Unelmien aika

Pienellä asemalla sijaitseva Kirjakauppa Perjantai tarjoaa loputonta puhetta kirjoista. Fiktiiviset tarinat kietoutuvat reaalimaailman haasteisiin. Fumiya Kurai etsii syöpäsairaalle isälleen juuri oikeaa kirjaa, mutta löytää itselleen yösijan ja työpaikan. Hän kohtaa naisen, joka empii mennä naimisiin, sillä pitää itseään vähäpätöisenä. Hän oppii omana itsenään olemista normeista ja paineista välittämättä. Hän kohtaa miehen, jolla on oma identiteetti hukassa. Hän oppii, että ihminen tarvitsee ystävän. Kaiken kaikkiaan Fumiya Kurai kehittyy ihmisenä. "Eikö voisi olla oma itsensä normeista ja paineista välittämättä?" (s.83) Lukija saa kirjan sivuilta lisää vinkkejä lukupinoonsa. Minua kiinnostaa eniten Michael Enden Momo, joka kertoo antiikinaikaisen amfiteatterin raunioilla elävästä tytöstä, joka huomaa, että ihmisillä ei ole enää aikaa mihinkään. Hän saa selville, että harmaat herrat varastavat aikaa. "Kirjoihin uppoutuessamme kaikki me ihmiset olimme yhtä lailla vapaita...

1800-luvulla Suomeen rakennettiin tehtaita. Ihmiset hakeutuivat niihin töihin, jolloin niitä ympäröivät kaupungit kasvoivat. Puisten asuintalojen pihoilla oli vaja, pyykin pesutupa, huussi, puuliiteri, yhteinen sauna, omenapuita, perunamaa ja joskus myös navetta tai talli. Tehtaiden johto perusti työntekijöilleen muun muassa kouluja, sairaaloita ja ruokaloita. Finlaysonin tehtaalla Tampereella oli muun muassa kirkko, kirjasto, kuoro, teatteriryhmä, palokunta, kauppa, poliisi, pankki ja työntekijöille ilmainen sairaala. Lapsityö oli tavallista. Lasten paikka ei ollut keskenään toimettomina kotona. Työnteko opetti, karaisi ja kasvatti. Lapset olivat apulaisia. He saattoivat siivota, kuljettaa raakapuuvillaa ja toimittaa viestejä. Forssassa lapset, jotka työskentelivät itsekseen, asuivat pytingeissä, joissa sööterska piti heistä huolta. 1800-luvulla Tampereen tehtaissa työskenteli yli tuhat alle 15-vuotiasta lasta. Työpäivä kesti koko päivän. Vuonna 1903 siirryttiin 10 tunnin työpäiviin j...

Runokokoelman runoissa liikutaan öiseen aikaan. Kuu loistaa ja ihmiset uneksivat. Eläimet ja satuolennot puuhastelevat yön äänimaisemaa luoden. "Vaan kaikki jotka kuuluvat päiväseen aikaan kuun tieltä väistyvät unen taikaan." (s.15) Minulla on kolme lempirunoa. Kirsi Kunnaksen runossa 'Peikko ja kuu' peikko ihmettelee kuuta, joka heijastuu suosta ja onkin yhtäkkiä kuusen latvassa. R. L. Stevensonin ja Kirsi Kunnaksen kääntämässä runossa 'Unien maa' kerrotaan päivien leikeistä ja unien taianomaisista seikkailuista. Erik Blombergin ja Kirsi Kunnaksen kääntämässä runossa 'Älä pelkää pimeyttä' pohditaan, kuinka valoa ei ole ilman pimeää. "koskaan en päivisin kuulla saa Unien maitten soittajaa." (s.36) Jenny Lucanderin kuvitus luo yöllistä tunnelmaa. Se on taianomaista, eläväistä ja unenomaista. Värit ja sijoittelu poikkeavat totutusta. Kaikki on sadunomaista. "vain pimeyden kautta voi valo esiin tulla." (s.41) Voisin kuvitella, että kir...

