Siirry pääsisältöön

Tekstit

Sophie Cousens: Elämä pikakelauksella

26-vuotias Lucy herää märässä sängyssä. Yläkerran naapurin kylpyhuoneessa on vesivahinko. Kämppikset ovat syöneet kaikki murot, pomo kohtelee edelleen kuin apulaista ylennyksestä huolimatta ja treffikumppani paljastuu paljastelijaksi. Lucy löytää itsensä laittamasta rahaa pelikoneeseen, joka lupaa täyttää toiveen. Hän toivoo pääsevänsä pikakelauksella parempaan elämänvaiheeseen. Nelikymppinen Lucy herää mukavasta sängystä vierellään aviomies. Hänellä on kaksi lasta, lastenhoitaja, unelmien työpaikka ja vaikuttava vaatekokoelma. Toteutuiko toive vai kärsiikö hän muistinmenetyksestä? Voiko hän enää palata omaan aikakauteensa? Haluaako hän sitä? "Jos alan miettiä mitä tahansa muuta, kuten sitä, miten jouduin tänne, tai missä ja milloin täällä on, aivoni todennäköisesti räjähtävät." (s.71) Sophie Cousens on kirjoittanut elämänmyönteisen ja lämminhenkisen tarinan ripauksella maagista realismia. Se keskittyy kuvaamaan ruuhkavuosia ja äitiyden ja työuran yhteensovittamista. Se kannu...
Uusimmat tekstit

Anni Niskanen: Lempeä ja leivonnaisia

Hilla päättää lopettaa työnsä kioskissa. Työilmapiiri on jo pitkään ollut toksista ja työtehtävät kuluttavia. Hilla haluaa elämänilonsa takaisin. Hän rakastaa leipomista ja kuvaa luomuksiaan someen, joten hän ehdottaa yhteistyötä kahvila Jokituvan omistajalle Samu Honkaselle. Hilla pääsee tositoimiin, kun Lehmuslahdella järjestetään Lemmenviikko. Haave leipurin ammatista on toteutumassa, mutta toteutuisiko myös unelma rakkaudesta? "Mitään hirvittävän järisyttävää Hillan elämässä ei koskaan tapahtunut. Arki oli tasaisen harmaata. Hän koki olevansa täysin jumissa." (s.12) Hilla asuu vuokralla rivitalossa. Hänen asuntonsa kulahtanut ulkoasu kuvastaa hänen haluaan elää toisenlaista elämää. Hillaa kalvaa häpeä. Hän ajattelee olevansa vähempiarvoisempi kuin muut. Hän tuntee olonsa yksinäiseksi ja ulkopuoliseksi ympärillä olevista ihmisistä huolimatta. Hän on varautunut ja kiinnittää huomionsa toisten negatiivisiin puoliin. Hilla etsii itseään ja omaa paikkaansa. "Aikuisena oli...

Riina Tanskanen: Tympeät tytöt. Luokkakipuja.

Patriarkaalinen yhteiskunta ja kapitalismi syrjivät naisia Riina Tanskasen kirjassa. Sukupuolijärjestelmä, jossa valkoisilla ja vaurailla miehillä on ylivalta, pakottaa naiset ilmaiseen koti- ja hoivatyöhön. Miehet heittäytyvät osaamattomiksi ja sysäävät työt alistetuille vaimoilleen. Naisvaltaiset alat ovat palkkakuopassa. Olematonta palkkaa vastaan vaaditaan epäinhimillistä tehokkuutta hymy huulilla. Naisten on käytännössä mahdotonta päästä pois heille asetetusta roolistaan. Muutokseen tarvitaan yhteiskunnan tukea, jota ei anneta. Eriarvoisuus kuuluu kapitalistiseen talousjärjestelmään. Huonoimmassa asemassa ovat alempien yhteiskuntaluokkien naiset. Leikkauksilla, jotka kohdistuvat esimerkiksi kirjastoihin, kouluihin, sosiaalitukeen ja nuorisotyöhön, taataan, ettei yhteiskuntaluokista nousta. Nuoret aloittavat opiskelun eri lähtöviivoilta. Toiset ovat tutustuneet ulkomaihin, taidemuseoihin ja vanhempien töihin. Heillä on ollut mahdollisuus kysyä kotona tietoa ja saada apua. Heillä on...

