotsi virallisena kielenä. Ainoastaan ulko- ja turvallisuuspolitiikka kuuluivat Venäjälle. Lisäksi Suomen ja Venäjän välillä oli tulli- ja passiraja. Kenraalikuv

Kolme sokeaa hiirtä tarinassa vastanainut Davisin pariskunta perustaa perintökartanoon Monkswell Manor täysihoitolan. Sinne saapuu lumipyryn keskeltä neljä vierasta: rouva Boyle, majuri Metcalf, herra Wren ja ulkomaalainen herra Paravicini. Ei aikaakaan kun täysihoitola on lumen saartama. Radiossa ilmoitetaan, että nainen on murhattu Lontoossa.  Kolme sokeaa hiirtä juosta vilistää.  Berkshiren poliisista saapuu hiihtäen ylietsivä Trotter ilmoittamaan, että poliisin saaman vihjeen mukaan murhaajan seuraava uhri on täysihoitolassa. Mutta niin on murhaajakin.  Vaan tämäpä leikkasi hännät poikki. Tarina on jännittävä. Agatha Christie taitaa suljetun paikan mysteerin. Kiehtovinta tarinassa on hyytävä lastenloru kolmesta hiirestä. Lorua on käytetty ansioituneesti tehokeinona myös kirjassa  Eikä yksikään pelastunut , mikä on lempikirjani. Täytyy todeta, että loppuratkaisu ei tällä kertaa onnistunut yllättämään. Sen verran on tullut näitä kirjoja luettua. Mittanauhamurha on lyhyt tarina murh

Kipinä ja Vanamo ovat pakomatkalla isänsä Jalavan kanssa. Airepolis on totalitaristinen valtio, joka pakottaa kansalaisensa vaihtamaan joka päivä asumusta, tuottamaan innovaatioita luovuuskuutioissa ja panostamaan luovuuteen valtion hyväksi. Ihmiset vastaanottavat salassa leveästi elävältä valtion johdolta disinformaatiota, mikä ohjailee heidän toimintaansa ja pyrkii vaikuttamaan heidän mielipiteisiinsä. Juonivetoinen tarina alkaa heti toiminnalla ja keskittyy kuvaamaan jännittävää vastarintaliikettä. Aikuisten kokemat haasteet saavat yllättävän paljon tilaa. Jalavan sisko kärsii alkoholismista, ystävä kiellosta harjoittaa uskontoa ja naisystävä epävakaista oloista synnyttää lasta. Kukaan ei saa ottaa yhteyttä ulkomaailmaan. Kipinän ahtaan paikan pelon kuvaus on koskettava. Hän on muutenkin sympaattinen henkilö, joka huolehtii kanssaihmisistään. Tarinan tunnelma on uhkaava. Solmu perheen ympärillä kiristyy kiristymistään. Valitettavasti tarina on omaan makuuni liian toisteinen. Olen ai

12-vuotias Herbert seikkailee tällä kertaa ihmissusien seurassa. Eldsalassa mystiset metsäpalot riehuvat, linnut häviävät ja jokin otus ulvoo. Pikkukaupunki on erityinen paikka, jossa tapahtuu kummallisia asioita. Tarina on edelleen sopivan jännittävä nuorille lukijoille. Ihmissusi mysteerin selvittämisen lisäksi Herbert on edelleen huolissaan isoisästään, jonka vointi on huononemaan päin. Herbertin isoveli Fabian on toki tukena ja turvana, mutta mitä sitten tapahtuu, jos veli muuttaa pois Eldsalasta. Olisin kaivannut ihmissusiin perinteisempää otetta. Järvessä asuvat vesisudet tuntuvat todella kaukaa haetuilta. Toivottavasti Kristina Ohlssonin nuorten kauhukirjat toimivat paremmin varsinaiselle kohderyhmälle.

