Unelmien aika

Neiti Mildred Lathbury on yli 30-vuotias yksinasuva nainen. Hän kokee, että hän ei ole rakastuvaista sorttia. Hän ei ole koskaan tuntenut ketään, jonka kanssa hän olisi voinut mennä naimisiin. Hän pitää itseään harmaana hiirulaisena, joka ei herätä kenessäkään romanttisia ajatuksia. "- kuinka mukavaa oli asua omillaan." (s.22) Oivalliset naiset ovat myönteisellä tavalla naimattomia. Heillä on vapautta ja itsenäisyyttä, sillä he eivät ole sidoksissa yhteenkään mieheen. Sen sijaan heidät kiinnitetään tiukasti yhteisöön. Mildred on varttunut maalaispappilassa papin tyttärenä ja toimittaa edelleen kirkkoaskareita iltapäivisin. Päivät kuluvat järjestössä, joka auttaa köyhtyneitä herrasnaisia. Mildred auttaa myös ystäviään, tuttaviaan ja naapureitaan. Hän toimii muun muassa siivoojana, uskottuna ja muuttokuorman päivystäjänä. Hän pääasiassa ratkoo muiden ihmisten ongelmia. Hän tuntee silti itsensä naimisissa oleviin verraten hyödyttömäksi. "Olen aina pitänyt sinua tasapainoise...

Kristiina 'Krisse' Kivimaa palaa miesystävänsä Tommin kanssa Kroatiasta takaisin Suomeen. Pyhävirralla on tapahtunut vuoden aikana muutoksia. Kahvila Koivun tilalla on toiminut uusi yritys, ja Krissen isä ja Raila ovat työskennelleet hotellilla. Tommin vanhemmat ovat huolehtineet, että omakotitalon rakennusprojekti on sujunut hyvin. Krisse toivoo, että Tommin jatkuvien sairasteluiden täyteisen vuoden jälkeen elämä asettuu taas tuttuihin uomiinsa, mutta tasaisen elon sijasta Krisse kohtaa elämänsä suurimman surun. "- tuntui, että hän seurasi sivusta jotakin käsittämätöntä, absurdia näytelmää, painajaisunta, josta heräisi varmasti aivan pian." (s.83) Kirja kertoo surutyöstä. Krisse vaipuu henkisesti ja fyysisesti lamaannuttavaan tilaan. Hän makaa peiton alla kykenemättä puhumaan, syömään tai peseytymään. Krissellä kestää aikansa ennen kuin hän pääsee taas arkirutiineihin kiinni. Hänessä herää monenlaisia tunteita itkunsekaisesta kaipauksesta hyvien muistojen nostattamaa...

Kristiina 'Krisse' Kivimaa muuttaa kahvilan yläkerrasta yhdessä miesystävänsä Tommin kanssa hotellille asumaan sen jälkeen, kun joku on sytyttänyt kahvilan nurkan palamaan. Tuhopoltot seuraavat kylällä toistaan, ja Krisse pelkää hotellin turvallisuuden puolesta. Ahdistusta lisää Tommin tulevaisuudensuunnitelmat, joihin liittyvät haaveet matkustelusta, muuttaminen työn perässä ja eläminen lapsiperheessä. Tommin vanhemmat arvostavat varakkuutta. Krisse kipuilee maalaisuutensa ja arvostuksen puutteen kanssa, ja pohtii, mitä hän itse haluaa tulevaisuudelta. Hän haluaa valmistella Tommin vanhemmille täydellisen aterian ja esiintyä hyvässä valossa, jotta hänet hyväksytään. "- Krisse seisahtui hetkiseksi rantaan katselemaan syksyisiä värejä. Tuntui, että hän oli äkkiä yksinäisempi kuin aikoihin." (s.117) Muutokset ympäröivät Krissen. Pyhävirta saa uuden ja tehokkaan kunnanjohtajan, jonka toimet tuovat rahaa kahvila Koivun ja hotellin kassaan ja mahdollistavat siivousavun pal...

Tuhkimo valmistelee nukkeja juhlia varten. Hän aikoo voittaa parhaan nukketeatteriesityksen palkinnon. Hän haluaisi palkintorahoilla ostaa itselleen kauniin mekon, jonka hän on nähnyt näyteikkunassa. Tuhkimo havahtuu siihen, kun joku varastaa hänen tilkkujaan. Varas jää kiinni ja kertoo tarinan omasta elämästään, joka on köyhempää kuin Tuhkimon elämä. Tytöistä tulee ystävät, jotka kilpailevat reilusti parhaan nukketeatteriesityksen palkinnosta. "Minusta unelma mekosta ei ole sen vähäpätöisempi kuin unelma vuohesta." (s.72) Lastenkirja kertoo Tuhkimon lapsuudesta. Hän kuuntelee äidin tarinoita hyvästä haltiattaresta ja leikkii eläinystäviensä kanssa. Bruno-koira on vilkas koiranpentu ja hiiret auttavat löytämään ompelussa tarvittavat esineet. "Laululinnut tunsivat Ellan unelmat läpikotaisin, koska hänen oli vain pakko jakaa unelmansa joskus jonkun kanssa." (s.9) Lastenkirja kertoo ystävyydestä ja eriarvoisuudesta. Tuhkimon uusi ystävä ei halua olla hyväntekeväisyysko...

