Unelmien aika

Namikolinx on suomalainen sisällöntuottaja ja sosiaalisen median vaikuttaja Miranda Rönnberg (syntynyt 9.9.1999). Kirjan nimi 'On rankkaa olla tyhmä' kertoo huonommuuden tunteesta. Kirja on kirjoitettu vertaistueksi ja inspiraation lähteeksi heille, jotka ovat kokeneet kiusaamista, vaikeuksia olla oma itsensä tai haasteita koulunkäynnissä. Toiveena on, että kaikki osaisivat arvostaa itseään, sillä ihmiset ovat hyviä niin monissa eri asioissa. "Uskallan elää juuri itseni näköistä elämää, ja toivon, että kokemukseni inspiroisivat myös sinua muovaamaan elämästäsi juuri sinun näköisesi!" (s.8) Miranda kertoo omasta elämästään koulunkäyntiin, uraan, harrastuksiin ja ystävyyssuhteisiin liittyen. Hän toteaa haluavansa unelmoida, kasvaa, kehittyä ja nauttia arjesta. Hänen mielestään jokaisella on oikeus muuttua. "Epäonnistumiset kuitenkin kuuluvat elämään, eikä ilman virheitä voi oppia." (s.100) Ihmiset ovat vain ihmisiä. Heidän sanojaan ei kannata ottaa kannettavak

Turkulainen Ellen Lähde toimii poikansa perheen talonvahtina Berliinissä. Hän nauttii puutarhoista, ravintoloista ja pikkukaupoista. Ellen kohtaa käsikirjoittaja-ohjaaja Johannes Svärdin, jonka uutuuselokuvaa tähdittää sekä hänen nykyisen että entisen vaimonsa, ja ajautuu tutkimaan miehen kolmiodraamaa. "Mies on niin komea, että Ellenin täytyy ottaa ovenkarmista kiinni." (s.7) Naapurinpoika Samuel toimii Ellenin asunnon vahtina, ja Ellenin ystävä Silja uskaltautuu viimein esittelemään Pilke-tyttärelleen tämän Saksassa asuvan isän. Tässäkin kirjassa pääpaino on ihmissuhteissa. "Hän ei tiedä, mitä odotti, mutta ei ainakaan tätä, suurta helpotuksen tunnetta." (s.64) Ellen Lähde on hyväntuulinen marttaihminen, joka nauttii elämästä kaikkine puolineen. Kirjoissa ilahduttaa kanssaihmisten kannustaminen ja positiivinen ruokapuhe. Haluaisin kohdata tosielämän Ellen Lähteen.

Leena Sinikka Sokka (syntynyt 1948) on suomalainen näyttelijä ja laulaja. Ihmiset ovat kertoneet kirjaa varten häneen liittyviä muistoja kuvien kera. Tunnelma on kotikutoinen kuten aikakauden näyttämötaiteen kerrotaan olleen. "Hänen tarinansa on myös yhden taiteilijasukupolven tarina, tarina toiveesta rakentaa parempi maailma laulamalla ja näyttelemällä." (s.8) "Saan tehdä työtä, jota intohimoisesti ja palavasti rakastan ja ohikiitävinä hetkinä tunnen kehittyneeni myös ihmisenä." (s.39) Kaikki alkaa lapsuudesta Helsingissä. Sinikan äiti eroaa aviomiehestään, joka on vammautunut henkisesti sodassa ja alkoholisoitunut. Sinikka viettää vuoden Turussa katolisten nunnien sisäoppilaitoksessa. Hänen lapsuutensa ja nuoruutensa koostuu leireistä, musiikista ja teinitoiminnasta. Ulospäinsuuntautunut ja impulsiivinen Sinikka pääsee teatterikouluun toisella yrittämällä. Hän esiintyy televisiossa ja Helsingin kaupunginteatterissa. Sinikka profiloituu kommunistisen liikkeen keula