Hedy ja Spencer viettävät joulua isoisänsä luona, sillä heidän vanhempansa ovat työmatkalla. Taikurina toimineen isoisän talo on täynnä jännittäviä esineitä, joihin ei ole lupa koskea. Isoisä on yksineläjä, sillä hänen vaimonsa katosi pieleen menneen taikatempun vuoksi. Hedy ja Spencer saavat jännitystä elämäänsä, kun isoäiti alkaa lähettää heille viestejä. Ikkunan huuruun ilmestyy kirjaimia ja jääkaappimagneetit asettuvat lauseen muotoon. Isoisä ei halua muuta kuin sulkea tapahtumilta silmänsä ja elää synkässä mielialassaan. "Hänen tuijottaessaan valokuvaa näkymätön sormi kirjoitti pölyyn sanat: ETSI MINUT." (s 30) Lastenkirjoissa on usein tarina, jossa aikuiset ovat murheellisia ja lasten tehtävänä on pelastaa sekä itsensä että aikuiset. Lasten tehtävä ei ole kantaa aikuisten huolia eikä pelastaa maailmaa. Mielestäni olisi kiinnostavaa kuulla, mikä ajatus tarinatyypin taustalla on. "Mehän yritetään auttaa häntä. Hän tulisi niin onnelliseksi, jos me löydettäisiin isoäit

Brynn Callagherin opettaja murhattiin neljä vuotta sitten, mutta tekijää ei ole vieläkään saatu kiinni. Ruumiin löysi joukko koulun nuoria, joista yksi oli Brynnin ystävä Tripp. Heidän välinsä menivät poikki, kun poika levitti tytöstä juoruja. Nyt koulu on päättänyt rakennuttaa edesmenneelle opettajalle muistolehdon. Brynn ja Tripp kohtaavat joutuessaan työskentelemään yhdessä projektin parissa. Brynn päättää nuuskia vanhaa murhatapausta varsinkin, kun aloitti työharjoittelun true crime -podcastissa. Mitä opettajan murhan aikaan todella tapahtui? Tietääkö Tripp enemmän kuin on kertonut? "'Kaksi kuukautta tämän kuvan ottamisen jälkeen William Larkin oli kuollut. Joku surmasi hänet kivellä metsässä Saint Ambrosen takana. Kolme luokkatoveriani löysi ruumiin.'" (s.15) Nuortenkirjassa on jännitystä ja romantiikkaa. Se käsittelee murhatapauksen ohella luokkaeroja ja haastavia ystävyys- ja perhesuhteita. Tarina kerrotaan kahdesta eri näkökulmasta, sillä sekä Brynn että Tripp

Silolan perheessä syödään hillovoileipää. Rahaa löytyy rakkauden kustannuksella. Esitetään olevan parempia kuin ollaan. Unohdetaan itsensä rakastaminen ja hyväksyminen sellaisena kuin on. Silolan perheessä heikkouteen suostuminen ei ole vaihtoehto. "Kaikilla hillonsyöjillä on paha olo, jatkuva väsymys, niin kova nälkä että sattuu, vaikka on juuri vetänyt hilloa -" (s.9) Miina Supinen on osannut kirjoittaa henkilöhahmoja, jotka ovat sekä epämiellyttäviä että sympatioita herättäviä. Silolan perheenjäsenet eivät kertakaikkiaan ole sinut itsensä kanssa. Heillä on hankalaa olla omassa kehossaan. He kaipaavat hyväksyntää taholta, jota eivät itsekään osaa määritellä. He sulkevat silmänsä, tukahduttavat tunteensa ja piilottavat tarpeensa. Heille syntyy pakkomielteitä, joilla he pyrkivät valheelliseen kontrolliin. Äiti Katriina sisustaa perheelle kulissia, isä Launo katoaa musiikkiin sekä töissä kapellimestarina että kotona soittimen ääressä - mikään maallinen tai lihallinen ei kosket

Maatilalla koittaa uudet ajat, kun eläimet päättävät toteuttaa vallankumouksen. Alkoholille perso isäntä saa juosta renkiensä kanssa pakoon. Eläimet kirjoittavat tasa-arvoiset käskyt ja tekevät yhdessä valtaamansa maatilan töitä elantonsa eteen. Paitsi että siat ovat kokouksissa aina niitä, jotka keksivät päätöksiä. Aivotyötä tekevinä ne määräävät itselleen enemmän ruokaa syötäväksi. Ei kestä kauan, kun eläimet saavat huomata, että 'toiset eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset'. "Eikö siis ole päivänselvää, toverit, että kaikki elämässämme oleva paha on peräisin Ihmisen tyranniasta? Kunhan vain pääsemme eroon Ihmisestä, meidän työmme tuotto jää omaksemme." (s.14) Tykästyin eniten ikiaikaiseen aasiin, joka on  nähnyt ja kokenut elämää sen verran kauan, että ympäröivät tapahtumat eivät häntä hetkauta. Elämä kulkee sykleissä. Kaikki tapahtumat kulkevat aina samaa rataa, joten jonkin ajan kuluttua päästään taas samaan kohtaan, mistä edetään taas samaan lopputulokseen.