Hiiru valmistautuu kouluun. Hän pukeutuu naamiaisasuun, sillä tänään on Halloween juhla. Opettaja kertoo, että kaikki saavat syödä karkkia, mutta Hiiru on kadottanut reppunsa ja sen mukana karkit, puhelimen, avaimet ja koulutarvikkeet. Hiirua harmittaa. Kaverit tarjoutuvat jakamaan omista herkuistaan Hiirullekin. "Asiat kyllä järjestyisivät, vaikka hän ei vielä tiennyt miten." (s.36) Hiirun ystävä keksii suunnitelman, jonka avulla hän uskoo löytävänsä repun. Kaverukset lähtevät matkaan. Saavatko he lopulta vatsansa täyteen karkkia? "Mitä ihmettä te oikein teette?" (s.24) Koululaisille suunnattu helppolukuinen kirja hyödyntää mustavalkoista ja yksiruutuista sarjakuvaa tekstin lomassa. Huumori välittyy etenkin näiden kuvien kautta. "- Kylläpä te näytätte kummallisilta. Keitä te olette?" (s.31)

Agnes matkustaa Edinburghiin Fingalin vaimon ja Gilleshielin emännän asemassa. Hän pohtii raajarikkoisuuttaan ja mahdollisuutta, että hän ei voisi koskaan olla raskaana. Agnes saa muuta ajateltavaa, kun hänen sukuaan kohtaa tragedia. "- oli ollut niin suloista pysytellä siinä satumaailmassa, jossa ei ollut ketään ylimääräisiä ihmisiä eikä mitään ylimääräisiä vaatimuksia, vain turvallinen Gilleshiel ja Fingal." (s.30) Kirjassa käsitellään naiseutta ja soveliasta käytöstä 1700-luvun seurapiireissä. Agnesin Lily-serkku toimii haluamallaan tavalla omaa etuaan ajatellen. Hän ei kuuntele neuvoja tai varoituksia. Hän on hämmästyttävän ymmärtämätön tekojensa seurauksista. Hän kieltäytyy uskomasta asioita, mitkä ovat selkeinä hänen edessään. Hän on ylpeä, itsekäs ja ennakkoluuloinen. Hän pitää näkemyksistään kynsin ja hampain kiinni, vaikka kaikki murentuisi ympärillä. Lilyn luonteessa ja käytöksessä on vikoja, mutta parasta hänessä on halu itse määritellä itsensä. Agnesin palvelijata...

Kristiina 'Krisse' Kivimaa avaa kahvila Koivun lisäksi hotellin, joka on rakennettu entiseen koulurakennukseen. Elämä muuttuu pelkäksi työnteoksi. Krisse herää varhain aamulla leipomaan ja lopettaa työpäivän myöhään illalla. Olo on riittämätön ja uupunut varsinkin, kun työtaakasta huolimatta rahaa ei kerry tarpeeksi kattamaan kuluja. Huolia lisää etäinen kunnanjohtaja Tommi, jota Krisse ajattelee lakkaamatta, ja mummo, joka on jollain määrittelemättömällä tavalla muuttunut. Krisse yrittää jaksaa, sillä onhan joulu pian tulossa. "- raatoivat kuin orjat pitääkseen pyörät pyörimässä niin hotellilla kuin kahvilallakin." (s.173) Pyhävirta on pieni paikkakunta, jossa ihmiset seuraavat tarkkaan toistensa tekemisiä. Juoruista voi päätellä, mikä on sallittua ja mikä kiellettyä käytöstä. Pienen paikkakunnan hyviin puoliin kuuluu naapuriapu. Krisse on onnellinen ystävistään ja tuttavistaan. "- joku haluaa vaikka sitten tiskata tiskejä, kunhan saa olla sinun kanssasi." ...

45-vuotias Anni saa vieraakseen ystävänsä Ninnin tyttären Liinan. Hän on asunut 15 vuotta yksin, joten toisen ihmisen läsnäolo asunnossa tuntuu hämmentävältä. Liina tuijottaa puhelintaan hupparin huppu päässään. Ninni mesoaa puhelimen välityksellä siitä, kuinka ongelmatapaus hänen tyttärensä on. Anni kykenee ulkopuolisena tarkastelemaan Liinan elämää ja kiinnostuksenkohteita uusin silmin, mikä ei täysin miellytä Ninniä, vaikka juuri sen vuoksi tytön kyläilemään lähetti. "- yrittäen olla välittämättä Ninnin opettavaisesta sävystä, joka vihjasi, että Annin oli lapsettomana turha kuvitella ymmärtävänsä hänen tytärtään." (s.94) Tarina on jatkoa 'Oikein nurin' kirjalle. Liina innostuu käsitöistä, pyytää päästä neulontatapaamiseen ja tekee uudesta harrastuksestaan someen videoita. Anni keskittyy käsitöiden sijaan tarkkailemaan miespuolista lankakauppiasta. Hän ei ole seurustellut sen jälkeen, kun hän viisitoista vuotta sitten erosi Jaakosta. Anni kokee, että käsityöt auttoi...

Kummitus ei halua kummitella, vaan nukkua, mutta se ei saa unta. Sitä pelottaa kaikki linnasta kuuluvat äänet. Se lähtee etsimään parempaa nukkumapaikkaa, mutta löytääkin vain lisää pelottavia ääniä. "Siispä minä lähdin etsimään... hiljaisuutta." Lasten kuvakirja näyttää, kuinka maailma on täynnä ääniä. Kummitus tutustuu erilaisiin ääniin, jolloin ne muuttuvat pelottavista tutuiksi. Varsinkin oman kodin äänet ovat ihan tavallisia. Omassa sängyssä on turvallista nukkua. "Meitä ympäröivät monenlaiset kovat ja hiljaiset äänet päivisin ja yölläkin. Jos kuulostelet ja tutkit tarkkaan, huomaat mistä äänet tulevat." Kuvakirja opettaa lapsille, että nukkuminen omassa sängyssä on turvallista ja mukavaa. Yön äänet ovat ihan tavallisia, joten niitä ei tarvitse pelätä, vaikka pimeässä maailma näyttääkin toisenlaiselta kuin päivällä.

Kummitus asuu vanhassa linnassa. Hän on säikky ja tuntee olonsa yksinäiseksi. Hän päättää etsiä ystävän, jonka voisi kutsua yökylään. Kaikki ovat kiireisiä omien askareidensa parissa. Viimein kummitus löytää jonkun, jota ei ole tavannut aiemmin ja johon voi tutustua. "'Olemmeko me nyt siis kavereita?' pikku kummitus kysyi äkkiä uudelta leikkikaveriltaan." Kaverit eivät aina ehdi leikkiä. Syy saattaa olla, että tänään ei sovi, mutta joku toinen päivä sopii hyvin. Kaverin täytyy ensin syödä tai hoitaa omia askareita ennen kuin pääsee kyläilemään. Joku kaveri saattaa tarvita erityistä tukea voidakseen olla kylässä. "'Tulisitko kanssani linnaan yöksi? Siellä on niin yksinäistä.'" Lasten kuvakirja osoittaa, kuinka yksinäisyyteen ei kannata jäädä jumiin. Uusia kavereita kannattaa yrittää etsiä, jos vanhat tutut ovat alituiseen kiireisiä omissa puuhissaan. Ystävien poissaoloa ei ehdi surra uuden kaverin kanssa leikkiessä. Vanhojen tuttujen kanssa oleminen t...

