Unelmien aika

Kirjailijan autofiktiivisessä romaanissa Edouard kutsuu kadulla kohtaamansa miehen kotiinsa. Tapaaminen päättyy murhayritykseen ja raiskaukseen. Kirjassa käsitellään traumaattisen tapahtuman seurauksia ja käsittelyä. Uhri haluaisi sekä puhua että vaieta tapahtuneesta. Viranomaisille kertominen tuntuu fyysisenä kipuna ja terveydenhuollon ammattilaisten tekemät tutkimukset nöyryyttävinä. Kohdattu väkivalta ei lopu koskaan. "En tunnistanut enää omaa kertomustani. En tunnistanut enää omia muistojani kertoessani niistä -" (s.84) Edouardin kokemus on yksilöllinen, mutta hän tekee siitä romaaninsa avulla yhteisöllisen. Tunnelma on ahdistavan todellinen. Kirjassa otetaan kantaa väkivaltaan, uhrin kohteluun ja Ranskassa ilmenevään luokkajakoon ja rasismiin. "Halusin, että kaikki saisivat tietää, mutta halusin myös olla ainoa joka tiesi totuuden -" (s.27)

16-vuotias Niilo tarkkailee maailmaa. Hän näkee epäkohtia ja puuttuu niihin. Hän osallistuu mielenosoitukseen ilmaston puolesta ja ilmaisee itseään pukeutumisen avulla. Hän kokee, että yksilöllä on mahdollisuus vaikuttaa. "Mä nyökkään ja mietin, onko mutkin aivopesty olemaan tehokas Suomen kansalainen. Vai mistä mä saan nämä ajatukseni? Että elämä on yksi suuri kilpajuoksu. Päämääränä kokemukset, matkat, jatkuvat elämykset." (s.51) Niilo kirjoittaa runoja ja skeittaa. Hänellä on kavereinaan Hermanni, joka harrastaa piirtämistä, ja Maria, joka suunnittelee omaa vaatemallistoaan. Nuoret pohtivat elämää ja yhteiskuntaa. Minä vastaan maailma. "Tyttöjen maailma kutsui mua poikien maailmaa enemmän, koska jotenkin se tuntui sävykkäältä ja avoimelta erilaisille tunteille ja sanoille. Siinä ympäristössä mulla oli lupa olla enemmän oma itseni: herkkä ja pehmeä." (s.32) Niilo asuu yhdessä mumman ja ukin kanssa. He ovat asenteiltaan erittäin vanhanaikaisia. Isovanhemmat eivät y

Yhdeksäsluokkalainen Katariina eli Keiju on sairastunut syömishäiriöön. Sairaus on kuin paha Näkki, joka yrittää vetää koko tytön veden alle. Keijun unissa sairaus saa konkreettisen muodon. Samalla tutustutaan Keijun suvun historiaan. "- jatkuva ympäristön kylmyys ja negatiivinen palaute sammuttivat kyllä kenen tahansa itsevarmuuden. Tai ehkä se sammutti sen juuri heiltä, joiden kaikista eniten olisi pitänyt uskoa itseensä ja olla itsestään ylpeitä." (s.123) Tarina kertoo syömishäiriöstä sairastavan näkökulmasta ja myös sairauden vaikutuksesta muihin ihmisiin. Keiju on kympin tyttö, joka suorittaa elämäänsä. Hän rankaisee itseään syömättömyydellä ja liikkumaan pakottamalla. Keiju on yksinäinen ja syrjäytynyt ikäisistään. Hän ei halua kertoa omista asioistaan kenellekään, sillä kertominen tekisi hänestä suojattoman. Hän näkee ihmiset lähtökohtaisesti pahoina. Ihmiset suhtautuvat hänen sairauteensa ja laihtumiseensa eri tavoilla. Keiju kohtaa monenlaista ruokapuhetta. Ikävintä