Vy Tram: Stigma

23-vuotias Chi on kehitellyt itsehoidosta pakkomielteen. Hän etsii ihmeparannusta ahdistukseen ja masennukseen. Hänellä on heikko elämänhallinta, taipumusta valehteluun ja holtitonta rahankäyttöä. Kaiken kruunaa huumausaineiden käyttö. Chi kärsii häpeästä ja ulkopuolisuuden tunteesta. Hän saa vietnamilaistaustaiselta äidiltään jatkuvasti kuulla olevansa epäonnistuja kuten peliriippuvainen isänsä, joka jätti perheen tytön ollessa 7-vuotias. Chi kaipaisi tukea ja kannustusta, mutta hän saa vain negatiivisuutta äidiltään, jonka kanssa hänellä ei edes ole yhteistä kieltä. Sukupolvien välinen kuilu on ylittämätön. Chi menee äärimmäisyyksiin löytääkseen oman paikkansa maailmassa ja tullakseen hyväksytyksi. "- minun on etsittävä ja kokeiltava erilaisia asioita, jotta löytäisin oman tapani olla tässä maailmassa." (s.23) Vy Tram on kirjoittanut tarinan, joka on alusta loppuun asti ahdistava. Päähenkilön ongelmat pahenevat kiihtyvää tahtia ja saavuttavat päätepisteen, jossa on liian vä...

Kohti uutta vuotta 2026!

LUKEMINEN - 103 luettua kirjaa, edellisinä vuosina luvut ovat olleet 88, 88, 86, 86, 48, 64, 57, 73 ja 75 - 16 luettua kirjaa avaruuteen liittyen instagramissa perustamaani #kohtiääretöntälukuhaaste - 4 luettua kirjaa sairauksiin liittyen instagramissa perustamaani #ihansairaslukuhaaste LUKUHARRASTUS - Järjestin Kirjasome harrastuksena -tapahtuman Oulunkylän kirjastossa Helsingissä juhlistaakseni sitä, että olen harrastanut kirjasomettamista 10 vuotta - Osallistuin #kirjakarkkeja lukupiiriin, johon luin neljä kirjaa - Osallistuin Helsingin kirjamessuille somevaikuttajapassilla - Kävin kahdessa kirjakustantamojen ja yhdessä kirjakaupan järjestämässä markkinointitilaisuudessa KULTTUURI - Harrastin näyttelemistä - Kävin baletissa, teatterissa ja museoissa - Juhlin omannäköisiä juhlia mm. velapäivänä ja sinkkujenpäivänä KIITOS Kiitos kuluneesta vuodesta 2025! Hyvää uutta vuotta 2026!

Mona Chollet: Naisia vai noitia?

Noitavainot osoittivat ihmisille, mikä käytös ja toiminta on sallittua ja mikä kiellettyä, ja poistivat tietynlaiset tavat olla ja elää. Patriarkaalisessa yhteiskuntajärjestelmässä naisen on oltava maskuliinisen auktoriteetin vallassa - jos ei miehen niin sitten paholaisen. Nainen siis varastaa miehelle kuuluvaa valtaa olemalla itsenäinen. Hänen elämänsä merkityksellisyys määritellään suhteessa mieheen ja lapsiin. Hänen tarpeensa on väistyttävä miehen ja lasten tarpeiden tieltä. Naiset opetetaan rooliinsa pelottelemalla heitä yksinäisyydellä ja onnettomalla elämällä. Heitä ajetaan kotiin työpaikalla tapahtuvalla seksuaalisella ahdistelulla. Media levittää tehokkaasti mielikuvia naisen roolista. "Entäpä jos paholainen olikin naisten halu päättää omista asioistaan?" (s.66) Patriarkaalisessa yhteiskuntajärjestelmässä naisen ainoa rooli on olla äiti. Normit sanelevat, että vain suhde, josta syntyy lapsia, on todellinen seksuaalinen suhde. Noitavainojen aikana parantajista on pitä...

Emil Anton: Katolisempi kuin luulit - Aikamatkoja Suomen historiaan

Legendan mukaan piispa Henrik on kristillistänyt Suomen 1100-luvulla. Valitettavasti hänen historiallisuuttaan ei ole voitu todistaa. Turun tuomiokirkossa ja Helsingin Pyhän Henrikin katedraalin pääalttarissa on piispan pyhäinjäännös. Rooman Santa Maria sopra Minerva kirkossa vietetään Henrikin muistopäivän messu 19.1. "- vaikuttaa siltä, että viimeisen kymmenen vuoden aikana on syntynyt uusi 'Pyhän Henrikin legenda', nimittäin legenda siitä, ettei mitään Henrikiä koskaan ollutkaan." (s.13) Emil Anton käy vuonna 2017 julkaistussa kirjassaan läpi henkilöitä ja tapahtumia Suomen katolisesta historiasta. Autuas Hemming on toiminut Turun piispana vuosina 1338-1366. Hänet on ollut tarkoitus julistaa pyhimykseksi. Piispa Maunu II Tavast eli Maunu Olavinpoika on perustanut Naantalin birgittalaisluostarin vuonna 1438. Sen suurin ansio on ollut sairaanhoito ja köyhäin ruoka-apu. Piispa Mikael Agricola on julkaissut Abckirian vuonna 1543. Se on sisältänyt kansankielisiä Raamatu...