Clementine 'Emmy' Ryder on pakannut lava-autonsa, jättänyt taakseen uransa ja poikaystävänsä ja palannut takaisin lapsuuden kotitilalle. Emmyn bestis Teddy Andersen johdattaa adhd-diagnoosin saaneen ja impulsiivisia päätöksiä tekevän ystävänsä viettämään iltaa Paholaisen Buutsi baariin, jonka uusi omistaja Luke Brooks ei saa silmiään irti Meadowlarkin mussukasta. Mies yrittää viilentää tunteitaan muistuttamalla itseään siitä, että Emmyn perhe on aikoinaan ottanut hänet siipiensä suojaan. Emmyn veljet Gus ja Wes pitäisivät viimeistään huolen siitä, että hän ei kajoaisi parhaiden ystäviensä pikkusiskoon. "Mikään ei vetänyt vertoja sille, miltä rakkaiden ihmisten seurassa oleminen tuntui." (s.18) Romanttisen tarinan tapahtumapaikka on pikkukylä, jossa ihmiset pukeutuvat cowboy-tyyliin ja ratsastavat hevosilla. Ajoittain syntyy baaritappeluja, joiden tuoksinassa ylisuojelevat miehet saattavat nostaa naisensa olalleen. Tarina kulkee ennalta-arvattavan täydellistä kulkuaan....

48-vuotias Minna Niemelä on päättänyt viidentoista vuoden avioliittonsa ja muuttanut isoäidiltään perittyyn asuntoon Joensuuhun. Lapsuuden kotikaupunki herättää muistoja, jotka virtaavat keski-ikäisen naisen lävitse. Tietoisuuteen nousee lisäksi suvun tarkoin varjeltu salaisuus, mikä saattaa lopulta muuttaa kaiken. "- kuinka paljon paremmalta tuntui herätä uuteen aamuun yksin kuin toimimattoman parisuhteen riuduttamana." (s.65) Kirja kertoo paluumuutosta kotiseudulle, nostalgisista muistoista ja rakkauden kaipuusta. Esiin nousee normatiivinen elämänkaariajattelu. Minna on kokenut onnellisen lapsuuden, parikymppisten menovuodet ja vakiintumisen parisuhteeseen. Hän ajattelee, että jokaisen naiseksi varttuvan elämään rantautuu jossain vaiheessa sydänsuruja. Hän ihailee omien vanhempiensa parisuhdetta ja tuntee helpotusta saadessaan kyseenalaistamatta elää vapaaehtoisesti lapsettoman elämää. "- Onneksi te ette koskaan painostaneet minua hankkimaan lapsia, sanoin tuskin kuulu...

Tunteet tulevat ja menevät. Ne tuntuvat sekä mielessä että kehossa. Niihin ei voi vaikuttaa, mutta oman käytöksen voi valita. "Joka päivä ja joka hetki sinun mielesi ja kehosi reagoi erilaisilla tunteilla johonkin, mitä tapahtuu." (s.2) Lastenkirja opettaa tunteista. Lukija saa vinkkejä tunteiden tunnistamiseen ja hallintaan. Kuvituksena on Mauri Kunnaksen kirjoista tutut kuvat. "Mitä voisit tehdä, jotta saisit tilaa mukavammille tunteille ja paremmalle ololle?" (s.24) Viha on kiinnostava tunne. Se kertoo siitä, että kokee tulleensa kohdelluksi epäreilusti. Vihan voimalla pystyy hoitamaan asioita ja korjaamaan tilanteen. Pelko laittaa mielikuvituksen laukkaamaan. Mieleen muodostuu uhkakuvia. Onneksi ihminen osaa kuvitella myös jotain mukavaa. "Nukkumaanmeno voi tuntua kurjalta ja vähän pelottavalta. Joutuu lopettamaan päivän touhut ja lähtemään yksin unten maille." (s.36)

Vennin ystävä kertoo matkastaan lentokoneella etelään. Siellä on yötivoli, delfiinejä ja palmuja. Vennin isä keksii retken miljoonan tähden hotelliin. Mukaan tarvitaan teltta, makuupussit ja eväät. Matka taittuu bussilla ja perillä odottaa metsä ja tuikkivat tähdet taivaalla. "Tuntuu kuin kasvit tulisivat koko ajan lähemmäs. Ne kutittavat poskiani. Ehkä ne haluaisivat kahmaista minut syliin." Lasten kuvakirjan tunnelma on lempeän rauhallinen. Mira Mallius on luonut kirjaan kollaasimaisen kuvituksen. Kirja houkuttelee nauttimaan lähiluonnosta ja yksinkertaisesta elämäntavasta, jossa eletään rauhassa, keskitytään olennaiseen ja karsitaan kiirettä ja kulutusta. "Kuulun sinä kuulun minäkin mykistävän ihmeelliseen kaikkeuteen."

Suomalainen kulttuuri on Mirja Hämäläisen Ystävyys kirjan mukaan parisuhde- ja lapsiperhekeskeinen. Kyseisiä elämäntapoja tuetaan julkisin varoin ja niihin liittyviin rakenteisiin kohdistetaan poliittisia toimia. Parisuhteen ja lapsiperheen muodostamisesta palkitaan ja toisista elämäntavoista rangaistaan. Näille muille elämäntavoille ei välttämättä ole edes sanoja. Yleensä niitä kuvataan parisuhteen tai lasten puutoksella. "Vaikka naimisissa oleva ihminen on norminmukainen, epäilen, että naimattomat, lapsettomat ja parisuhteettomat ihmiset todellisuudessa pyörittävät montaa asiaa yhteiskunnassamme -" (s.136) Kirjassa kerrotaan, että yhteiskunnassa parisuhde ja lapsiperheellisyys kiilaavat ystäväajan edelle. Minulle tuli kirjaa lukiessa yllätyksenä, että joku ajattelee, että aikuisen pitäisi viihtyä kotona perheen seurassa ja että ystävyys liitetään nuoruuteen. Kuulostaa siltä, että äidit halutaan sitoa puolisoon ja lapsiin, kun kielletään ystävät. Kirjassa todetaan, että naim...