Simona on kylässä isoäitinsä luona. Talossa tapahtuu kummia. Puutarhan suuret kivipatsaat vaihtavat asentoa, eräästä huoneesta kuuluu askelten ääniä ja mummin vanha kasettinauhuri toistaa pelottavia viestejä. Simona pyytää ystävänsä Billien ja Aladdinin paikalle selvittämään mysteeriä. Osaisiko naapurissa asuva Ivan kertoa jotain nauhurin alkuperästä? Mitä kalastusmajan Siri tietäisi patsaista? "Kuului narinaa. Simonaa pelotti niin paljon että hän unohti hengittää." (s.76) Simonan isoäiti alkaa jo olla vanha ja sairas. Vierailun aikana hänen vointinsa huononee. Simona kiirehtii arvoituksen ratkaisemista ennen kuin on liian myöhäistä. Tarina opettaa hetkessä elämistä. Asiat olisi hyvä käsitellä aikanaan sen sijaan että sukutaakat siirretään seuraaville sukupolville. "Suremisessa kaikkein rasittavinta oli se, että silloin jäi ihan yksin." (s.55) Tarina on toki jännittävä omituisten tapahtumien vuoksi, mutta ennen kaikkea surumielinen. Simona joutuu kohtaamaan sen tosi

Blogini täyttää tänään kahdeksan vuotta! Blogia perustaessa halusin vihdoin toteuttaa unelmiani. Joka päivä. Ei joskus tulevaisuudessa, vaan nyt. Halusin elää unelmien aikaa. Blogista tuli työkalu, jonka avulla pääsin kokemaan aiemmin saavuttamattomissa olleita unelmia. Sain kirjallisuuden, teatterin ja yleensäkin kulttuurin takaisin elämääni. Harrastuksen kautta tutustuin myös uusiin ihmisiin. Unelmien kautta elämisestä on tullut minulle elämäntapa. Käytän etenkin instagram tiliäni unelmoinnin apuvälineenä. Blogi ja tili kuuluvat nykyään erottamattomasti yhteen. Vastaan instagram seuraajiltani saamiini kysymyksiin: Mitä positiivisia asioita kirjagram on tuonut sinulle? Entä negatiivisia? Kirjaharrastajien tapaaminen on mukavaa. Tässä muutamia kohokohtia tältä vuodelta: Perustin tänä vuonna instagramiin keskusteluryhmän pääkaupunkiseudun kirjaharrastajille. Olemme järjestäneet joka kuukausi yhteisen tapaamisen. Ihmiset ovat nähneet toisiaan myös muutenkin. Löysin instagramin kautta Sil

Nell on päättänyt ensimmäistä kertaa elämässään olla spontaani ja tilata romanttisen viikonlopun Pariisissa itselleen ja miesystävälleen, mutta päätyykin lomailemaan yksin. Arka ja osaamaton nainen ottaa elämänsä haltuunsa ja yrittää pärjätä omillaan. Nell törmää kahvilassa ja myöhemmin taidenäyttelyssä kirjailijan urasta haaveilevaan ranskalaismieheen ja päätyy istumaan tämän mopedin kyytiin. Öinen Pariisi levittäytyy parin silmien eteen. "Se tyttö ei ole tehnyt eläessään mitään hurjaa." (s.27) Kirjan muut kertomukset ovat lyhyempiä välähdyksiä ihmisten rakkauselämään. "Twiittailua' esittelee jalkapalloilijan, jota syytetään lehtien palstoilla vaimonsa pettämisestä. 'Rakkautta iltapäivällä' kertoo avioparista, joka on juuttunut harmaaseen arkeen. ''Pyy pivossa' sisältää juhlat, joissa nainen kohtaa entisen salarakkaansa. 'Krokotiilinnahkakengät' on tarina naisesta, jonka arkiset kengät vaihtuvat salilla toisen naisen hienompiin, ja mitä s