Jaro on valokuvaamista harrastava lukiolainen, joka kertoo avoimesti olevansa aseksuaali. Kyseessä on seksuaalinen suuntautuminen, jossa henkilö kokee hyvin vähän tai ei lainkaan seksuaalista vetovoimaa toisia henkilöitä kohtaan. Jaro ei suuntautumisensa vuoksi ymmärrä, miksi ihmiset haluavat harrastaa seksiä tai miksi ihmisillä on tarve seurustella. "Tuntuu siltä kuin kaapista pitäisi tulla ulos kerta toisensa jälkeen. Että joka kerta, kun avaat ne ovet, ne katsovat sinua eivätkä usko, ettet tosiaan tee siellä mitään." (s.14-15) Jaro matkustaa ystävänsä Venlan innoittamana Helsinkiin tapaamaan muita aseksuaaleja henkilöitä. Hän tutustuu Alinaan, joka on sattumalta muuttamassa samalle paikkakunnalle. Jarosta, Venlasta ja Alinasta muodostuu ystäväporukka. Jaro haluaa halata ja tukea ystäviään. Hän kokee, että ystävyyttä ei pidetä yhtä tärkeänä kuin romanttista suhdetta. Elokuvissa, kirjoissa, musiikissa, mainoksissa ja keskustelunaiheissa (kuten parisuhde ja lapset) kaikki on ...

Kolmen lapsen äiti Emelie on asettunut asumaan Sardiinisaarelle. Lasten isä Ousman on hävinnyt heidän elämästään ilmeisesti takaisin kotimaahansa Gambiaan. Emelie kokee tulleensa petetyksi eikä halua olla enää missään tekemisissä miehen kanssa. Hän onkin aloittanut lapsiltaan salassa suhteen kymmenen vuotta nuoremman Andreaksen kanssa. "Aivan mieletön onni, että hänellä oli tuollainen mies, joka oli aina paikalla ja hänen rinnallaan." (s.123) Emelie työskentelee kylätalolla. Hänen tavoitteensa on lisätä saarelaisten yhteisöllisyyttä, joten hän järjestää pääsiäistapahtuman. Emelie kohtaa vapaa-ajallaankin paljon erilaisia ihmisiä, joten voisi kuvitella, että hän olisi hyväluontoinen. Sen sijaan Emelie on itsekäs ja välinpitämätön muiden elämänhaasteita kohtaan. Hänen pilkankohteenaan on Göteborgin kunnantarkastaja Cecilia Malmgren, jota hän kutsuu harmaaksi kunnallistantaksi. Cecilia pukeutuu työaikana harmaaseen jakkupukuun, mutta saapuessaan pääsiäistapahtumaan meikattuna ja...

Noitalapsi Telma tutustuu sosiaaliseen mediaan ystäviensä opastuksella. Hän julkaisee ottamiaan kuvia TipTal-tilillään ja kirjoittaa vastauksia seuraajiensa kommentteihin. Telma nauttii vaikutusvallastaan. Hän ei ymmärrä, että sosiaalisessa mediassa kerrotut asiat eivät välttämättä ole totta. Hän ei tiedä, että kaikille ei saa kertoa kaikkea, ainakaan omaa asuinpaikkaa. Telma on pulassa, kun nälymättömät seuraajat muuttuvat näkyviksi. "Hän ei oikeastaan tiennyt, kuinka huonosti käyttäytyvistä ihmisistä pääsi eroon. Eikä tainnut tietää moni muukaan." (s.51) Yli 5-vuotiaille lapsille suunnattu kirja opettaa mediakriittisyyttä ja luotettavan tiedon etsintää. Se kehottaa varovaisuuteen omien tietojen jakamisessa ja kertoo konkreettisesti ruutuajan merkityksestä. Telma ihmettelee, miksi ihmiset haluavat näyttää samalta kuin joku muu ja muokkaavat kuviaan niin, että heitä ei tunnista. Hän nauttii aitoudesta ja ymmärtää, että ystävyys tapahtuu tosielämässä. "'Sinä haluat si...