30-vuotias Anni työskentelee Käsityöyrittäjille Näkyvyyttä -hankkeen projektipäällikkönä. Hän asuu rivitalokolmiossa yhdessä kihlattunsa rakennusalan yrityksen perustaneen Jaakon kanssa. Sukulaiset odottavat malttamattomina häitä ja lapsia, mutta kulissien takana Annilla ja Jaakolla on parisuhdeongelmia. Jaakko viettää kaiken aikansa töissä. Anni ei osaa muuta kuin murehtia yksin ollessaan. Hänen on vaikea hyväksyä, että oma yritys menee Jaakon elämässä kaiken muun edelle. Annin ystävä Niina innostaa hänet perustamaan blogin. Sen myötä Annille aukeaa aivan uudenlainen elämä. "Blogien tunnelma oli kodikas, välillä suorastaan idyllinen." (s.71) Kirjan tapahtumat sijoittuvat aikaan, jolloin nettiin pääsee vain pöytätietokoneelta ja blogit ovat uusi ja ihmeellinen harrastus. Blogistania on ihana oma kuplansa, jossa kannustetaan toisia ja hymyillään sisäpiirijutuille. Harrastajat ovat naisia, jotka kokevat, että yhteiskunta asettaa heille liian kapean roolin. Heidän harrastuksiaan...

Olive Stone on vapaaehtoisesti lapseton. Hänen parisuhteensa päättyy, kun hänen miesystävänsä esittää halunsa lisääntyä. Olive on ystäväporukassaan ainoa, joka ei halua elää lapsiperheessä. Hän tuntee ulkopuolisuuden tunteita. Häneltä puuttuu vertainen, johon samaistua. Olive astuu elämänvaiheeseen, jossa ystävyyssuhteet muuttavat muotoaan ja jossa hän etsii omaa paikkaansa ja tapaansa olla ja elää. "I feel like my friends are abandoning me and moving on without me." (s.99) Oliven ystäväporukkaan kuuluu Bea, jolla on kolme lasta ja lemmikkejä, Cec, joka odottaa esikoistaan, ja Isla, joka haluaa tulla raskaaksi. Ystävien tavatessa toisiaan puheenaiheena on ainoastaan äitiys ja lapset. Olivelta ei kysytä kuulumisia. Häntä syytetään itsekkyydestä, jos hän kääntää huomion itseensä. Ystävät vaativat, että Olive on lapsettomana heidän saatavillaan. He elävät elämää, jossa äitiys arvotetaan korkeimmalle. Todellisuudessa kaikilla on oikeus elää omaa elämää ja nauttia omasta elämästä....

Eletään 1700-lukua. Angus ja Christina Hunter matkustavat Uuteen maailmaan ja jättävät rakastetun tyttärensä sukulaisten hoiviin. Agnes on raajarikko eikä kykenisi selviytymään matkasta meren yli. Colin-sedän ja Emily-tädin luona elämä on täysin erilaista kuin kotona. Lily-serkun mielestä rampa sukulainen vie hänen maineensa seurapiireissä. Agnes kohtaa tanssiaisissa ylämaalaispäällikkö Fingal MacTorrianin ja päätyy erinäisten vaiheiden kautta jakobiittikapinallisen vieraaksi tämän kotiseudulle. Klaanin herruudesta käydään valtataistelua, ja Agnes pohtii omaa rooliaan mutkikkaassa kuviossa. "- Sinä olet herttainen tyttö ja teet hyvää meidän Lilyllemme, setä ilmoitti. - Ehkä hän oppii hieman kiitollisuutta, kun näkee, miten kauheaa sinun elämäsi on." (s.23) Agnes kuvailee itseään sanoilla rampa ja raajarikko. Hän käyttää keppiä kävelemisen tukena ja apuvälineitä arjen muissa toiminnoissa. Agnesin elämä määrittyy hänen raajarikkoutensa kautta. Häneltä odotetaan alituista hurska...

Kaksoset Ottilia ja Roland muuttavat Armon ja rakkauden orpokotiin. Johtajatar neiti Isabella Söderholm ja hovimestari Viktor ottavat heidät lämpimästi vastaan, vaikka köyhässä orpokodissa on melkein yhtä kylmä kuin ulkona lumipyryssä. Ottilia ja Roland kantavat mukanaan Puhuvan Hengen kaappia, joka on jäänyt heidän haltuunsa, kun he esiintyivät loihtutaiteilija ja antispiritisti Mestari von Hofenstaufenin Taikuuden Teatterin taikashowssa. Kaappi on epäkelpo esityksiin, sillä se tekee asioita oman mielensä mukaan. "Kuviossa oli jotain perin hämärää, mutta kuinka kaivaa totuus esille?" (s.87) Lastenkirja kuvaa lasten, naisten ja köyhien yhteiskunnallista asemaa Suomen suuriruhtinaskunnassa 1800-luvulla. Tunnelma on maaginen, ja tarina on jännittävä. Lukija on lasten puolella ja toivoo heille oikeudenmukaista kohtelua. "'Ei köyhyydessä ole mitään hävettävää. Kuka tahansa voi joutua vaikeuksiin ja tarvita apua.'" (s.58) Mistä kaksoset Ottilia ja Roland ovat kot...

