sunnuntai 31. joulukuuta 2023
Kohti uutta vuotta 2024!
torstai 28. joulukuuta 2023
Liina Putkonen: Monen mutkan tonttumatka
sunnuntai 17. joulukuuta 2023
Sarah Morgan: Kenties tänä jouluna
Brenna Daniels opettaa hiihtoa ja potee sydänsuruja. Entinen pujottelija Tyler O'Neil on hänen lapsuudenystävänsä, joten hän ei uskalla pilata hyviä välejä paljastamalla omia todellisia tunteitaan. Tylerilla on menneisyys naistenmiehenä ja sydäntenmurskaajana. Nyt hän yrittää olla Jessille paras isä. Lunta sataa juuri ennen joulua ja Snow Crystal -lomakeskus varataan täyteen. Brennan on pakko muuttaa asumaan Tylerin luokse. Voisiko unelma parisuhteesta viimein toteutua?
"'Mutta entä mitä Tyler tuntee Brennaa kohtaan? Brenna ei ole hänen tavanomaista tyyppiään. Ei yhtään niin kuin ne muut." (s.146)
Tarina on jouluinen, talvinen, romanttinen ja lapsiperhekeskeinen. Brenna ja Tyler kiertävät toisiaan kuin kissa kuumaa puuroa. Jess fanittaa Brennaa hypoteettisena äitiehdokkaana ja kipuilee biologisen äitinsä tunnekylmyyttä. Tarina on turvallisen ennalta-arvattava.
"Jos hän jatkaisi samaa rataa, hän kuolisi vanhana ja näivettyneenä ja katuisi hukkaan heittämiään tilaisuuksia ja tekemättä jättämiään asioita." (s.233)
Snow Crystalin väki rakastaa rakkaustarinoita. Siellä kuuluu sipinää, supinaa ja kuisketta. Koko tuttavapiiri on valmis panostamaan Brennan ja Tylerin parisuhteen sinetöimiseen. Suosittelen kirjaa Hallmark elokuvien faneille.
"Läheisesi ovat ainoita ihmisiä, joilla on väliä, ja kaikkein tärkein olet sinä itse. Kunhan vain teet kuten sinusta itsestäsi tuntuu oikealta etkä satuta muita, sinulla ei ole mielestäni mitään syytä huoleen." (s.127)
keskiviikko 13. joulukuuta 2023
Agatha Christie: Seikkaileva jälkiruoka
tiistai 12. joulukuuta 2023
Alexandra Benedict: Joulun murhapeli
Lily Armitage palaa Endgamen sukukartanoon saadakseen selville äitinsä murhaajan. Hän on elänyt kuluneet 21 vuotta kuin unessa. Kartanolla odottaa vuosittainen joulupeli, jonka palkintona on tänä vuonna kartanon omistajuus. Sukulaiset ratkovat arvoituksia ilman puhelimia ja lumimyrskyn saartamina. Kunnes tapahtuu taas murha.
"Koko talo oli kuin monikerroksinen hauta." (s.164)
Kirjassa pohditaan äiti-tytär-suhdetta, raskautta, adoptiota, syrjintää, biseksuaalisuutta ja traumoja. Vakavista aiheista ja tapahtumista huolimatta kirjan henkilöt käyttäytyvät tunteettomasti. He ovat yksiulotteisia ja epäuskottavia. Teksti on tönkköä koruilua, turhaa sanahelinää, ärsyttävää toistoa ja epäsopivaa keveyttä. Kirjassa ei ole aitoa jännitystä nimeksikään. Täytyy todeta, että en pitänyt kirjasta. Lukeminen olisi pitänyt jättää kesken jo heti alussa, kun kartanon korni nimi Endgame tulee ilmi. En ole varma, onko kirjan tarkoitus olla tragedia, komedia vai farssi. Vai ihan vain floppi.
"Ikään kuin hän ei oikeastaan olisi paikalla, pelkkä lumienkelin painauma hangessa, nietoksen nielemä." (s.109)
Lukija pääsee kirjan henkilöiden tapaan etsimään kirjasta anagrammeja ja kaksitoista murhamysteerikirjan nimeä. Itse en viitsinyt vaivautua. Kirjasta löytyy myös sukupuu ja yksinkertainen pohjapiirros. Sanaristikon vastauksen ensimmäinen twiittaaja saa kirjailijan itse ompeleman joulukranssin palkinnoksi. Aika turha maininta käännöksessä, sillä eiköhän palkinto ole jo ajat sitten annettu. Kirjassa on liian paljon kaikkea, mikä tekee siitä sekavan tuntuisen.
"Aikuiseksi kasvaminen oli yhtä pitkää Arvaa kuka? -peliä. Yksi kerrallaan kaatuu, kunnes jäljellä on enää viimeinen." (s.73)
perjantai 8. joulukuuta 2023
Anna Elina Isoaro & Mira Mallius: Kaksi tätiä nimeltä Veera
Esteri ja Viljami viettävät yhden yön Raita-Veeran luona ja toisen yön Pallo-Veeran luona, sillä äiti ja isä tarvitsevat omaa aikaa ja hermolomaa. Lapset pakkaavat leluja mukaan, sillä niitä ei tätien luota löydy, sillä tädit ovat lapsettomia. Tädeillä on omat tärkeät asiansa, mitä he tekevät elämässään.
"Kaikki aikuiset eivät halua tulla äideiksi tai isiksi, Raita-Veera sanoi."
Lapset oppivat, kuinka lasten saaminen on joko oma valinta tai täyttymätön toive. He näkevät eri tapoja asua ja elää. Tädit tykkäävät lapsettomuudestaan huolimatta ja omalla ainutlaatuisella tavallaan tädin roolistaan.
"Miten mukavaa, että kaikilla meillä on oma paikka tässä maisemassa, Viljami pohdiskeli."
Kirjan tarina on lempeän opettavainen. Siitä välittyy rakkaus ja yhteisöllisyys. Tarina herättää pienessä lukijassa tai kuuntelijassa varmasti ajatuksia. Kirjan kuvitus on värikästä ja hauskaa.