Kahden kulttuurin lapset elävät moninaisissa perheissä. Heillä on monia eri kieliä ja monet eri juuret. Ammattikasvattajien tehtävä on kannustaa lapsia ja luoda turvaa ja tilaa tutkia omaa identiteettiä. Kirja tuo esille kieliä ja kulttuureja nimenomaan monikielisyyden ja kahden kulttuurin arjen näkökulmasta. Kirjan ajatuksena on dialoginen lukeminen eli lukemisen lomassa keskustelu lasten kanssa. Lapset voivat kertoa omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan. Heidän tukenaan on sivuilla seikkaileva utelias Kissa-Orava, joka tykkää kysyä kysymyksiä. Kuinka montaa kieltä ryhmässä tai perheessä puhutaan? Missä sukulaiset asuvat? Mikä oma kulttuuri on? Kirjan lukemisen jälkeen lapset voivat esimerkiksi suunnitella oman taikamaailman ja järjestää kulttuuripäivän. "Kirjan taikamaailma kuvaa sitä suhdetta, mikä kahden kulttuurin lapsilla saattaa olla toiseen kotimaahansa, paikkaan, joka on sekä tuttu että ihmeellinen." Kahden kulttuurin perheiden määrä on kasvussa (vuonna 2022 noin 96 808)....

Esiopetus- ja alakouluikäisille lapsille suunnattu kirja opettaa turvataitoja. Lapsen on tärkeä oppia tunnistamaan, mikä on oikein ja mikä väärin ja miten suojata itseä ja miten kertoa huolistaan. Lapsi oppii, että kaikesta saa puhua, vaikka omat vanhemmat olisivat kieltäneet puhumasta. Erilaisten tilanteiden läpikäyminen toivottavasti lisää myös empaattista suhtautumista muihin lapsiin. "- lapset tarvitsevat turvataitoja, joiden avulla omaan turvallisuuteen voi vaikuttaa - vaikka turvallisuuden ei pitäisi heidän vastuullaan ollakaan." (s.5) Kirjassa kerrotaan Ullasta ja Domista. Ulla kohtaa kotonaan lähisuhdeväkivaltaa. Hänen kauttaan opitaan, mikä on turvakoti ja tapaamispaikka (eli turvallinen paikka kohdata oma vanhempi). Vanhempien käytös ei ole lapsen syytä. Aikuiset vastaavat itse omista teoistaan. Kiellettyjä tunteita ei ole olemassa. Tunteiden tuntemista voi harjoitella. Domi kohtaa kiusaamista, tuntemattomia vaarallisia aikuisia, tulipalon ja heikot jäät. Hänen kaut...

Hiiru valmistautuu pääsiäiseen. Hän kylvää rairuohon, maalaa munia, avaa oven virpojille, etsii suklaamunia ja syö pääsiäisaterian. Hiiru näkee ympärillään kevään merkkejä: puiden oksissa on hiirenkorvia ja perhoset ja muurahaiset ovat lähteneet liikkeelle. Hän pääsee tervehtimään ukkia sairaalassa ja auttamaan kevätsiivouksessa. "Äiti oli tuonut koivunoksia maljakkoon. Siitä Hiiru tiesi, että pian on pääsiäinen" Lasten kuvakirjassa hiiret on piirretty ilmeikkäiksi. Lapsi tutustuu uusiin asioihin Hiirun avulla ja samaistuu tämän tunnetiloihin. Etenkin retki sairaalaan ukkia katsomaan voi olla jännittävä ja pohdituttava. Hiirun äiti kuvataan turvallisena ja lempeänä aikuisena, joka tykkää noudattaa perinteitä ja ottaa Hiirun mukaan arkiaskareihin. "Illalla ei tullut enää niin nopeasti pimeä. -Onko nyt kevät? Hiiru kysyi. - Kyllä vain, sanoi äiti." Pikku Hiiri kirjasarja on ihana. Kirjat sopivat etenkin 2-3-vuotiaille lapsille yhdessä aikuisen kanssa ääneen luettaviks...