Karoline kirjoittaa romanttisia nuortenkirjoja, kun taas Love Sandström julkaisee korkeakirjallisuutta. Kirjailijat kohtaavat toisensa noloissa merkeissä Göteborgin kirjamessujen jatkoilla karaokebaarissa. Kustantamo innostuu kohtaamisesta ja ehdottaa yhteisen kirjan kirjoittamista. Karolinen kirjat päättyvät onnelliseen loppuun, kun taas Love kirjoittaa aina jotain traagista. Löytävätkö kirjailijat molempia tyydyttävän loppuratkaisun? "Jos kirjallisuusmaailma olisi yläaste, minä olisin tyttö joka valittaisiin liikuntatunneilla viimeisenä joukkueeseen, kun taas Love Sandström kruunattaisiin tanssiaisten kuninkaaksi." (s. 15) Kirjan lähtöasetelma muistuttaa koulumaailman tilannetta, jossa luokan tunnollisin tyttö laitetaan istumaan huonokäytöksisen pojan viereen olettaen, että tyttö saa pojan rauhoittumaan ja tekemään töitä. Karoline ottaa päävastuun kirjoitusprosessista ja kaiken lisäksi kuluttaa vapaa-ajat ex-miesystävänsä häiden järjestelyihin. Marcus Dahlgaard on mies, jok...

Nainen kirjoittaa ajatuksiaan elämästä ja äitiydestä. Hän heittää kolikkoa ja saa kysymyksiinsä vastaukseksi kyllä tai ei. Hän analysoi rooliaan yhteiskunnassa ja peilaa elämäänsä menneisyyteen ja tulevaan. Hän pohtii kirjoittamistaan ja luovaa prosessiaan. Hän elää kuukautiskiertonsa mukaan. Hän synnyttää sanoja, jotka elävät ihmisissä. "- I don't really care if the human race dies out." (s.162) Kertoja ei ole koskaan halunnut olla äiti. Hän ei halua synnyttää ihmistä kärsimään. Hän pohtii juutalaisen sukunsa menneisyyttä ja holokaustia. Hän haluaa olla vapaa ja elää omien arvojen mukaista elämää. Sukupolvelta toiselle siirtyvä suru loppuu häneen. "I like being alone. It is hard to be around other people." (s.121) Kertoja toteaa, että yhteiskunnan mielestä äitiys on tärkeintä, mitä nainen voi tehdä. Yhteiskunta haluaa naisen olevan äiti, jotta hän ei tekisi jotain muuta. Ihminen, joka valitsee toisin, on kyseiselle elämäntavalle uhka. Kertojan mielestä moni elä...

Rina ja Jin asuvat tulevaisuuden Japanissa, jossa ilmastokriisin myötä on jo pitkään eletty vapaaehtoisesti lapsetonta elämää. He seuraavat uutisista tietoja elinkelpoisena säilyneille alueille saapuvista pakolaisista. Rina auttaa säännöllisesti vapaaehtoistyönä erästä ikääntynyttä naista. Uutisissa kerrotaan yllättäin, että Japani irtautuu sopimuksista ja luopuu lapsilukusuosituksista. Rinan miesystävä Jin on varakkaasta suvusta, joka alkaa painostaa miestä lasten tekoon ja dynastian luomiseen. Rina on kauhuissaan, kun hänen elämäntapaansa uhataan. "En tunne ketään, jonka voisin kuvitella tahtovan oman vauvan" (s.40) Kirjan keskiössä on ystävyys. Maailmassa, jossa lapsiperhe ei ole keskiössä, ystävät nousevat merkittävään rooliin elämän jakajina. Ystävien kanssa käydään luottamuksellisia keskusteluja, pyydetään tukea, jaetaan ajatuksia ja vietetään aikaa. Rina esimerkiksi käy ystäviensä kanssa keramiikkakurssilla. Hän on tottunut jakamaan arkensa aikuisten kesken. Ystävät ko...

17-vuotias Santra Sarkkinen on kadonnut vietettyään perjantai-iltaa ystäviensä kanssa Harjulla Jyväskylässä. Santran paras ystävä Pilke, ammattikoulun huonetoveri Antero ja serkku Lumi kokoontuvat puhumaan tapauksesta uimarannan viereiselle harjanteelle halloween-yönä. Mitä tapahtui Santra Sarkkiselle? "- mä luotin siihen, että universumi järjestää jutut mulle kivaksi aina lopulta." (s.15) Ihmisissä on monia eri puolia. Jokainen on vähän eri rooleissa eri tilanteissa ja eri ihmisten seurassa. Jokaisella on asioita, joita jakaa vain tiettyjen ihmisten kanssa tai pitää ne täysin itsellään. Kirjassa käsitellään rankkoja aiheita alkoholismista huumeiden käyttöön ja niiden herättämiä tunteita ja ajatuksia häpeästä ja syyllistämisestä ennakkoluuloihin ja empatiaan. Kirjassa pohditaan, kuinka ihmistä ei voi muuttaa, sillä vain hän itse voi päättää muuttua. "Mä löytäisin oman tieni, niin kuin sellaisen ilmansuunnan, jota ei edes ollut olemassa." (s.18) Ihmisen katoaminen va...

Ann Stilwell muuttaa kesäksi New Yorkiin työskennelläkseen goottilaisessa The Cloisters -museossa. Kuraattori Patrick Roland valmistelee tulevaisuuden ennustamiseen liittyvää näyttelyä. Hänen työtoverinsa Rachel Mondray on tutkinut tarotin historiaa. Heidän haaveenaan on löytää kokonainen korttipakka, jota on aikoinaan käytetty ennustamiseen. Ann ei usko mahdollisuuteen ennustaa tulevaisuutta. Hän on kiinnostuneempi katselemaan, kuinka puutarhuri Leo Bitburg huolehtii museon myrkyllisistä kasveista. Ann nauttii museon viileydestä kesähelteiden koetellessa kaupunkia. Valitettavasti työpäivien edetessä ilma käy myös sisällä tukalaksi erinäisten toksisten ihmissuhteiden vuoksi. Varsinkin ruumiin löydyttyä. "What if our whole life - how we live and die - has already been decided for us? Would you want to know, if a roll of the dice or deal of the cards could tell you the outcome?" (s.2) Ann työskentelee historian ja esineiden parissa mieluiten yksin. Hän on sitkeä ja pitkäjäntein...