Eletään 2000-luvun alkua. Paula on viettänyt puoli vuotta New Yorkissa ja palaa takaisin Tukholmaan asuakseen miesystävänsä Johanin luona. Hänen ystäviensä elämä on ehtinyt muuttua sillä välin. Anna on raskaana ja Rakel työskentelee kehitysmaiden asialla. Paulan lähipiiri painostaa häntä asettumaan aloilleen, hankkimaan vakituisen työpaikan, menemään naimisiin ja hankkimaan lapsen. Vaatimukset tuntuvat Paulasta sopimattomilta. "- menestyneistä nuorista ihmisistä kertovat reportaasit eivät vaikuttaneet häneen inspiroivasti niin kuin niiden tarkoitus ilmeisesti oli. Pikemminkin päinvastoin." (s.59) Paula alistuu paineen alla ja hankkii opiskelupaikan. Hän tekee opiskelujen alkuun asti töitä 'Suoraan asiaan' -tv-ohjelmalle, johon hän varaa julkisuuden henkilöitä haastateltaviksi. Paula siirtää syrjään ystävänsä Geronimon tarjouksen työskennellä eteläafrikkalaisessa hotellissa ja ajatuksen romanssin jatkamisesta newyorkilaisen kirjailijan Jason Frostin kanssa. Mielenkiint

Ujuni Ahmed kertoo oman henkilökohtaisen tarinansa vertaistueksi tytöille, jotka kokevat sekä somaliyhteisön että kantasuomalaisen yhteisön itselleen vieraiksi. Hän puhuu vapauden puolesta. Vapaudesta valita oma elämänpolkunsa ilman ulkoista kontrollia. "'Eikö sinua hävetä? Aiheutat häpeää vanhemmillesi, ja meille kaikille.'" (s.11) Tarina alkaa lapsuudesta 1990-luvulla, jolloin Ujuni Ahmed huomasi oman perheen ja kantasuomalaisen perheen eroavaisuudet. Niissä oli eri säännöt ja toimintatavat. Muiden lasten viettäessä viikonloppua Ujuni Ahmed istui koraanikoulussa. Uskonto täytti koko elämän. Tilanne hämmensi tyttöä varsinkin, kun hän sai tietää, että islamin tulkinta oli koulussa erilaista kuin Somaliassa, jossa esimerkiksi on harrastettu tanssia, teatteria ja kauneuskilpailuja. Ujuni Ahmed alkoi kapinoida ja etsiä omaa tapaansa elää elämäänsä. "Miksi meillä tytöillä on aina eri säännöt?" (s.45) "Miksi miehistä puhutaan kuin heillä ei olisi minkäänlais

12-vuotias Herbert asuu majataloa pitävän isoisänsä luona. Eräänä yönä heille majoittuu omituinen muukalainen. Kesä on kuuma ja ampiaisia lentelee joka paikassa. Herbert ottaa tuekseen ystävänsä Sallyn. Apua tarvitaan, kun paikkakuntalaiset sairastuvat yksi toisensa jälkeen kammottavaan sairauteen. "Herbert oli täysin vakuuttunut asiasta: Eldsalassa oli tekeillä jotakin todella inhottavaa." (s.48) Tarina on sopivan jännittävä nuorille lukijoille. Se käsittelee ikääntymistä, mutta myös sairauksia ja sairauden pelkoa tilanteessa, jossa ei tiedetä, miten tauti tarttuu ja miten sen voi parantaa. Mielestäni zombiet eivät ole koskaan olleet kovinkaan kiinnostavia kauhuolentoja, mutta lyhyessä nuortenkirjassa ne menettelevät  "Kyllä minä vielä löydän jonkun, joka voi auttaa minua ja isoisää." (s.41)

