Unelmien aika

Suojelusenkeli Sulo Auvinen saa tehtäväkseen katsoa onnellista elämää elävän Aaro Korhosen perään. Enkeli Gabriel arvelee, että tehtävä on niin helppo, että aloitteleva suojelusenkeli ei voi sitä tyriä. Sulo ottaa työssä onnistumisen kunnia-asiakseen. Hän  tähtää heti korkealle ja päättää hankkia Aarolle vaimon ja runsaan omaisuuden kuin taivaan lahjana. Pitäisi hölmönkin enkelin tietää, ettei tyhjästä voi nyhjäistä ilman vakavia seurauksia. Sulo tunaroi tunaroimasta päästyään eikä näytä oppivan virheistään. Meno sen kuin yltyy, mopoja karkaa, laivoja uppoaa ja ruumiita tulee. Ehkä ei sen niin väliä, sillä tuleehan kuolleista lisää enkeleitä - tai vaihtoehtoisesti piruja, sillä pitäähän maailmassa jonkinlainen tasapaino olla. "Oikean tien valitseminen on usein ihmisille ja jopa enkeleille ylivoimaisen vaikeaa." (s.29) Arto Paasilinna on mestari kertoja. Hän johdattaa kirjansa henkilöt leppoisasti tarinan läpi. Ei haittaa, vaikka matkan varrella tulee vähän osumaa. Musta

1980-luvun Lontoo herää taas kerran aamuun, jonka aikana poliitikot väittelevät tärkeistä kansakuntaa koskevista kysymyksistä. Charlie seuraa tiiviisti uutisia, mutta ajatukset ovat keskittyneet enemmän uuteen ihastukseen Mirandaan, jonka kanssa hän haluaisi ohjelmoida vasta ostamansa Aatami-androidin persoonallisuuden. Eletään siis eri todellisuudessa kuin lukijan tuntemassa 80-luvun Lontoossa. Mitä jos joskus olisi tapahtunut jotain toisin? Miltä elämämme silloin näyttäisi nyt? Kirjassa kuvataan nykyhetkeä hauraaksi. Charlie elää näennäisen mukavaa ja antoisaa elämää. Hän on vapaa velvollisuuksista. Leipä tulee pöytään osakekeinottelun avulla. Aatami mullistaa Charlien käsityksen elämästä. Androidin olemassaolo sysää liikkeelle tapahtumaketjun, joka mullistaa monen ihmisen tulevaisuuden. Kirjassa pohditaan ihmisyyttä ja inhimillisyyttä. Ihminen ei voi määritellä, mihin syntyy, mutta hän voi jollain tasolla vaikuttaa siihen, mitä tekee elämällään. Terveysasemalla käydessä saattaa

Rowan istuu vankilassa syytettynä murhasta ja kirjoittaa kirjettä asianajajalle todistaakseen syyttömyytensä. Hän aloittaa tarinansa siitä, kun hän sai hyväpalkkaisen lastenhoitajan työn arkkitehtiperheessä. Talo on upea yhdistelmä uutta ja vanhaa. Miltei kaikki asiat toimitetaan onni-sovelluksen avulla kahvinkeitosta ovien lukitsemiseen. Lasten hoitaminen vaikuttaa helpolta, kun tarvittaessa voi vain katsella heitä videokameroiden avulla ja puhua heille seiniin piilotettujen kaiuttimien kautta. Apumies Jack, on työkaveri mitä parhaimmasta päästä. Hän osaa lohduttaa juuri oikealla tavalla, kun tilanne käy liian rankaksi - kuten lasten käyttäytyessä hankalasti tai talon traagisen menneisyyden alkaessa kummitella. Kirjeestä kuvastuu heti alkuun hermostunut ihminen. Se ei sinänsä ole yllättävää, sillä kuka murhasta väärin perustein syytetty ei olisi hermoraunio. Kirjeessä mainitut erikoiset käytöstavat sen sijaan pistävät silmään. Rowan ei toimillaan herätä ainakaan luottamusta. Voikin

"Olin syntynyt osaksi maan historiaa." 10-vuotias Gaby elää ruandalais-ranskalaisessa perheessä 90-luvun Burundissa. Elämä on turvallista ja huoletonta. Kylässä rukouskutsun ääni kajahtaa, kypsyneet mangot tuoksuvat ja riikinkukot tepastelevat. Gaby kuuluu poikaporukkaan, joka keppostelee ja haaveilee seikkailuista. Pojilla on hammastikut suussa lännenelokuvien tapaan ja seinillä julisteita Tina Turnerista Michael Jacksoniin. Ihastumisiakin koetaan kirjeystäviä kohtaan. Asiat muuttuvat vähitellen epävakaaseen suuntaan. Vanhemmille tulee riitaa kulttuurieroista. Isoäiti ei pidä siitä, että äiti ei välitä omaa äidinkieltään ja kulttuuriaan lapsilleen, vaan kohtelee lapsia valkoisina. Paikallisessa kapakassa puhutaan politiikkaa ja syytetään kaikesta valkoisia, jotka ovat syöttäneet heille uskontonsa ja poliittisen järjestelmänsä, demokratian. Ruandassa syttyy sota. Pakolaisia kalvavat köyhyys, rotuerottelu, muukalaisviha, koti-ikävä, menneisyyden kaihoaminen ja vastoinkäymise