Nelikymppinen Assi työskentelee kirjanpitäjänä ja elää lapsivapaata elämää paritalonpuolikkaassa yhdessä avopuolisonsa Olli-Pekan kanssa. Hänen pysähtyneeseen elämäänsä tulee tilaa tarkastella omia haaveita, kun hänet yllättäen lomautetaan. Hän pohtii pitkää parisuhdettaan, tyhjentää perinnöksi saatua taloa ja osallistuu talviretkeilykurssille. Hänen on viimein aika tehdä muutoksia. "Parisuhteen ei pitäisi olla tällaista, Assi ajatteli äkkiä. Ajatus tuntui yhtä kylmältä kuin syyskuinen sää hänen ympärillään." (s.27) Assi ja Olli-Pekka ovat olleet yhdessä kaksikymmentä vuotta. Miehen taipumus huoliajatteluun ja pakko-oireiseen käytökseen kuormittavat Assia, joka kaipaa elämäänsä mukavia asioita. Hän havahtuu ajatukseen, että hänellä ei ole mitään omaa. Hän on hylännyt haaveensa ja asettanut muut ihmiset itsensä edelle. Hän ymmärtää, että hänen on otettava vastuu itsestään ja tehtävä itselleen mielekkäitä asioita, vaikka ei saisi niille muiden ymmärrystä ja hyväksyntää. "-...

Takako muuttaa Satoru-enon antikvariaattiin erottuaan miesystävästään ja lopetettuaan työnsä. Hän tuntee yksinäisyyttä ja kokee ettei ole löytänyt omaa paikkaansa yhteiskunnassa. "Tahdoin löytää juuri minulle sopivan elämän, en muilta kopioitua." (s.44) Kirjassa pohditaan parisuhteita, yksipuolista rakkautta ja erosta selviytymistä. Takako haluaisi vain nukkua. Pikku hiljaa kirjoja täynnä oleva ympäristö alkaa kiinnostaa. Takako ei harrasta lukemista, mutta hän tarttuu kirjaan ollessaan niiden keskellä. Hän oppii vanhoista kirjoista aikakaudet ylittäviä viisauksia ja ymmärtää, millaisia asioita itse pitää tärkeänä. "Sellaista on elämä. Epäröintiä ja harhailua." (s.46) Kirjassa on vajaa 200 sivua, mutta sen lukeminen eteni hiljalleen. Mielestäni alkuasetelma oli kiinnostava, mutta huomioni herpaantui tarinan pääpainon vaihduttua Satoru-enon vaimon kokemuksiin. Vaimon puheet ja käytös tuntuivat minusta epämiellyttäviltä. Kaipasin kirjalta keveyttä ja toiveikkuutta ras...

Kolmekymppinen Inka Hakaniemi palaa Australiasta Suomeen ja asettuu Saima-tädin kesäasuntoon asumaan. Hän haaveilee paikasta, jossa ihmiset pääsevät kohtaamaan toisiaan, ja perustaa retrotyylisen Puistokadun pesulan. Vakiokävijät muodostuvat hiljalleen. Paikalle saapuu palvelutalon asukas Hilma, matkailualan influensseri Eevi ja kirjanpitäjän töitä tekevä Assi kotiäitiyden uuvuttaman siskonsa Annikan kanssa. Inkan on käytävä Australiassa tapahtuneet asiat läpi ennen kuin voi täysin aloittaa uuden elämänvaiheen.  "- tuntui samalla ihanalta, että hänellä oli ympärillään naisia, joita olivat kiinnostuneita hänen kuulumisistaan." (s.221) Inka ilmaisee itseään 50-luvun vaatteilla, joihin hän on turvautunut kouluajoista lähtien. Vaatteet toisaalta korostavat hänen parhaita puoliaan, toisaalta vievät huomion pois hänestä itsestään. Inka keskittyy ihmisissä paljon heidän ulkonäköönsä ja asemaansa. Hän on kateellinen Ella-siskolleen, jolla on mustat hiukset ja hentorakenteinen vartalo...

Viisikymppinen Kirsikka työskentelee Cherry on Top -kampaamossaan arjet ja viikonloput, sillä hän kokee, että hän ei tarvitse vapaa-aikaa nyt, kun hänen lapsensa on aikuinen. Kyseinen aikuinen lapsi nimeltään Amos on vuoroviikkovanhempi, joka tuo lapsensa Vienon omalla viikollaan kampaamoon hoitoon, jotta voi itse käydä töissä - tai pelaamassa biljardia. Seurustelemaan mies ei halua alkaa. Syyksi hän ironisesti kyllä toteaa, että hän haluaa keskittyä lapseensa. Viisivuotias Vieno laittaa kampaamon tavarat uuteen järjestykseen, mutta Kirsikkaa ei haittaa, sillä hänen mielestään lapset ovat elämän jälkiruoka. "Ei tässä maailmassa oltu kaikki samassa veneessä ja merisääkin vaihteli." (s.24) Kirsikka haaveilee kampaamon remontoinnista, muistelee edesmennyttä isoäitiään, murehtii taloushuolia, pohtii omia arvojaan ja unelmoi eräistä sinisistä silmistä. Kirjan kantavana teemana on vanhemmuus, lasten kasvatus ja ihmisten erilaiset suhtautumistavat lapsiin. Kirsikka ajattelee toistuv...

Vanhus kulkee portaikossa, työtön ei näe kuuta ja lapset kärsivät nälästä. Kolmetoista lyhyttä tarinaa kurkistavat hämyiseen maailmaan, jossa ihmiset kokevat alkoholismia, vammautumista, kodittomuutta ja yksinäisyyttä. Joku tuijottaa puhelinta eikä näe mitä ympärillä tapahtuu. Toinen elää terveellisesti ja oppikirjan mukaan, mutta kohtaa silti loppunsa kuten kaikki muutkin. Lempitarinani on Sammalpeitto, jossa ikimetsä jatkuu silmänkantamattomiin ja jossa metsään sulautunut peikkomuori nukkuu lempeää untaan. "Odotamme hiljaista ja hämärää aikaa. Hämärässä ymmärrys kirkastuu." (s.65) Olipa kummallinen kirja. Yllätyin tarinoiden sisällöstä. Huomasin kirjan talvella Sinebrychoffin museossa 'Yö' näyttelyssä sijainneessa lukunurkkauksessa ja päätin lainata sen kirjastosta. Kirja oli nopealukuinen ja vähintäänkin erikoinen. "Täällä ei ole mitään jälkiä ihmisen toimista." (s.10)