Marika Riikosen omakohtainen kirja toimii voimakkaana yksinolon puolustuspuheena. Kyse on ihmisen perustarpeesta. Monilla jopa elinehdosta. Yhden hengen talouksia on vuoden 2022 lopussa ollut 1,3 miljoonaa, ja luku on kasvava. "Yhteiskuntamme ei kuitenkaan ymmärrä vapaaehtoista, haluttua yksinoloa." (s.8) Kirjassa kerrotaan, kuinka yksin olosta ja yksin asumisesta on kirjoitettu ja kuinka siitä on puhuttu. Yksin olemiseen ja asumiseen on liitetty toinen toistaan kummallisempia negatiivisia sanoja ja väitteitä. Toisaalta suomen kielessä ei edes ole kunnollisia sanoja kuvaamaan aihetta. "Väite itsekkyydestä on puhdasta vallankäyttöä ja vaientamista." (s.50) Kirjassa kuvailtu maailma on hämmentävä ja ahdistava. Sukulaisia, jotka eivät kunnioita yksin asuvan aikuisen rajoja. Media, joka luo yksin asuvasta negatiivisen mielikuvan. Työyhteisö, joka syrjii, ja yhteiskunta, joka evää tuet yksin asuvilta. Kirjasta huokuu häpeä, katkeruus ja tunne joukkoon kuulumattomuudesta.

Pyhä Inanna syöksee tulta Enheduannan (n. 2285-2250 eaa.) runoissa. Ensimmäiseltä nimeltä tunnetulta kirjailijalta on säilynyt jälkipolville kolme pitkää runoa, jotka ylistävät rakkauden, hedelmällisyyden ja sodan jumalatarta, jonka ylipapittareksi kirjailija esittäytyy. "Oi Valtiattateni Kuningattareni paljastan mahtiasi kaikissa maissa kuulutan kunniaasi" (s.70) Runot ovat mahtipontisia, voimallisia, sotaisia, koskettavia, ylistäviä, raakoja ja kaikkivoipaisia. Ne kertovat jumalista ja kirjoittajan suhteesta heihin. 4000 vuotta sitten Mesopotamiassa (nykyinen Irakin alue) kirjoitetuissa runoissa on kuvattu myös omakohtaista kokemusmaailmaa elämän vastoinkäymisistä. "minulla ei ole enää pääsyä huoneisiini synkkyys peittää päivän valo muuttuu lyijyiseksi varjot lähenevät peljättävä etelämyrsky verhoaa auringon" (s.80) Suomentaja Minna Ronkainen esittäytyy kirjailijaksi ja ortodoksisen teologian opiskelijaksi. Hän on kääntänyt tekstin yhdysvaltalaisen yliopisto-opett

Kaarle XI:n itsevaltiuden aikaisessa Ruotsin valtakunnassa menehtyi vuosien 1695 ja 1696 aikana nälkään 25-30 prosenttia suomalaisista. Tutkimuksen mukaan hätätilanteeseen jouduttiin monien eri syiden vuoksi. Ensinnäkin sää oli kylmimmillään 1600-luvulla, mikä esti maanviljelyn, jonka kehittämiseen ei osoitettu ollenkaan resursseja. Hätäviljan tuonti oli mahdotonta pimeyden, myrskysäiden, teiden puuttumisen ja meren jäätymisen vuoksi. Riskejä otettiin, mikä johti haaksirikkoihin, viljan menetykseen ja märän viljan syömisestä aiheutuneisiin sairauksiin. Hätäviljaa ei oikeastaan edes ollut, sillä Baltia ja Viro kärsivät myös nälänhädästä. Ihmisten ruokavalio perustui leipään eikä mahdollisesti myynnissä ollutta viljaa ollut kaikilla varaa ostaa. Säätyläiset eivät saaneet ostaa talonpojille suunnattua kruunun viljaa, vaan heidän piti hankkia viljaa kauppasuhteiden avulla. Ihmiset söivät hätäruokaa kuten pettua, suovehkaa, sammalta, akanoita ja olkia. Ilmaston muuttuessa Portugalista ja Ra

1800-luvun New Yorkissa Nellie Bly valmistautuu näyttelemään 'hullua'. Hän haluaa soluttautua 'mielisairaalaan' harjoittaakseen tutkivaa journalismia, mikä on ainoa keino selvittää, kuinka mielenterveyttä hoidetaan lukittujen ovien takana. "'Mikä tämä paikka on?' kysyin mieheltä, jonka sormet olivat uppoutuneet käsivarteni lihaan. 'Blackwell Island, mielisairaiden paikka, josta et tule koskaan pääsemään pois.'" (s.62) Kirja on oivallinen kurkistus 1800-luvun amerikkalaiseen maailmaan ja journalismiin. Köyhyys, huumeet, prostituutio, rikollisuus ja psyykkiset sairaudet on niputettu yhteen. Ajalle tyypilliseen tapaan sairaita ihmisiä on hoidettu saarilla, kaukana muista ihmisistä. Niinpä 'mielisairaalat' ovat herättäneet eloon kauhutarinoita. "Kuinka paljon helpompaa olisi kävellä hirsipuuhun kuin tähän kauhujen hautaan!" (s.64) Ihmiset eivät vielä tänäkään päivänä tiedä paljoakaan aivoista. Psyykkiset sairaudet ovat sekä kiehto