Turkulainen Ellen Lähde jatkaa Martoille sopivaa elämäntapaa ripauksella romanssia. Naapurinpoika Samuel ja ystävä Silja Pilke-tyttärineen ovat edelleen menossa mukana. Tarina alkaa puutarhamatkalla Espanjassa. Ellen kutsutaan paikallisiin häihin, jossa sulhanen on suomalainen. Aamu valkenee yllättävään kuolemantapaukseen. "Edellispäivänä onnea hehkunut morsian on poissa, tilalla on kuoleman nähnyt nuori vaimo." (s.21) Ellen ajattelee Carmenin ja Mikaelin häitä ja kovaa kohtaloa. Hän saa päähänsä tutkia Mikaelin suvun tarinaa. Ellenin tekemät löydöt ovat synkkiä. Kirja kertoo suvusta, eri sukupolvista ja vaikenemisen kulttuurista. Samuelin ja Sindin kautta käydään läpi ensimmäistä vakavaa parisuhdetta. Sindin kokemana myös seksuaalista häirintää. Siljan avulla tutustutaan uusperheen perustamishaaveisiin ja haasteisiin. "Tämä suomalainen pimeys on kuin suurikokoinen eläin, joka vaanii puiden takana, sen mustat silmät seuraavat tiellä kulkijaa." (s.74) Kirja sopii luk

Turkulainen Ellen Lähde harrastaa puutarhamatkailua ja kuuluu Marttoihin. Hän on aina valmis auttamaan kanssaihmisiään kuten naapurinpoikaa Samuelia ja ystävää Siljaa ja hänen seitsemänvuotiasta Pilke-tytärtään. Ellenillä on meneillään myös romanssi.  "Ellen vetää keuhkot täyteen raikasta ilmaa ja vilkuttaa tutulle kahvilanpitäjälle. Kesäkukat ovat ilmestyneet penkkien väleissä oleviin kukkalaatikoihin ja jos Ellenillä olisi aikaa, hän kävisi nyppimässä kuihtuneet kukat pois, mutta nyt hän ei ehdi -" (s.27) Mirkka Kairikko katoaa kesämökiltä. Ellen on kotipuolessa auttamassa tämän aviomiestä lastenhoidossa. Hän haluaa selvittää, mihin Mirkka on kadonnut. Kevyt dekkari keskittyy ihmissuhteisiin ja arjen haasteisiin. Käsittelyssä ovat parisuhdehaasteet, vanhemmuuden haasteet ja nuoruuden kasvukivut. Riidat kuuluvat elämään. Samuelin äidin Irina Harmion kautta pohditaan äiti-poika-suhdetta, äidin inhimillisyyttä, aikalaisuutta ja kulttuurieroja. "Ja äiti, usein vakava ja ai

Kirsi Hiilamon ja Heli Pruukin kirjoittaman kirjan pyrkimyksenä on auttaa aikuista naista tutkimaan suhdettaan omaan äitiinsä. Ihmissuhde käydään läpi eri näkökulmista. Syyssonaatti-elokuvaa käytetään esimerkkinä äidin narsismista. Lopusta löytyy julkisuuden henkilöiden kirjeitä äidille. "Me haluamme tietää, kuinka meidät nähdään ja mitä meistä ajatellaan. Itsetuntomme tarvitsee sitä. Kaipaamme myönteistä vastakaikua itsellemme." (s.39) Tekstissä on monia hyviä huomioita äiti-tytär-suhteesta. Äiti, mutta myös isän suhtautuminen äitiin, toimii tyttärelle naisen mallina. Äiti, joka ei huolehdi itsestään, antaa mallin siitä, ettei ansaitse hyvää. Tytär näkee äidin katseesta itsensä. Hän oppii, kuinka hänet nähdään ja mitä hänestä ajatellaan. Hän oppii käytöstavat peilaamalla omaa toimintaa reaktioihin. Hän oppii, mitä kautta hän saa rakkautta osakseen, ja toimii oppimallaan tavalla. Teot, sanat, kosketus ja ajankäyttö kertovat, että tytär on tärkeä. Lahja merkitsee sitä, että to