Tintti ja Viima pääsevät ukille ja mummille yökylään sillä välin, kun äiti ja isä menevät häihin, jotka on tarkoitettu vain aikuisille. Tintti tuntee ikävää. Ero äidistä ja isästä tuntuu vaikealta. "Ikäväkin kasvaa kasvamistaan. Se paisuu suuremmaksi kuin jumppapallo ja vierii sitten alas patjalle." Mielestäni on ihanaa, että lastenkirjassa kuvataan, kuinka aikuisillekin voi tulla ikävä. Hekin kaipaavat toisia, joista he ovat erossa. "- Ei ikävä ole vaarallista. Sehän kertoo vain siitä, että rakastaa toista -" Noora Katton kuvitus on ilmeikästä, värikästä ja pehmeää. Ikävä on kuvitettu konkreettiseksi sinisen väriseksi olennoksi, jonka koko pienenee ja suurenee. Sen ilmeet vaihtelevat hurjistuneesta lempeään. "- Haluan äidin ja iskän, hän nyyhkyttää." Kirjan lopussa pohditaan, mikä auttaa ikävään. Listalta löytyy halaus, puhuminen, unilelu, rutiinit ja mukava tekeminen. Tintti saa esimerkiksi leipoa omenapiirakkaa. Jäin pohtimaan kohtausta, jossa lapset ov...

Rouva Kuolemaksi jälkeenpäin nimetty nainen nousee lentokoneessa paikaltaan, kävelee käytävää pitkin ja osoittaa vuorotellen jokaista matkustajaa kertoen heille, milloin ja miten he kuolevat. Matkustajien suhtautuminen tilanteeseen vaihtelee järkytyksestä iloon riippuen ennustuksen laadusta. Osa matkustajista ei välitä tapahtuneesta, sillä he eivät usko ennustajiin. Paniikki iskee muutaman kuukauden päästä, kun ennustukset alkavat käydä toteen. "'Elämä ei ole koskaan tarpeeksi pitkä, vai kuinka?'" (s.284) Kirja pohtii, millaista on olla ihminen epävarmassa ja epäoikeudenmukaisessa maailmassa. Asioita vain tapahtuu. Hyvää käytöstä ei palkita ja huonosta käytöksestä ei saa rangaistusta. Elämän päättymistä ei voi ennakoida. Ihminen voi vain päättää, miten haluaa parhaillaan kuluvaa elämäänsä elää. "Tämä on niitä virheitä, joita ihmiset katuvat kuolinvuoteellaan." (s.20) Elämä on hallitsematonta. Milloin vain voi tapahtua mitä vain. Tilanne voi aiheuttaa ihmises...

1. Mikä on paras kirja, jonka olet tähän mennessä lukenut? Maija Kajanto: Tilinpäätös 2. Mikä on paras jatko-osa, jonka olet tähän mennessä lukenut? Seanan McGuire: Luona luiden ja risukoiden 3. Kerro tänä vuonna julkaistu kirja, jota et ole vielä lukenut, mutta jonka haluat lukea. Alia Trabucco Zerán: Puhdas 4. Mitä tänä vuonna julkaistavaa kirjaa odotat? Seanan McGuire: Alla sokeritaivaan 5. Mikä kirja on tuottanut suurimman pettymyksen? Annika Devert: Rakkautta ja rairuohoa 6. Mikä kirja on ollut suurin yllättäjä? Marika Riikonen: Hankalat tytöt 7. Kuka on uusi lempikirjailijasi? Maija Kajanto 8. Kuka on uusin lempihahmosi? Nelikymppinen Assi Maija Kajannon kirjasta Tilinpäätös 9. Mikä kirja sai sinut itkemään? Maija Kajanto: Tilinpäätös 10. Mikä kirja sai sinut iloiseksi? Maija Kajanto: Pyykkipäivä 11. Mikä on kaunein kirja, jonka olet ostanut tänä vuonna? Ostin antikvariaatista Pikku vampyyri kirjoja 12. Mitkä kirjat aiot lukea vuoden loppuun mennessä? Anni Niskanen: Umpikujia ja ...

Titta-täti kyyditsee vastentahtoisen Julin leirikeskukseen. Yhdeksäs luokka on takanapäin, kymppiluokka edessä ja ikuinen kesäkuu siinä välissä. Juli kapinoi lastenleirille joutumista, haluaa käydä ohjaajien hermoille ja päättää karata. Bao uhkaa ilmiantaa Julin, jos hän ei pääse mukaan. Juli varastaa ohjaajan auton ja kurvaa pakomatkalle Bao kyydissään. "Mä haluan irrottaa itseni, vielä hetkeksi, mä haluan olla offline." (s.105) Juli ja Bao ovat tahoillaan kokeneet kiusaamista ja ulkopuolisuuden tunteita. He ovat joutuneet jatkuvasti kuulemaan olevansa vääränlaisia. Yhden yön aikana kapinoidaan, ystävystytään, keskustellaan syvällisesti ja tullaan sinuiksi elämän sattumanvaraisuuden kanssa. "- en mä sopinut mihinkään, olin kuin sellainen ärsyttävä ylimääräinen palapelin pala." (s.91) Kirja kertoo nuoruudesta, ystävyydestä ja mielenterveydestä. Se pohtii ihmisyyttä diagnoosien ja etnisyyksien takana. Nuorten elämä nähdään usein haasteiden kautta. Katseen voisi suunn...