Kevät on saapunut. Panu ja Rami leikkivät yhdessä purolla, kunnes on aika mennä kotiin. Rami kirmaa isänsä kanssa vappupallo ostoksille, kun taas Panu saa tyytyä kivien maalaamiseen, sillä vappupallot maksavat liikaa. Panu pitää kivien maalaamisesta, kunnes hänet valtaa ajatus epäreiluudesta. Häntä harmittaa, että hän ei koskaan saa mitään. "'Lasten pitää aina leikkiä reilusti ja jakaa tasan', Panu nyyhkytti. 'Miksi aikuiset ei tee niin?'" Lapsille on tärkeää olla samanlainen kuin muut lapset. He haluavat kuulua joukkoon. He haluavat tehdä samoja asioita ja leikkiä samoilla leluilla. He haluavat jakaa kaiken tasan. Panu keskustelee äitinsä kanssa elämän epäreiluudesta. Hän ei ymmärrä, miksi Ramilla on niin paljon tavaraa ja miksi Rami pääsee sirkukseen ja ulkomaille. Hän ei saa edes yhtä ilmapalloa, vaan joutuu vetämään ainaista kiveä perässään. Äidinkin mielestä tilanne on epäreilu. Hän lohduttautuu ajattelemalla, että he ovat rikkaita näkymättömällä tavalla....

Puoliverinen Moorna toimii koulutettuna seuralaisena. Hän on päätynyt vaaralliseen työhön vanhemmiltaan salassa ansaitakseen rahaa perheelleen. Arohaltia Caidas saapuu kaupunkiin ja kohtaa Moornan torilla mansikkatorttujen äärellä. Moorna ja Caidas ajautuvat erinäisten tapahtumien seurauksena yhteiselle matkalle. Moorna on naapurintyttö, joka on uhrannut itsensä perheensä vuoksi. Moorna on koulutettu seuralainen, jonka jokainen liike on hiottu huippuunsa vaativimmatkin tarpeet tyydyttäen. Moorna on viaton neitsyt, joka ei ole koskaan kokenut todellisen rakkauden kosketusta. Moorna on puoliverinen, joka etsii omaa voimaansa ja totuutta alkuperästään. Moorna on ristiriitainen sekoitus naisen eri puolia. Moornan ystävä Malkra työskentelee myös seuralaisena. Mielestäni hän on kirjan kokonaisuuden kannalta turha henkilö paitsi, jos häntä käytetään jatkossa(kin) kolmiodraaman yhtenä osana, jolloin hän on mielestäni edelleen turha henkilö, sillä Moornan todellinen kiinnostuksenkohde näyttää l...

Rasisminvastaista viikkoa vietetään 16.–22.3.2026. Suomen punaisen ristin kampanjan teemana on tänä vuonna turvallisuus. Tinashe Williamsonin kirjassa 'Nuoren antirasistin käsikirja' rasismi määritellään ihonväriin, uskontoon, kansallisuuteen ja kulttuuriin perustuvana syrjintänä. Kirjailija kertoo aiheesta norjalaisesta näkökulmasta. Kääntäjä on lisännyt tekstiin muutamia lauseita Suomeen liittyen. Kirja opettaa tunnistamaan rasismin ja toimimaan antirasistisesti. Tekstin seassa on keskusteluun ohjaavia kysymyksiä. Kirjan tavoitteena on yhteenkuuluvuuden, ymmärryksen ja suvaitsevaisuuden lisääminen ja yksinäisyyden vähentäminen. "- lakeihin on kirjattu, että syntyperää, ihonväriä, uskontoa, seksuaalista suuntautumista, elämänkatsomusta tai vammaa koskeva vihapuhe ja asenteelliset ilmaukset ovat kiihottamista kansanryhmää vastaan ja laitonta syrjintää." (s.29) Kirjassa kerrotaan rotuteoriasta. Todellisuudessa on vain yksi ihmisrotu. Kirjassa käsitellään orjuutta, enna...

Samira ja Ninni menevät yhdeksännelle luokalle. Samira on aina ollut hyvä koulussa. Hänen vanhempansa haluaisivat, että hän menisi lukioon, mutta hän itse haluaisi ammattikouluun kauneudenhoitoalalle. Ninni kokee koulunkäynnin vaikeaksi. Hänen vanhempansa ovat vasta eronneet. Hän jännittää, pääseekö hän peruskoulun jälkeen hyvään lukioon. Samira ja Ninni tutustuvat ilmaisutaidon kurssilla, jossa tehdään kauhunäytelmä. Samira vastaa maskeerauksesta ja tekee Ninnille hirviön rooliin sopivan meikin. Ystävät perustavat Lumomeikit TikTok-tilin. "Mä halusin tehdä asioita, joista mä pidin." (s.66) Kirja kertoo unelmista. Teatterissa kaikki voivat olla omia itsejään. Sieltä löytyy jokaiselle sopiva rooli. Siellä kannustetaan ja tuetaan. Rakastin kirjassa etenkin tätä osuutta. Pystyin samaistumaan teatterinuoriin oman lapsena aloitetun teatteriharrastukseni kautta. Rakastin ajatusta omien unelmien toteuttamisesta. Mielestäni on tärkeää, että ihmisen elämässä on asioita, joita hän itse...

