Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on syyskuu, 2024.

Sara Al Husaini: Huono tyttö

Eletään 2000-luvun alkua Kuopiossa. Irakista Suomeen muuttanut suuri perhe, johon Sara kuuluu, asuu pienessä asunnossa, jossa ei omaa tilaa ole saatavilla. Sara elää elämänvaihetta, jolloin hän kyseenalaistaa islamin uskontona. Hän salaa omat tunteensa ja haaveilee huivittomuudesta. Hän haluaisi olla hyvä muslimi, mutta uskonnon kyseenalaistamattomuus ja miesten ja naisten välinen eriarvoisuus eivät tunnu omalta. Isosiskojen vahtivien silmäparien alla on painostavaa elää. Uskonto muuttuu hataraksi. "Halusin olla hyvä tyttö ja hyvä muslimi, mutta miten voisin esittää loppuelämäni uskovani sellaiseen, missä omat arvoni tulivat jatkuvasti torjutuiksi?" (s.73) Eletään 2010-lukua Irakissa. Sara elää pakkoavioliitossa, jossa ei tunneta suostumuksen käsitettä seksuaalisessa kanssakäymisessä. Hän kokee olevansa rikoksen uhri. Pakkoavioliitossa nainen on pelkkä esine ja nautinnon lähde. Tässä tapauksessa myös väline Suomeen pääsyyn. Sara kokee elävänsä vankilassa. Hänet on tukahdutett

Emilia Kujala: Ulkopuolisuudesta

Ihminen elää yhteisössä. Hän tarvitsee sekä yhteyttä yhteisön jäseniin että erillisyyttä voidakseen hyvin. Ihmisellä on tarve samaistua vertaisiin ja tulla hyväksytyksi sellaisenaan. Yhteisöllisyyteen liittyy kuitenkin väistämättä sosiaalisia normeja ja odotuksia. Ne voivat olla esimerkiksi sukupuolta, ikää, terveyttä, kehoa, yhteiskuntaluokkaa, ammattia ja parisuhdetta koskevia. Ihminen tuntee häpeää, kateutta, epävarmuutta ja riittämättömyyttä, jos hän kokee itsensä ulkopuoliseksi. Ihmisellä on toisaalta lupa elää omannäköistä elämää, mutta toisaalta ihannoidaan tietynlaista elämänkulkua, elämäntapaa ja terveyttä. Ulkopuolisuutta voi kokea, vaikka ei haluaisi samaan elämäntilanteeseen kuin muut. "Miten syntyy turvallinen yhteys, jossa ihminen voi säilyttää myös erillisyytensä? Kuinka olla vapaa muttei irrallinen?" (s.173) Ihmisellä on tarve saada yhteys toisiin ja kuulua joukkoon. Hän voi kuitenkin joutua ulossuljetuksi erilaisuuden vuoksi, jolloin hänestä tulee sivullinen

Ruth Hogan: Madame Burovan kuu ja tähdet

Imelda Burova on eläkkeelle jäävä ennustaja. Hän on työskennellyt koko elämänsä omassa kojussaan Brightonissa. Hän osaa ennustaa kädestä, kristallipallosta ja tarot-korteista. Ennustusten myötä hän on saanut kuulla salaisuuden toisensa jälkeen. Lontoolainen Billie päätyy Imeldan ovelle etsimään vastauksia menneisyydestä. Eri aikatasoissa kulkeva tarina maalaa lukijan eteen kiehtovan menneisyyden maailman, jossa käärmenainen, merenneidot, hypnotisoija ja surmanajaja esiintyvät ja jossa romaniäiti Shunty-Mae opettaa tyttärelleen povaamisen taitoa. "Sekoita pakka niin katsotaan, mitä korteilla on sanottavana." (s.120) Tarinan kautta käsitellään naisen asemaa ja oikeuksia, naisten välistä ystävyyttä, äiti-tytär-suhdetta, naisten ja miesten välisiä suhteita, lapsettomuutta valintana ja rasismia. Imelda Burova ei ole halunnut kotirouvaksi, sillä hän ei halua luopua ennustamisesta. Välillä hän on kyllästynyt ennustamiseen kohdattuaan toistuvasti ihmisiä, jotka ajattelevat vain pariu

Elina Kilkku: Mahdoton elämä

Häät, Pariisiin suuntautuva häämatka ja uusi ohjaustyö sisältyvät 39-vuotiaan Alinan nykyisyyteen. Tärkeään elinikäiseen muistoon osallistumisen sijasta Alinan 'perussaastaiset lapset' keskittyvät lähinnä tylsistyneinä puhelimiinsa. Uusperhe asustelee Tapaninvainion nukkumalähiössä 'Huvikumpu-henkisine' sisustuksineen ja luovii taiteellisia ratkaisuja käyttäen perusarjen keskellä. Happily ever after muuttuu Alinan puolisoaan kohtaan tuntemien kateuden siementen puhkeamiseksi kukkaan. Hänestä muotoutuu taiteilijamiehelleen katkera vaimo. Matias Raatteentiessä kulminoituu historian jokaisen miestaiteilijan etuoikeudet, joita vastaan Alina taistelee taidetta, alkoholia, sanoja ja sabotaasia käyttäen. "- Mennään mesoamaan teatterikoulun aulaan. Seistään maskuliinisessa asennoissa, suunnitellaan, miten valloitetaan koko teatterikenttä, eikä hävetä, että ihmiset katsovat meitä, vaan nautitaan siitä." (s.30) Kirja kertoo naistaiteilijan kohtaamista haasteista lapsipe