Brittiläiset ystävykset Millie ja James kohtaavat vuoden 2010 euroviisufinaalissa saksalaisen Ingridin ja autralialaisen Noahin ja sopivat tapaavansa toisensa siitä lähtien joka vuosi euroviisuissa. Vuodet vierivät, elämää eletään ja sopimuksesta pidetään kiinni. "Sali täynnä erilaisuutta, aitoutta, hyväksyntää ja iloa. Kukaan ei ole muukalainen tällä areenalla." (s.17) Kirja kertoo nuoruudesta, haaveista ja ihmissuhteista. James haluaisi kirjoittaa, Ingrid esiintyä ja Noah valokuvata. Millie vielä etsii kiinnostuksenkohteitaan. Nuoret oppivat, että unelmia jahdatessa ei voi jäädä paikoilleen turvaan, vaan on hypättävä tuntemattomaan ja mentävä eteenpäin elämässään. "Tärkeintä on, että olet onnellinen." (s.18) Kirjassa fiilistellään euroviisuja ja ylistetään ystävyyttä, yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Ihmiset kohtaavat toisensa hyvässä hengessä. Millien ja Noahin kasvutarina on hidas ja vaivalloinen. Pidin eniten Jamesin ja Zacharyn tarinasta. Siinä on eurovi

Reeti Reetinpoika, sittemmin Laurentius Bircalensis, on tudiosus kreivi Pietari Brahen Turkuun perustamassa akatemiassa. Hän kirjoittaa luomisvimmassaan näytelmän, joka pahaksi onneksi varastetaan. Laurentius kokeilee taikakeinoja kostaakseen kokemansa vääryyden, mutta hän jää kiinni itse teosta, ja hänet tuomitaan noituudesta epäiltynä. Hän pääsee pakoon sellitoverin neuvokkuudella. Laurentius aloittaa uuden vaiheen elämässään toimien teatteriseurue Komeetan yhtenä jäsenenä. "Kaikki oli käsissämme. Liikutimme maailmaa ja sen asukkaita mielemme mukaan ja noiduimme katsojat itkemään, jännittämään, huokaamaan ihastuksesta ja nauramaan. Palkkioksemme saimme yhteen isketyt kämmenet. -- Kättentaputuksiin näytelmä päättyi ja taika raukesi." (s.296-297) Maagisrealistinen romaani pohjaa 1640-luvun Turun yliopistoon, jossa on käyty noitaoikeudenkäyntejä opiskelijoita ja professoreita vastaan. Anneli Kanto kuvailee aikakauden ihmisten ajatusmaailmaa ja toimintatapoja elävästi. Yksinker

Aino ja Jean Sibeliuksen kolmetoistavuotias tytär Ruth Sibelius opiskelee Suomalaisessa Yhteiskoulussa Helsingissä. Siellä hän osallistuu näytelmäkerhoon. Rakkaus näyttelemistä kohtaan innoittaa häntä hakemaan Kansallisteatterin oppilaskouluun. "Tässä vaiheessa jännitti aina ja ennen esiripun aukeamista vielä enemmän, mutta se oli hyvä tunne." (s.8) "Näytteleminen on yhteistyötä, ja parasta se on silloin, kun kaikki kunnioittavat ja tukevat toisiaan." (s.177) Lukija pääsee tutustumaan 1900-luvun alun taiteilijasukujen elämää Suomen suuriruhtinaskunnassa. Taiteilijapiireissä harjoitetaan suomalaisuutta, säveltämistä, näyttelemistä, kirjallisuutta ja kuvataidetta. Aino Sibelius, Alexander ja Elisabeth Järnefeltin tytär, on Pietarin aatelissukua. Tytär Ruth Sibelius laulaa jouluna isä Jean Sibeliuksen säveltämiä lauluja 'En etsi valtaa loistoa' ja 'On hanget korkeat nietokset'. Sukulaisvierailuilla tyttö näkee taidemaalari eno Eero Järnefeltin ja hänen