Magia on kulkeutunut nykyaikaan antiikin Kreikasta ja Roomasta. Maijastina Kahlos keskittyy kirjassaan tarkastelemaan vuosisatoja 400 eaa. - 600 jaa. Huomio kohdistuu ihmisten ajatteluun ja toimintaan. Ihmiset ratkoivat arkielämän haasteita käsillä olevan tiedon, rituaalien ja uskomusten avulla. He tukeutuivat ammattilaisten kuten parantajien, ennustajien ja manaajien apuun. Maijastina Kahlos on saanut inspiraatiota J. K. Rowlingin Harry Potter -kirjasarjasta ja valikoinut kerrontatavaksi ja otsikoiksi Tylypahkan oppiaineet. Kirjassa antiikki kohtaa nykyajan.
"Aikalaiset yrittivät kuitenkin parhaansa mukaan, usein epätoivoisesti ja suorastaan traagisesti, selviytyä vaarallisessa maailmassa. - Magia kertoo ihmisten yrityksestä kontrolloida elämää, joka ei ole kontrolloitavissa." (s.12)
Maijastina Kahlos määrittelee magian 'tavaksi puhua asioista ja ilmiöistä, tässä tapauksessa uskomuksista ja rituaaleista, joilla uskotaan olevan poikkeuksellisia ja voimallisia vaikutuksia ja jotka usein ovat jollakin tavalla vallitsevien normien vastaisia'. Magiaa on ollut erityisesti valtakulttuurin ulkopuolinen uskonnollinen toiminta.
"Magia oli antiikin ihmisten kriisinhallintaa." (s.36)
Maijastina Kahlos esittelee kirjassaan magiaan liittyviä asioita kuten loitsuja, henkiin ja jumaliin uskomista, taikajuomia, yrttejä, ennustamista, numerologiaa, olentoja ja kuuluisia maageja. Loitsuilla uskottiin olevan voimia vaikuttaa tapahtumien kulkuun yliluonnollisesti. Niillä muun muassa ohjailtiin luonnonvoimia, parannettiin sairauksia ja sidottiin rakkauden kohde itseen. Loitsuissa saattoi olla apuna esineitä kuten omena, hyrrä ja värttinä. Kirouksilla vahingoitettiin toista etenkin kilpailutilanteissa tai varkauden uhriksi joutuessa. Ihmiset suojautuivat tällaiselta kateudelta, juoruilta ja pahalta silmältä vastaloitsujen, amulettien ja helistimien avulla. Myös henkiä saattoi hankkia apulaiseksi. Sanoissa oli voimaa. Sanotaanhan nykyäänkin lapsille, ettei saa käyttää voimasanoja tai kirosanoja. Sanaan suhtautuminen lisää sen voimaa. Myös esineet ja symbolit olivat voimallisia kuten Raamattu ja risti. Jonkin nimeen saattoi vannoa. Henkien nimillä oli voimaa.
"Taikasana abracadabra tavataan ensimmäisen kerran Quintus Serenuksen hoito-ohjeista malariakuumetta vastaan 100-luvun lopulta." (s.90)
Taikajuomiin sekoitettiin vaikka ja mitä ainesosia. Rasioihin talletettiin pyhäinjäännöksiä. Alkemia ('modernin kemian haparoiva esimuoto' s.113) yritti muuttaa aineen toiseksi. Yrttejä kerättiin loitsuja lausuen ja rituaaleja noudattaen lääkintäaineiksi tai myrkyiksi. Selittämättömiä tapahtumia kuten imeväiskuolleisuutta selitettiin pahojen olentojen kautta. Maailmassa seikkaili muutenkin kaikenlaisia olentoja kuten Feeniks-lintu, lohikäärmeet, kykloopit, sfinksit, griipit eli aarnikotkat, yksisarviset ja kentaurit. Maagit saattoivat muuttaa muotoaan eläimeksi kuten sudeksi tai muuttua näkymättömäksi. Maagisten eläinten avulla tai muuttumalla itse linnuksi saattoi lentää. Jotkut saattoivat myös ilmestyä yhdestä paikasta toiseen. Historiallisia maageja olivat muun muassa Jeesus Nasaretilainen, Simon Samarialainen ja Apollonios Tyanalainen. Eksoottisuus antoi magialle voimaa. Magia yhdistettiin egyptiläisiin, mesopotamialaisiin, persialaisiin, kaldealaisiin, meedialaisiin, syyrialaisiin ja juutalaisiin.
"Oliko tässä myös maailman vanhin tekosyy, erinomainen tapa paeta vastuuta jälkikäteen? Esimerkiksi: Käyttäydyin oudosti - olin oikeastaan henkien vallassa. Itse en oikeasti olisi tehnyt mitään näin typerää." (s.63)
Ihmiset ovat kautta aikain yrittäneet luoda hallittavia järjestelmiä. Mikä on sallittua ja mikä ei vaihtelee koko ajan. Roomalaiset hallitsijat tarvitsivat varmuutta siitä, että kukaan ei uhannut heidän valtaansa. He ottivat avukseen ennustamiseen erikoistuneita pappeja. Tavallinen kansa ennusti muun muassa luonnon, otsan, unien ja arvonnan kuten noppien avulla. Ihmiset tulkitsivat jumalallisia viestejä astrologian eli tähdistä ennustamisen ja nekromanteian eli kuolleiden avulla ennustamisen avulla. Todellisuutta yritettiin ymmärtää myös lukujen kautta. Tärkeitä lukuja olivat 3, 7, 9 ja 12.
"Tavalliselle ihmiselle ei ollut kovin selvää, missä kulki kelvollisen ja luvattomien rituaalien raja." (s.222)
Kirja on täynnä yksityiskohtaista ja kiinnostavaa tietoa. Se näyttää uskonnot ja uskomisen uudessa valossa. Kirja houkuttelee lisätutkimuksiin aiheen parissa. Voisin suositella kirjaa Harry Potter-kirjasarjan faneille, joita kiinnostaa maagisen maailman todellinen historia.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!