Unelmien aika

Seija (9.9.1945-26.5.2016) syntyi pienviljelijäpariskunnan vanhimmaksi lapseksi Savon syrjäseuduilla. Hänellä oli seitsemän veljeä ja yksi sisko, joka on kirjailija Niina Kivilän äiti. Seija vietti koko elämänsä laitoshoidossa toisin kuin sisaruksensa. "Seija eli elämänsä lukkojen takana, jotta muut saisivat elää tavallisesti, työtä tehden ja ilman erilaisuuden tuottamaa häiriötä." (s.112) Suomessa koettiin sotien jälkeen hyvinvointivaltion rakentamisen yhteydessä laitoshoidon nousukausi. Se tarjosi tukea ihmisille, jotka tarvitsivat sairaudenhoitoa ja jotka eivät selviytyneet itsenäisesti elämässä. Hoito ei enää ollut vain suvun vastuulla, vaan apua saatiin yhteiskunnalta. Niina Kivilä vieraili Vaalijalan keskuslaitoksella, Harjamäen mielisairaalassa ja Vehkakodin palvelutalossa. Hän tarkasteli laitoshoitoa kriittisestä ja tunnelatautuneesta näkökulmasta käsin. Hän pohti hoitoa yhteisöstä ulossulkemisena, poikkeavan käytöksen kontrollointina, vapauden riistona ja traumaattis...

Kahvila Donna Donnassa lukee kirjaa eräs herrasmies. Hän nousee tuoliltaan kerran päivässä, jolloin on mahdollista istua paikalle matkustaakseen ajassa joko menneisyyteen tai tulevaisuuteen. Seremoniaan kuuluu, että aikamatkustajalle keitetään kupillinen kahvia, joka on juotava loppuun ennen kuin se jäähtyy, jolloin aikamatkustaja palaa takaisin nykyhetkeen. "'Ennen kuin kahvi jäähtyy...'" (s.54) Kirjassa on neljä tarinaa. Ensimmäinen kertoo naisesta, joka on katkera vanhemmilleen, jotka kuolivat, kun hän oli vasta lapsi. Hänen elämänsä on ollut täynnä köyhyyttä ja kurjuutta. Toinen tarina kertoo miehestä, joka on onneton menetettyään kumppaninsa. Kolmas tarina kertoo naisesta, jonka sisko on kuollut. Neljännessä tarinassa mies pohtii uran ja kosinnan välillä tilanteessa, jossa nainen on kuolemansairas. "Kukaan ei ymmärrä minua. Minun täytyy loppujen lopuksi elää yksin, hän ajatteli ja vetäytyi kuoreensa." (s.57) Kahvilassa luetaan ahkerasti kirjaa, jossa on...

Jani Peranto matkustaa lapsuuden maisemiin osallistuakseen enonsa hautajaisiin. Hän ei voi sietää suomalaisia sukujuuriaan. Hän esiintyykin Tukholmassa poliisina työskennellessään nimellä Jan. Skutskärissä haisee sellutehdas ja ruotsinsuomalaisten miesten asenne ja alkoholiongelma. Jani ei malta odottaa pääsevänsä pian takaisin kotiin. Hänen vierailunsa pitenee Rauha-mummin kuoltua hämärissä olosuhteissa. "Paikalla olisi varmasti koko niin sanottu kerma, kylän suomalainen aines, joka oli auttamattomasti hapantunut vuosikymmenien saatossa." (s.15) Rosa Riemunen muuttaa paikkakunnalle työskennelläkseen Uutissuomi-lehdessä. Hän on jättänyt helsinkiläisen rikostoimittajan uran taakseen ja kirjoittaa lehtijuttuja ruotsinsuomalaisesta elämästä. Rosa ajautuu jälleen kerran rikosten maailmaan, kun hän tutkii salaa Rauhan mystistä kuolemaa. "Skutskärin suomalaiset olivat toivotonta, kadotettua kansaa. He eivät edes tajunneet, miten syvällä suossa olivat, eivätkä siksi ottaneet ap...