Cindy Eleanor Woods muuttaa takaisin äitipuolensa ja puolisisarustensa luokse. Hän on opiskellut muotialaa New Yorkissa ja etsii parhaillaan kadonnutta inspiraatiota. Äitipuoli Erica Tremaine toimii Ennen keskiyötä -tv-sarjan tuottajana, ja puolisisarukset Anna ja Drew keksivät, että he kolme voisivat osallistua ohjelmaan. Voittorahat ja näkyvyys auttaisivat Cindya uralla eteenpäin. Ei aikaakaan kun naiset löytävät itsensä Keskiyön kartanosta tavoitteenaan valloittaa Henry Mackenzien sydän. "Nämä ovat unelmieni kengät, ja jos voin todella pitää niitä vain yhden ainoan illan, illasta on parempi ottaa kaikki irti." (s.218) Julie Murphy kertoo Tuhkimon tarinan uudella tavalla. Cindy on pluskokoinen nainen, joka ilmaisee itseään tyylillään. Hän rakastaa etenkin kenkiä. Cindy kohtaa erilaisia haasteita kokoonsa liittyen. Hän on tottunut siihen, että kaupoissa ei myydä hänelle sopivia vaatteita. Cindy on päättäväinen, sanavalmis ja omanarvontuntoinen nainen. Hän haluaisi vain olla ...

Muumipeikko kävelee muumitalosta sillan yli Nuuskamuikkusen teltan luokse. Hän odottaa näkevänsä ystävänsä juomassa aamukahvia, mutta leiripaikka onkin tyhjä. Seikkailun sijasta Muumipeikko kohtaa pettymyksen. Hänestä tuntuu siltä, että hän on aina se, joka joutuu odottamaan, kun toisella on muuta tekemistä. "- Nuuskamuikkunen ei halunnut lähteä tänään uimaan. Hänellä oli jotain muuta tekemistä, jotain tärkeämpää -" Muumipeikko haluaisi leikkiä joka päivä Nuuskamuikkusen kanssa. Hän ei keksi yhtä hauskaa tekemistä yksin tai jonkun toisen leikkikaverin kanssa. Hänestä tuntuu siltä, että hän ei ole Nuuskamuikkuselle tärkeä.  "- Sinä olet kuin avomeri, näytät aina mistä tuulee. Toiset taas ovat hyvin yksityisiä, mamma jatkoi. - Vähän niin kuin simpukat. Heiltä ei pidä udella liikaa, tai he napsauttavat kuorensa visusti kiinni." Ystävyys ei katoa mihinkään, vaikka ystävä ei olisikaan aina tavattavissa. Ystävän kanssa kannattaa keskustella omista ajatuksista ja tunteista...

Seija (9.9.1945-26.5.2016) syntyi pienviljelijäpariskunnan vanhimmaksi lapseksi Savon syrjäseuduilla. Hänellä oli seitsemän veljeä ja yksi sisko, joka on kirjailija Niina Kivilän äiti. Seija vietti koko elämänsä laitoshoidossa toisin kuin sisaruksensa. "Seija eli elämänsä lukkojen takana, jotta muut saisivat elää tavallisesti, työtä tehden ja ilman erilaisuuden tuottamaa häiriötä." (s.112) Suomessa koettiin sotien jälkeen hyvinvointivaltion rakentamisen yhteydessä laitoshoidon nousukausi. Se tarjosi tukea ihmisille, jotka tarvitsivat sairaudenhoitoa ja jotka eivät selviytyneet itsenäisesti elämässä. Hoito ei enää ollut vain suvun vastuulla, vaan apua saatiin yhteiskunnalta. Niina Kivilä vieraili Vaalijalan keskuslaitoksella, Harjamäen mielisairaalassa ja Vehkakodin palvelutalossa. Hän tarkasteli laitoshoitoa kriittisestä ja tunnelatautuneesta näkökulmasta käsin. Hän pohti hoitoa yhteisöstä ulossulkemisena, poikkeavan käytöksen kontrollointina, vapauden riistona ja traumaattis...