Helsingin historiaan voi tutustua kummitustarinoiden kautta. Olen aikoinaan käynyt Helsingin kaupunginmuseon kummituskävelyllä. Reitti alkoi Ruiskumestarin talolta ja päättyi kaupunginmuseon ullakolle, jossa kuului yllättäin outoja ääniä, niin että opaskin lakkasi puhumasta. Ilmeisesti ilmavirta tarttui rakenteisiin, mutta oli se silti jännittävää. Voin suositella kummituskävelyä, jos niitä jossain enää järjestetään. Sen aikana tulee tutustuttua rakennuksiin ja saa samalla hieman jännitystä tarinoiden muodossa. Kirjan avulla voi kävellä myös omatoimisesti. "Ne kertovat paikan menneisyydestä, ovat todisteita siitä, mitä paikalla on joskus aiemmin tapahtunut ja millaisia tunteita henkilöt ovat siellä kokeneet." (s.37) Suomalaiseen kansanperinteeseen on kuulunut edesmenneiden kanssa kommunikointi muun muassa uhrilahjoin. Kalmanväkeä, jota on saanut esimerkiksi hautausmaan mullasta, käytettiin taikoihin. Kristillinen kirkko on tuonut omat tapansa ja rituaalinsa muun muassa liitty

Air Francen lento Pariisista New Yorkiin joutuu turbulenssiin. Lentokone laskeutuu ajallaan maaliskuisena päivänä, mutta tismalleen sama lentokone pyytää laskeutumislupaa myös kesäkuussa. Mikä on saanut aikaan lentokoneiden monistumisen matkustajineen turbulenssin aikana? "Tietämättömyys on oivallinen toveri, eikä totuus koskaan tuota onnea." (s.179) Lukija tutustuu välähdyksenomaisesti matkustajien elämään. Joukossa on ihmisiä palkkamurhaajasta kirjailijaan ja asianajajasta muusikkoon. Kiehtovinta on tapahtumalla spekulointi. Mukaan otetaan maailman johtajia, uskonnollisia johtohahmoja ja tieteen tekijöitä. Suuri yleisö pääsee mukaan arvailuun nähdessään kaksoisolennot keskusteluohjelmassa. Herve Le Tellier on valinnut väkivaltaisen lähestymistavan sekä matkustajien henkilökohtaisessa elämänpolussa että globaalissa suhtautumisessa. Voimien yhdistämisen ja tiedon kartuttamisen sijasta ihmiset valitsevat sodan. He suhtautuvat kaikkeen poikkeavaan epäluuloisesti ja väkivaltaise

Naiset tarvitsevat Virginia Woolfin mukaan omaa rahaa ja oman huoneen. 1920-luvun Englannin patriarkaalisessa järjestelmässä ei nimittäin ole henkistä eikä fyysistä tilaa naiselle. Ei ainakaan naiselle, joka poikkeaa yleisestä mielikuvasta naisen olemuksen laadusta. Virginia Woolf puhuu naiselle oikeutta olla oma itsensä. Sen sijaan, että naisilta suljetaan ovia tiloihin, naisille pitäisi avata tiloja. "- sadan vuoden kuluessa, ajattelin, ehdittyäni omalle kotiportaalleni, naiset eivät enää ole suojeltava sukupuoli. Loogisesti ajatellen naiset ottavat osaa kaikkiin niihin toimiin ja ponnistuksiin, jotka heiltä kiellettiin ennen." (s.57) Naisen tehtävänä on työnteko ja lasten hoito. Siinä ei ole tilaa luovuudelle. Miehet kyllä kirjoittavat mielellään naisista. Tosin kyseiset naishahmot ja todellisuuden naiset eivät kohtaa. Kirjoissa nainen nimittäin kuvataan miesten kautta. Nainen ei ole koskaan olemassa vain omana itsenään. Naisen tehtävänä on olla miehen egoa pönkittävä peil