Elina Välimäki: Kiusatut

Kiusaaminen on tahallista ja toistuvaa henkistä ja/tai fyysistä väkivaltaa. Kiusattua syrjitään ja eristetään, minkä seurauksena hän oppii oma-aloitteisesti jättäytymään ulkopuolelle, syyllistämään itseään ja pitämään itseään viallisena. Hän menettää luottamuksen ihmisiin ja tottuu olemaan yksin. Eristäytymisestä tulee turvallista. Kiusaamisesta jää sekä fyysinen että henkinen jälki loppuelämäksi. Kaltoinkohtelu muun muassa häiritsee aivojen kehitystä, mikä vaikuttaa myöhempään terveyteen. Mielestäni Suomessa ei ole tapana puhua avoimesti kiusaamisen uhriksi joutumisesta. Uhria syyllistetään, ja menneistä kokemuksista tunnetaan häpeää. Haastavan puheenaiheen esille tuominen saa ihmiset lähinnä kiusaantumaan. "Koulukiusatuksi tai kouluväkivallan kohteeksi joutunut ajautuu etsimään syytä kiusaamiselle itsestään -" (s.33) Kirjassa korostetaan kouluyhteisön merkitystä ja kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Koululaisille opetetaan vuorovaikutus- ja tunnetaitoja. Luokkaa ryhmäytet

Emily St. John Mandel: Asema 11

Arthurin kuolema ei ollut kaiken alku, mutta yksi alku se oli. "'Minä en halua ajatella, että noudatan jotain käsikirjoitusta'" (s.129) Epidemia leviää kaikkialla maailmassa. Tekolumi sataa hiljalleen teatterin lavalle. Käsi luonnostelee taidokkaita sarjakuvia Asema 11:n maailmasta. Jalat juoksevat kaupan hyllyltä toiselle elintärkeitä tarvikkeita etsien. Lentokone laskeutuu tyhjälle lentokentälle ilman turvatarkastajia. Sähköt menevät pois päältä. Taivaalla näkyy tähtivyö. Jossain kuuluu laukauksen ääni. "- kohta projekti on valmis. Jo kuukausien ajan hänestä on tuntunut siltä, että jokin on tulossa päätökseen -" (s.115) Kirja kertoo maailmanlopusta. 99 prosenttia ihmisistä on menehtynyt sairauteen. Elossa olevat selviytyvät sillä, mitä on jäänyt jäljelle yhteiskunnan romahdettua. Sinfoniaorkesteri kiertää maata, sillä ihmiset tarvitsevat taidetta selviytyäkseen. Taide on osa ihmisyyttä. Se herättää toivoa maailmassa, joka muuttuu yhä väkivaltaisemmaksi. Ää

Marianna Kurtto: Hellä leijona

Anniina on sinkkuna elävä näytelmäkirjailija, joka viettää päivät kantakahvilassa kirjoittamassa, kunnes hänet kutsutaan istumaan yhdessä ristikoita täyttävän miehen kanssa. Kyseisen peikkomiehen lisäksi elämään tupsahtaa lähiöön muuttamisesta haaveileva entinen rakastettu. Anniina käyttää runsaasti alkoholia, nukkuu päivät ja valvoo yöt näytelmää kirjoittaen. Hän etsii rakkautta ja hyväksyntää itsensä ulkopuolelta. "Olin aina ollut se johon turvaudutaan, kun ykkösvaihtoehto on saavuttamattomissa." (s.121) Anniinalla on taiteilijan temperamentti. Hän dramatisoi ihmissuhteissa. Hän kipuilee elämässään. Hän vertaa itseään muihin ja stressaantuu. Hän purkaa stressin väärillä tavoilla. Hän etsii paikkaansa ja tapaansa olla. Hän janoaa hyväksyntää hyökkäämällä. Hän turhautuu kun ei koskaan kelpaa sellaisenaan. Anniina haluaisi elää omaan tahtiin. Nukkua myöhään aamulla. Syödä leipänsä tuoreena. "- uskoin heidän koko elämänsäkin kulkevan sen yleisesti hyväksytyn kaavan mukaan,