Sauli tykkää leikkiä mielikuvitusleikkiä yksin omassa huoneessaan. Hän jännittää koulupäiviä, sillä ne koostuvat monenlaisista hallitsemattomista äänistä. "Sauli etsii volume-nappia, jolla voisi säätää meteliä pienemmälle. Mutta sellaista ei tietenkään löydy." Lastenkirja kertoo ääniyliherkkyydestä. Kiire, meteli ja vilkas sisäinen ajatusmaailma tuottavat Saulille kärsimystä. Kirja kertoo myös ystävyydestä. Ystävät ottavat toisensa huomioon. Ystävyyssuhteessa saa olla oma itsensä. "Sauli miettii, onko hän ainoa lapsi koko maailmassa, joka ei osaa uida ÄÄNIAALLOISSA." Ihmisten käsitykset siitä, mikä on mukavaa, vaihtelevat. Kaikki eivät pidä samoista asioista. Ihmiset ovat erilaisia. Kaikki eivät tee asioita samalla tavalla tai pysty samaan kuin muut. Jotkut esimerkiksi tarvitsevat enemmän aikaa olla yksin hiljaisuudessa kuin toiset. Tilojen tulisi olla saavutettavia kaikille. Jokaisen tulisi kyetä toimimaan julkisissa tiloissa. Välillä toimintakykyä on tuettava apuv...

Kutsuvieraslippu saatu mainostarkoituksessa: Kansallisteatteri Toinen tasavalta sai kantaesityksensä Kansallisteatterissa 12.2.2026. Esa Leskisen ohjaama näytelmä kertoo sotavuosien jälkeisestä Suomesta, jossa valtionjohto pyrki toimimaan Neuvostoliiton painostuksesta, kansainvälisistä konflikteista ja sisäpoliittisista kiistoista huolimatta. Näytelmää katsoo kuin selaisi dokumenttiarkistoa. Ajatusta vahvistaa aktiivinen live-videokuvan käyttö. Puoluekokoukset, eduskunnan täysistunnot ja salaiset tapaamiset seuraavat toisiaan. Esille nousevat suomalainen sisu ja periksiantamattomuus. Suomen on selviydyttävä. Vanhimmat katsojat myhäilevät mukana tunnistaessaan kullekin aikakaudelle tyypilliset puheet, tavat ja muodin. Kuului muutamia ääneen lausuttuja tokaisuja. Yleisö reagoi voimakkaimmin kohtauksiin, joissa naiskansanedustajat vaativat yhteiskuntaa tukemaan naisia, lapsia, köyhiä ja vanhuksia. Puheet tulevat konkreettisesti lähelle. Yleisössä istuessa tuntuu kuin olisi itse kansanedus...

Eletään vuotta 1996. Kirjailija Kunihiko Hidaka on murhattu. Hänen lapsuudenystävänsä Osamu Nonoguchi ja vaimonsa Rie Hidaka löytävät hänet työhuoneesta. Etsivä Kaga kutsutaan paikalle selvittämään tapausta. Hän on Osamu Nonoguchin tuttava siltä ajalta, kun molemmat toimivat opettajina. Kuka on murhaaja ja ennen kaikkea miksi? "Minusta hän oli kumma tyyppi. Eivätkö kaikki yleensä pidä omaa synnyinseutuaan maailman parhaana?" (s.203) Kirja käsittelee kustannusalaa ja koulumaailmaa. Etenkin kiusaamisen ja kateuden kuvaukset puhuttelevat. Mieleen on jäänyt ajatus, kuinka kateellinen ihminen ei siedä olla alempiarvoinen toiseen nähden. Nonoguchi ja Kaga vuorottelevat tarinan kertojina. Lukijaa ohjaillaan lukuisiin eri suuntiin, kunnes totuus viimein paljastuu. "'Meillä kaikilla on salaisuuksia. Eikä kenelläkään ole oikeutta niitä julkistaa, vaikka olisi kyse kuolleesta ihmisestä." (s.51) Pidän Keigo Higashinon dekkareista. Niissä ennen kaikkea pohditaan elämää. Pidä...

26-vuotias Lucy herää märässä sängyssä. Yläkerran naapurin kylpyhuoneessa on vesivahinko. Kämppikset ovat syöneet kaikki murot, pomo kohtelee edelleen kuin apulaista ylennyksestä huolimatta ja treffikumppani paljastuu paljastelijaksi. Lucy löytää itsensä laittamasta rahaa pelikoneeseen, joka lupaa täyttää toiveen. Hän toivoo pääsevänsä pikakelauksella parempaan elämänvaiheeseen. Nelikymppinen Lucy herää mukavasta sängystä vierellään aviomies. Hänellä on kaksi lasta, lastenhoitaja, unelmien työpaikka ja vaikuttava vaatekokoelma. Toteutuiko toive vai kärsiikö hän muistinmenetyksestä? Voiko hän enää palata omaan aikakauteensa? Haluaako hän sitä? "Jos alan miettiä mitä tahansa muuta, kuten sitä, miten jouduin tänne, tai missä ja milloin täällä on, aivoni todennäköisesti räjähtävät." (s.71) Sophie Cousens on kirjoittanut elämänmyönteisen ja lämminhenkisen tarinan ripauksella maagista realismia. Se keskittyy kuvaamaan ruuhkavuosia ja äitiyden ja työuran yhteensovittamista. Se kannu...