Kahvila Donna Donnassa lukee kirjaa eräs herrasmies. Hän nousee tuoliltaan kerran päivässä, jolloin on mahdollista istua paikalle matkustaakseen ajassa joko menneisyyteen tai tulevaisuuteen. Seremoniaan kuuluu, että aikamatkustajalle keitetään kupillinen kahvia, joka on juotava loppuun ennen kuin se jäähtyy, jolloin aikamatkustaja palaa takaisin nykyhetkeen. "'Ennen kuin kahvi jäähtyy...'" (s.54) Kirjassa on neljä tarinaa. Ensimmäinen kertoo naisesta, joka on katkera vanhemmilleen, jotka kuolivat, kun hän oli vasta lapsi. Hänen elämänsä on ollut täynnä köyhyyttä ja kurjuutta. Toinen tarina kertoo miehestä, joka on onneton menetettyään kumppaninsa. Kolmas tarina kertoo naisesta, jonka sisko on kuollut. Neljännessä tarinassa mies pohtii uran ja kosinnan välillä tilanteessa, jossa nainen on kuolemansairas. "Kukaan ei ymmärrä minua. Minun täytyy loppujen lopuksi elää yksin, hän ajatteli ja vetäytyi kuoreensa." (s.57) Kahvilassa luetaan ahkerasti kirjaa, jossa on...

Jani Peranto matkustaa lapsuuden maisemiin osallistuakseen enonsa hautajaisiin. Hän ei voi sietää suomalaisia sukujuuriaan. Hän esiintyykin Tukholmassa poliisina työskennellessään nimellä Jan. Skutskärissä haisee sellutehdas ja ruotsinsuomalaisten miesten asenne ja alkoholiongelma. Jani ei malta odottaa pääsevänsä pian takaisin kotiin. Hänen vierailunsa pitenee Rauha-mummin kuoltua hämärissä olosuhteissa. "Paikalla olisi varmasti koko niin sanottu kerma, kylän suomalainen aines, joka oli auttamattomasti hapantunut vuosikymmenien saatossa." (s.15) Rosa Riemunen muuttaa paikkakunnalle työskennelläkseen Uutissuomi-lehdessä. Hän on jättänyt helsinkiläisen rikostoimittajan uran taakseen ja kirjoittaa lehtijuttuja ruotsinsuomalaisesta elämästä. Rosa ajautuu jälleen kerran rikosten maailmaan, kun hän tutkii salaa Rauhan mystistä kuolemaa. "Skutskärin suomalaiset olivat toivotonta, kadotettua kansaa. He eivät edes tajunneet, miten syvällä suossa olivat, eivätkä siksi ottaneet ap...

Sauli tykkää leikkiä mielikuvitusleikkiä yksin omassa huoneessaan. Hän jännittää koulupäiviä, sillä ne koostuvat monenlaisista hallitsemattomista äänistä. "Sauli etsii volume-nappia, jolla voisi säätää meteliä pienemmälle. Mutta sellaista ei tietenkään löydy." Lastenkirja kertoo ääniyliherkkyydestä. Kiire, meteli ja vilkas sisäinen ajatusmaailma tuottavat Saulille kärsimystä. Kirja kertoo myös ystävyydestä. Ystävät ottavat toisensa huomioon. Ystävyyssuhteessa saa olla oma itsensä. "Sauli miettii, onko hän ainoa lapsi koko maailmassa, joka ei osaa uida ÄÄNIAALLOISSA." Ihmisten käsitykset siitä, mikä on mukavaa, vaihtelevat. Kaikki eivät pidä samoista asioista. Ihmiset ovat erilaisia. Kaikki eivät tee asioita samalla tavalla tai pysty samaan kuin muut. Jotkut esimerkiksi tarvitsevat enemmän aikaa olla yksin hiljaisuudessa kuin toiset. Tilojen tulisi olla saavutettavia kaikille. Jokaisen tulisi kyetä toimimaan julkisissa tiloissa. Välillä toimintakykyä on tuettava apuv...