Varpu istuu rannalla siideritölkki kädessään ja katselee sivusta ysiluokan päättymistä juhlivia luokkakavereitaan. Hänen katseensa eksyy etenkin vedessä ilakoivaan viisikkoon. He ovat kaikki suosittuja. Saga on heistä kaikista näyttävin. Hiljalleen ranta tyhjenee. Saga istuu Varpun viereen ja suutelee. "Joskus mietin, suhtautuisinko heihin toisin, jos olisin ollut alusta saakka osa heidän porukkaansa. Jos en olisi kokenut itseäni erilaiseksi ensimmäisestä koulupäivästä lähtien." (s.11) Tytöt tapailevat kesän aikana toisiaan sattumalta ja salaa. Varpu kantaa repussaan sateenkaaripinssiä, mutta Saga nähdään poikien kyljessä kiinni. Molemmat näyttävät ulospäin sellaiselta kuin teininä tulee näyttää. He eivät voi vain olla omia itsejään määrittelemättä itseään mihinkään suuntaan. Heillä on oltava yhteisöön sopiva rooli. Varpu ja Saga vaikenevat etenkin haastavista kotioloistaan. Niistä ei ainakaan kannata puhua julkisesti. "Mutta maailma on aina rakennettu enemmistön ehdoill

Eddy Bellegueule elää köyhällä teollisuuspaikkakunnalla, jossa yhteisö on suvaitsematon ja kapeakatseinen. Siellä miehet ovat miehiä ja naiset naisia. Molemmille sukupuolille on asetettu tarkat raamit, joiden sisällä toimia. Säännöistä ei saa poiketa. Eddy on aina ollut muiden ihmisten silmissä erilainen. Kukaan ei ymmärrä hänen käytöstään tai hyväksy häntä sellaisena kuin hän on. Eddy alkaa itsekin uskoa puheisiin varsinkin, kun koulukiusaajat hakkaavat viestiä joka päivä hänen kalloonsa. Hän yrittää muuttaa olemustaan ja toimintatapojaan. Miehen kuuluu olla karski, viinaan menevä ja väkivaltainen. Hänen pitää pelata jalkapalloa ja tuoda kotiin tyttöjä näytille. Ei hän huido tyttömäisesti käsillään niin kuin Eddy. Ei mies saa olla homo. "Minulla ei ole lapsuudesta yhtään onnellista muistoa. En tarkoita, etten olisi niinä vuosina koskaan kokenut onnea ja riemua. Kärsimys nyt vain on totalitaarista: se tuhoaa kaiken mikä ei sovi sen järjestelmään." (s.11) Eddy yrittää muuttaa

25-vuotias Alexis Fielding matkustaa Kreetalle ja päättää viimein tutkia äidin puolen sukujuuria. Hän tutustuu äitinsä ystävään Fotiniin, joka kertoo suvun koko traagisen tarinan, joka kytkeytyy olennaisesti Spinalongan saarella sijainneeseen leprasiirtolaan. "Millaisia tarinoita talojen seinät voisivat kertoa? Niiden oli täytynyt nähdä suurta kärsimystä. Oli sanomattakin selvää, että spitaalitartunta ja saarelle joutuminen oli ollut hirvittävä kohtalo. Alexis osasi kuitenkin päätellä arkeologisten jäänteiden perusteella yhtä ja toista ja pystyi raunioita katselemalla sanomaan, että saaren asukkaiden elämä oli ollut paljon muutakin kuin kurjuutta ja epätoivoa." (s.33) 'Saari' kertoo vaiherikkaan sukutarinan, joka kulkee läpi sairauden, sodan ja luokkaerojen. Kirjan tunnelma on sekä surullinen että lämminhenkinen. Kreetalaiset kuvataan toisaalta yhteisöllisenä, toisaalta epäluuloisena ja riitaisana kansana. Alexiksen sukuun kuuluneissa ihmisissä on ollut monenlaisia pe

Kuihtunutta maapalloa hallitsee Scorpion-tekoäly. Tähtipurjehtijalla takaisin kotiplaneetalle saapuneet lapset käyvät taisteluun sitä vastaan. Joni, Ari ja X yrittävät myös selvittää, mitä X:n isälle ja sisaruksille on tapahtunut. Ehtivätkö lapset toteuttaa suunnitelmansa ennen kuin peli loppuu? "Hetken mielijohteesta poika kumartui reppunsa äärelle ja penkoi esiin kuiskaajilta saamansa rasian. - - Vähän niin kuin kaukainen tähti, jonka valo on matkannut läpi avaruuden jo miljoonia vuosia." (s.51) Tarina sisältää jännitystä ja seikkailuja kuin videopelissä konsanaan. Tapahtumat ovat mystisiä ja kiehtovia. Henkilöt ovat kiinnostavia ja moniulotteisia. Kuvat ilmentävät täydellisesti tarinan maagista, pelottavaa ja suunnatonta maailmaa. Kirjasarjan parissa viihtyvät varmasti sekä lapset että aikuiset.