Hilla päättää lopettaa työnsä kioskissa. Työilmapiiri on jo pitkään ollut toksista ja työtehtävät kuluttavia. Hilla haluaa elämänilonsa takaisin. Hän rakastaa leipomista ja kuvaa luomuksiaan someen, joten hän ehdottaa yhteistyötä kahvila Jokituvan omistajalle Samu Honkaselle. Hilla pääsee tositoimiin, kun Lehmuslahdella järjestetään Lemmenviikko. Haave leipurin ammatista on toteutumassa, mutta toteutuisiko myös unelma rakkaudesta? "Mitään hirvittävän järisyttävää Hillan elämässä ei koskaan tapahtunut. Arki oli tasaisen harmaata. Hän koki olevansa täysin jumissa." (s.12) Hilla asuu vuokralla rivitalossa. Hänen asuntonsa kulahtanut ulkoasu kuvastaa hänen haluaan elää toisenlaista elämää. Hillaa kalvaa häpeä. Hän ajattelee olevansa vähempiarvoisempi kuin muut. Hän tuntee olonsa yksinäiseksi ja ulkopuoliseksi ympärillä olevista ihmisistä huolimatta. Hän on varautunut ja kiinnittää huomionsa toisten negatiivisiin puoliin. Hilla etsii itseään ja omaa paikkaansa. "Aikuisena oli...

Patriarkaalinen yhteiskunta ja kapitalismi syrjivät naisia Riina Tanskasen kirjassa. Sukupuolijärjestelmä, jossa valkoisilla ja vaurailla miehillä on ylivalta, pakottaa naiset ilmaiseen koti- ja hoivatyöhön. Miehet heittäytyvät osaamattomiksi ja sysäävät työt alistetuille vaimoilleen. Naisvaltaiset alat ovat palkkakuopassa. Olematonta palkkaa vastaan vaaditaan epäinhimillistä tehokkuutta hymy huulilla. Naisten on käytännössä mahdotonta päästä pois heille asetetusta roolistaan. Muutokseen tarvitaan yhteiskunnan tukea, jota ei anneta. Eriarvoisuus kuuluu kapitalistiseen talousjärjestelmään. Huonoimmassa asemassa ovat alempien yhteiskuntaluokkien naiset. Leikkauksilla, jotka kohdistuvat esimerkiksi kirjastoihin, kouluihin, sosiaalitukeen ja nuorisotyöhön, taataan, ettei yhteiskuntaluokista nousta. Nuoret aloittavat opiskelun eri lähtöviivoilta. Toiset ovat tutustuneet ulkomaihin, taidemuseoihin ja vanhempien töihin. Heillä on ollut mahdollisuus kysyä kotona tietoa ja saada apua. Heillä on...

23-vuotias Chi on kehitellyt itsehoidosta pakkomielteen. Hän etsii ihmeparannusta ahdistukseen ja masennukseen. Hänellä on heikko elämänhallinta, taipumusta valehteluun ja holtitonta rahankäyttöä. Kaiken kruunaa huumausaineiden käyttö. Chi kärsii häpeästä ja ulkopuolisuuden tunteesta. Hän saa vietnamilaistaustaiselta äidiltään jatkuvasti kuulla olevansa epäonnistuja kuten peliriippuvainen isänsä, joka jätti perheen tytön ollessa 7-vuotias. Chi kaipaisi tukea ja kannustusta, mutta hän saa vain negatiivisuutta äidiltään, jonka kanssa hänellä ei edes ole yhteistä kieltä. Sukupolvien välinen kuilu on ylittämätön. Chi menee äärimmäisyyksiin löytääkseen oman paikkansa maailmassa ja tullakseen hyväksytyksi. "- minun on etsittävä ja kokeiltava erilaisia asioita, jotta löytäisin oman tapani olla tässä maailmassa." (s.23) Vy Tram on kirjoittanut tarinan, joka on alusta loppuun asti ahdistava. Päähenkilön ongelmat pahenevat kiihtyvää tahtia ja saavuttavat päätepisteen, jossa on liian vä...