Kutsuvieraslippu saatu mainostarkoituksessa: Kansallisteatteri Toinen tasavalta sai kantaesityksensä Kansallisteatterissa 12.2.2026. Esa Leskisen ohjaama näytelmä kertoo sotavuosien jälkeisestä Suomesta, jossa valtionjohto pyrki toimimaan Neuvostoliiton painostuksesta, kansainvälisistä konflikteista ja sisäpoliittisista kiistoista huolimatta. Näytelmää katsoo kuin selaisi dokumenttiarkistoa. Ajatusta vahvistaa aktiivinen live-videokuvan käyttö. Puoluekokoukset, eduskunnan täysistunnot ja salaiset tapaamiset seuraavat toisiaan. Esille nousevat suomalainen sisu ja periksiantamattomuus. Suomen on selviydyttävä. Vanhimmat katsojat myhäilevät mukana tunnistaessaan kullekin aikakaudelle tyypilliset puheet, tavat ja muodin. Kuului muutamia ääneen lausuttuja tokaisuja. Yleisö reagoi voimakkaimmin kohtauksiin, joissa naiskansanedustajat vaativat yhteiskuntaa tukemaan naisia, lapsia, köyhiä ja vanhuksia. Puheet tulevat konkreettisesti lähelle. Yleisössä istuessa tuntuu kuin olisi itse kansanedus...

Eletään vuotta 1996. Kirjailija Kunihiko Hidaka on murhattu. Hänen lapsuudenystävänsä Osamu Nonoguchi ja vaimonsa Rie Hidaka löytävät hänet työhuoneesta. Etsivä Kaga kutsutaan paikalle selvittämään tapausta. Hän on Osamu Nonoguchin tuttava siltä ajalta, kun molemmat toimivat opettajina. Kuka on murhaaja ja ennen kaikkea miksi? "Minusta hän oli kumma tyyppi. Eivätkö kaikki yleensä pidä omaa synnyinseutuaan maailman parhaana?" (s.203) Kirja käsittelee kustannusalaa ja koulumaailmaa. Etenkin kiusaamisen ja kateuden kuvaukset puhuttelevat. Mieleen on jäänyt ajatus, kuinka kateellinen ihminen ei siedä olla alempiarvoinen toiseen nähden. Nonoguchi ja Kaga vuorottelevat tarinan kertojina. Lukijaa ohjaillaan lukuisiin eri suuntiin, kunnes totuus viimein paljastuu. "'Meillä kaikilla on salaisuuksia. Eikä kenelläkään ole oikeutta niitä julkistaa, vaikka olisi kyse kuolleesta ihmisestä." (s.51) Pidän Keigo Higashinon dekkareista. Niissä ennen kaikkea pohditaan elämää. Pidä...

26-vuotias Lucy herää märässä sängyssä. Yläkerran naapurin kylpyhuoneessa on vesivahinko. Kämppikset ovat syöneet kaikki murot, pomo kohtelee edelleen kuin apulaista ylennyksestä huolimatta ja treffikumppani paljastuu paljastelijaksi. Lucy löytää itsensä laittamasta rahaa pelikoneeseen, joka lupaa täyttää toiveen. Hän toivoo pääsevänsä pikakelauksella parempaan elämänvaiheeseen. Nelikymppinen Lucy herää mukavasta sängystä vierellään aviomies. Hänellä on kaksi lasta, lastenhoitaja, unelmien työpaikka ja vaikuttava vaatekokoelma. Toteutuiko toive vai kärsiikö hän muistinmenetyksestä? Voiko hän enää palata omaan aikakauteensa? Haluaako hän sitä? "Jos alan miettiä mitä tahansa muuta, kuten sitä, miten jouduin tänne, tai missä ja milloin täällä on, aivoni todennäköisesti räjähtävät." (s.71) Sophie Cousens on kirjoittanut elämänmyönteisen ja lämminhenkisen tarinan ripauksella maagista realismia. Se keskittyy kuvaamaan ruuhkavuosia ja äitiyden ja työuran yhteensovittamista. Se kannu...