15-vuotias Lina haetaan kotoaan äitinsä ja veljensä kanssa. Heidät sullotaan junan karjavaunuihin ja karkotetaan pakkotyöleirille. Ihmiset kärsivät kylmästä, nälästä, sairauksista ja peseytymättömyydestä epäinhimillisissä olosuhteissa. He pyrkivät kauheuksien keskellä säilyttämään inhimillisyytensä, lähimmäisenrakkautensa ja kulttuurinsa, vaikka on toki heitäkin, jotka katkeroituvat ja pitävät vain itsensä puolia. Eletään vuotta 1941, jolloin Neuvostoliitto hallitsee Liettuaa ja määrittelee mielivaltaisesti kansalaistensa kohtalon. "- pahuus on vallalla niin kauan, kunnes hyvät miehet ja naiset tarttuvat toimeen." (s.346) Lina on lupaava taiteilijan alku. Hän haaveilee taidekouluun pääsystä, mutta joutuukin piirtämään salaa tuhkalla ja varastetulla kynänpätkällä. Hän unelmoi vapaudesta ja elämästä. Piirtäminen on Linan keino selvitä hengissä. Sen kautta hän ilmaisee itseään, käsittelee tapahtunutta ja jakaa tietoa eteenpäin. Hän toivoo voivansa vaikuttaa elämänsä kulkuun. &qu

Cass ajaa autolla kohti kotia ja joutuu myrkyn vuoksi lupauksistaan huolimatta oikaisemaan metsätien kautta. Hän on törmätä levähdyspaikalle parkkeerattuun autoon, jonka ratissa istuva nainen vastaa hänen katseeseensa. Cass pohtii, pitäisikö hänen kysyä, onko naisella kaikki hyvin, mutta ei sitten uskallakaan. Aamulla hänelle selviää, että nainen on murhattu autoonsa. Valtava syyllisyys kalvaa Cassia. "Pelko siitä, että jään metsään, panee adrenaliinin virtaamaan suonissani ja kannustaa minut toimimaan." (s.10) Kirjan juoni kulkee sairaudenpelon ympärillä. Cass on joutunut kokemaan oman äitinsä sairastumisen varhaisiän dementiaan, joten hän on kauhuissaan alkaessaan itse unohdella asioita. Hän valitsee välttelykäyttäytymisen eikä haluaisi mennä lääkäriin. Hän valehtelee, jättää työt tekemättä ja turruttaa itsensä holtittomalla shoppailemisella. Hän saa paniikkikohtauksia ja kärsii vainoharhaisuudesta. Cass kokee olevansa sekaisin päästään. Häntä hävettää, kun hänen unohteluns

1. Mikä on paras kirja, jonka olet tähän mennessä lukenut? Yoko Ogawa: Muistipoliisi 2. Mikä on paras jatko-osa, jonka olet tähän mennessä lukenut? Holly Jackson: Kiltti tyttö, julma kosto 3. Kerro tänä vuonna julkaistu kirja, jota et ole vielä lukenut, mutta jonka haluat lukea. Marika Riikonen: Yksin, kiitos 4. Mitä tänä vuonna julkaistavaa kirjaa odotat? Anniina Mikama: Tulen ja tuhkan tyttäret 5. Mikä kirja on tuottanut suurimman pettymyksen? Rebecca Serle: Viisi vuotta myöhemmin 6. Mikä kirja on ollut suurin yllättäjä? Pilvi Hämäläinen: Cinderella 7. Kuka on uusi lempikirjailijasi? Holly Jackson 8. Kuka on uusin lempihahmosi? Anna Jamesin Tilly kirjojen Milo 9. Mikä kirja sai sinut itkemään? Tove Jansson: Kesäkirja 10. Mikä kirja sai sinut iloiseksi? Jojo Moyes: Pariisi yhdelle ja muita kertomuksia 11. Mikä on kaunein kirja, jonka olet ostanut tänä vuonna? Stephanie Garberin kirjat 12. Mitkä kirjat aiot lukea vuoden loppuun mennessä? Minulla ei ole mitään tiettyä listaa.