Louis Sparre: Kalevalan kansaa katsomassa

Louis Sparre on kirjoittanut muistiinpanoja Kauko-Karjalan retkeltään vuodelta 1892. Myöhemmin on ajateltu, että hän on ollut karelianisti eli Karjala-harrastaja. Louis Sparre on alun perin tutustunut aiheeseen Akseli Gallen-Kallelan kautta. Hänen ajatuksenaan on ollut kuvittaa Kalevalaa ja tallettaa tunnelmat ja kokemukset muistiin ennen kuin ne katoavat toisen kulttuurin jalkoihin. Kirjan mukaan tiedämme tuskin mitään suomalaisesta kulttuurista ennen Ruotsin vallan aikaa. Mikael Agricola on tallettanut 1500-luvulla muutamia runoja. Sakari Topelius ja Elias Lönnrot ovat yrittäneet löytää kadonnutta kulttuurihistoriaa Vienan Karjalasta. Louis Sparrea kiehtoo aidon karjalaisuuden etsiminen ja muinaistunnelman kokeminen. Louis Sparren retki on siinä mielessä kiinnostava, että sen kautta huomaa, kuinka karjalainen perinnekulttuuri on 1800-luvun lopulla väistynyt venäläisen ja ortodoksisen kulttuurin tieltä. Pieniä viitteitä menneestä löytyy hautausmailta, käytöstä poistetuista talousesine

Mirva Haltia: Gruuga

Kolmikielinen runokirja on kirjoitettu varsinaiskarjalan eteläisellä murteella eli suvikarjalaksi, suomeksi ja englanniksi. Runot kuvastavat näkymättömyyttä, ulkopuolisuutta ja oman kielen ja kulttuurin katoavaisuutta. Kirja ajatuksena on oman identiteetin, kulttuurin ja kielen etsintä ja traumasta parantuminen. Runojen kautta kuuluviin nousevat tunteet: viha, suru, hätä, katkeruus, uhma, tuska, kaipaus, halu, puutos, haavoittuvuus, turhautuminen, vimma ja voima. "äänetön ilman esiäitieni kieltä" (s.10) Kirjailija on syntynyt ja kasvanut Suomessa, mutta hänellä on sukujuuria Karjalassa. Hänen mukaansa karjalainen kulttuuri elää. Se ei ole mytologiaa tai historiaa. Karjalan kulttuuria on määritelty jo pitkään ulkopuolelta. Runokirja tuo esille äänen kulttuurin sisältä. "kätketty kieli kitketty kulttuuri kavallettu kansanperintö" (s.82)

Anna James: Tilly & lumottu puumaja

Kirjamatkaajat jatkavat seikkailujaan. Tällä kertaa pääosassa on Tillyn ystävä Milo Bolt, joka ohjaa mielikuvituksella kulkevaa Kippari-junaa. Hän yrittää yhdessä Alessian kanssa etsiä mystisen Kasvitieteilijän ja kerätä tarvittavat ainekset vastalääkkeeseen herättääkseen setänsä Alkemistin langettamasta unesta. "- Alessia oli vaikuttanut kovalta ja petolliselta vain päivää aikaisemmin, ja tästä oli nopeasti tulossa ihminen, johon hän luotti eniten maailmassa." (s.89) Kirjassa matkataan muun muassa runokirjoissa, mikä on ilahduttavaa vaihtelua. Kantavana teemana on ihmisten erilaisuus. Milo Boltin suku on kotoisin Intiasta. Hän oppii rasismista ja ennakkoluuloista, mutta myös rohkeudesta, pelkojen kohtaamisesta ja omien rajojen kiinnipitämisestä. Yksilö, varsinkaan lapsi, ei ole vastuussa sukunsa teoista. Maailmassa on monenlaisia aikuisia. He voivat aiheuttaa lapsille pettymyksen esimerkiksi asettamalla itsensä muiden edelle. Lasten on osattava pitää puoliaan. Edes isoäidit

Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä

Seitsemän veljestä Juhani, Tuomas, Aapo, Simeoni, Timo, Lauri ja Eero rellestävät menemään Jukolan talon hoidosta piittaamatta. He mellastavat pitkin maita ja mantuja mielitekojensa mukaan. Heihin ei tehoa fyysinen kuritus eikä henkinen painostus. Huoletonta, uhmakasta ja lyhytnäköistä on veljesten elämä. Lukkarin kurittamaksi joutuminen on viimeinen pisara. Veljekset jättävät synnyinkotinsa ja pykältävät metsän eläteiksi. "'Mitä minä huolin, veitikka nuori?' Elämä, nuoren miehen elämä on juuri niin kuin tämä kaikuva, kohiseva nummi." (s.63) Seitsemän veljestä on kristillinen tarina. Suomalainen mies elelee voimakkaana ja uhmakkaana nuoruutensa päiviä. Hän tasapainoilee uskomusten välillä ja taivuttaa luonnon omaan tahtoonsa. Hän on metsissä villinä ja vapaana oma herransa, vaikka tiedostaa Turun herrasmaailman olemassaolon ja velvollisuutensa itseään ylempiä, varsinkin Jumalaa kohtaan. Hän yrittää taistella, pitää lujasti omasta tahdostaan ja periaatteistaan kiinni.