Hilla päättää lopettaa työnsä kioskissa. Työilmapiiri on jo pitkään ollut toksista ja työtehtävät kuluttavia. Hilla haluaa elämänilonsa takaisin. Hän rakastaa leipomista ja kuvaa luomuksiaan someen, joten hän ehdottaa yhteistyötä kahvila Jokituvan omistajalle Samu Honkaselle. Hilla pääsee tositoimiin, kun Lehmuslahdella järjestetään Lemmenviikko. Haave leipurin ammatista on toteutumassa, mutta toteutuisiko myös unelma rakkaudesta? "Mitään hirvittävän järisyttävää Hillan elämässä ei koskaan tapahtunut. Arki oli tasaisen harmaata. Hän koki olevansa täysin jumissa." (s.12) Hilla asuu vuokralla rivitalossa. Hänen asuntonsa kulahtanut ulkoasu kuvastaa hänen haluaan elää toisenlaista elämää. Hillaa kalvaa häpeä. Hän ajattelee olevansa vähempiarvoisempi kuin muut. Hän tuntee olonsa yksinäiseksi ja ulkopuoliseksi ympärillä olevista ihmisistä huolimatta. Hän on varautunut ja kiinnittää huomionsa toisten negatiivisiin puoliin. Hilla etsii itseään ja omaa paikkaansa. "Aikuisena oli...

Patriarkaalinen yhteiskunta ja kapitalismi syrjivät naisia Riina Tanskasen kirjassa. Sukupuolijärjestelmä, jossa valkoisilla ja vaurailla miehillä on ylivalta, pakottaa naiset ilmaiseen koti- ja hoivatyöhön. Miehet heittäytyvät osaamattomiksi ja sysäävät työt alistetuille vaimoilleen. Naisvaltaiset alat ovat palkkakuopassa. Olematonta palkkaa vastaan vaaditaan epäinhimillistä tehokkuutta hymy huulilla. Naisten on käytännössä mahdotonta päästä pois heille asetetusta roolistaan. Muutokseen tarvitaan yhteiskunnan tukea, jota ei anneta. Eriarvoisuus kuuluu kapitalistiseen talousjärjestelmään. Huonoimmassa asemassa ovat alempien yhteiskuntaluokkien naiset. Leikkauksilla, jotka kohdistuvat esimerkiksi kirjastoihin, kouluihin, sosiaalitukeen ja nuorisotyöhön, taataan, ettei yhteiskuntaluokista nousta. Nuoret aloittavat opiskelun eri lähtöviivoilta. Toiset ovat tutustuneet ulkomaihin, taidemuseoihin ja vanhempien töihin. Heillä on ollut mahdollisuus kysyä kotona tietoa ja saada apua. Heillä on...

23-vuotias Chi on kehitellyt itsehoidosta pakkomielteen. Hän etsii ihmeparannusta ahdistukseen ja masennukseen. Hänellä on heikko elämänhallinta, taipumusta valehteluun ja holtitonta rahankäyttöä. Kaiken kruunaa huumausaineiden käyttö. Chi kärsii häpeästä ja ulkopuolisuuden tunteesta. Hän saa vietnamilaistaustaiselta äidiltään jatkuvasti kuulla olevansa epäonnistuja kuten peliriippuvainen isänsä, joka jätti perheen tytön ollessa 7-vuotias. Chi kaipaisi tukea ja kannustusta, mutta hän saa vain negatiivisuutta äidiltään, jonka kanssa hänellä ei edes ole yhteistä kieltä. Sukupolvien välinen kuilu on ylittämätön. Chi menee äärimmäisyyksiin löytääkseen oman paikkansa maailmassa ja tullakseen hyväksytyksi. "- minun on etsittävä ja kokeiltava erilaisia asioita, jotta löytäisin oman tapani olla tässä maailmassa." (s.23) Vy Tram on kirjoittanut tarinan, joka on alusta loppuun asti ahdistava. Päähenkilön ongelmat pahenevat kiihtyvää tahtia ja saavuttavat päätepisteen, jossa on liian vä...