Suomalaiset juhannusjuhlat ovat käynnissä. Kokko sytytetään, taikoja valmistellaan ja vene työnnetään vesille. Vanhat ihmiset jakavat tarinoitaan ja uskomuksiaan. Nuoret kerääntyvät kirkkoon päästäkseen ripille. Jossain jyrähtää ukkonen. Sarjakuvakirjan värimaailma vivahtaa violettiin. Se on mystinen ja hengellinen väri, joka viittaa odotukseen ja valmistautumiseen. Nuorten katseet on suunnattu haaveillen tulevaisuuteen. Kirjan lopussa kerrotaan, että juhannuspäivänä 1928 salama iski Parkanon kirkkoon aiheuttaen neljä kuolonuhria ja kymmeniä loukkaantumisia. Nuoruuden ja toiveikkuuden juhla nostattaa edelleen vuosi vuodelta uutisia onnettomuuksista. Kyseinen tragedia on tähän mennessä tuhoisin. Siispä varovaisuutta juhannuksen juhlintaan

Muumilaaksossa on juhannusilta. Muumipeikko, Pikku Myy ja Nuuskamuikkunen keräävät kukkia. He kulkeutuvat puistoon täynnä kieltokylttejä. Hiekkalaatikolla istuu joukko lapsia. Nuuskamuikkunen ei siedä kieltoja ja luonnottomalta näyttävää puistoa. Hän haluaa auttaa lapsia. "Ja minä haluaisin vain kaikkien olevan iloisia. Neulomalla voin tehdä toiset iloisiksi -" Lasten kuvakirjan tarina perustuu Tove Janssonin kirjoihin. Se kertoo auttamisesta, ilosta ja vapaudesta. Kävin talvella Arkkitehtuuri- ja designmuseossa 'Pako Muumilaaksoon' -näyttelyssä, jossa pohditaan pakolaisuutta ja tilojen avaamista uuteen tarkoitukseen. Kirjan lapset on hylätty. Puistonvartija Hemuli vaatii, että puistossa ei saa tehdä mitään. Hän rakastaa kuria ja järjestystä, mutta hänen pitäisi pohtia, missä tilanteissa kyseisiä ominaisuuksia tarvitaan. Lapset kaipaavat sopivassa suhteessa rajoja ja rakkautta. Heidän tehtävänsä on oppia ja leikkiä. Heillä on oikeus käyttää tiloja ja toimia niissä lap...

Serena ja Chester Wolcott elävät lapsetonta elämää, kunnes huomaavat, että lisääntymistä arvostetaan työpaikoilla eniten ja että työtoverit ja johtokunnan jäsenet kohtaavat toisiaan lastensa syntymäpäivillä. Serena ja Chester haluavat tehdä vaikutuksen yrityksen osakkaisiin. Niinpä Jacqueline ja Jillian syntyvät yhdeksän kuukautta myöhemmin. Serena ja Chester tuntevat löytäneensä paikkansa maailmassa. Lapset avaavat viimein ovet seurapiireihin. "Heillä ei käynyt mielessäkään, että vauvoista tulisi lapsia ja lapsista tulisi ihmisiä." (s.19) Louise-mummi saa osakseen lastenhoidon. Serena ja Chester ovat etäiset vanhemmat, jotka määräävät, että Jacqueline kasvatetaan tytöksi ja Jillian pojaksi. Tyttöjen tehtävä on näyttää nätiltä ja poikien leikkiä rajuja ja äänekkäitä leikkejä. Louise yrittää rohkaista lapsia olemaan oma itsensä, mutta lapset eivät saa valita elämänsä kulkua. Heidät kasvatetaan tottelemaan, käyttäytymään hyvin ja ohittamaan omat tarpeensa. Heidän vanhempansa ha...

Eleanor 'Elly' Maud elää lapsuutensa 1970-luvun Englannissa. Hän asuu yhdessä vanhempiensa ja veljensä kanssa. Hän tutustuu tyttöön nimeltään Jenny Penny. Hän hoitaa kania, jonka nimeksi hän antaa jumala. Hän kasvaa ja kehittyy lämminhenkisessä, mutta traagisessa ympäristössä, jossa vastoinkäymisistä selviydytään yhdessä. "'Luuletko, että kani voisi olla Jumala?' kysyin kuin ohimennen. 'Ei ole kerta kaikkiaan mitään syytä, miksi kani ei voisi olla Jumala.'" (s.145) Kirjassa on pohdintaa uskonnoista, kulttuureista, politiikasta, väkivallasta, mielenterveydestä, seksuaalisuudesta ja kuolevaisuudesta. Tarina on tragikoominen. Asioita kuvataan inhorealistisesti. Tekstissä vilisee eritteitä ja ruumiintoimintoja. Maailma on likainen, eltaantunut ja ruma. Kirjassa on ripaus maagista realismia. Ellyn elämä kietoutuu historiallisiin tapahtumiin. "- näytti nololta ja pyyhki suutaan, suttaantunutta huulipunaa, pellen suuta. Surullisen pellen, ei hauskan....

Kristiina 'Krisse' Kivimaa irtisanoutuu toksisesta työpaikastaan, jonka koekeittiössä hän testasi erilaisia reseptejä, ja tallustelee asuntoon, jonka yhdentoista neliön suuruista huonetta hän vuokraa. Ikkunasta näkyy vastapäisen talon seinä. Krisse ottaa kasvin kainaloon ja matkustaa junalla Pyhävirralle mummon luokse. Pullantuoksuinen Helmi Kivimaa ottaa lapsenlapsensa avosylin vastaan. "Parasta oli ollut se, että mummon kanssa jutellessa oli tuntunut, että kaikki aina järjestyisi." (s.24) Krisse tuntee itsensä harmaaksi ja pieneksi. Hän pukeutuu mustiin vaatteisiin kuin olisi hautajaisiin menossa. Hän vertailee itseään muihin ja kokee olevansa huonompi kuin muut. Hän opettelee itsensä ilmaisua, pohtii omia vahvuuksiaan ja etsii omaa ääntään. Krissellä on haastavat välit äitinsä kanssa. Äidillä on vahvoja mielipiteitä siitä, miten hänen tyttärensä kuuluisi elää elämäänsä. Krisse kokee, että hänellä ja hänen äidillään on erilaiset arvot. "Miten minä tänne päädyin...

25-vuotias Isabelle 'Izzy' Marlowe asuu vanhempiensa luona ja työskentelee kustannusalalla. Hän on jumissa elämässään, sillä hänen unelmansa eivät etene. Hänellä on viimeinen tilaisuus pelastaa uransa varmistamalla öykkärimäisestä käytöksestään tunnetun entisen lapsinäyttelijä Beau Towersin kirjan julkaisu. Löytävätkö kirjoja rakastava tyttö ja väärinymmärretty hirviö lopulta yhteisen sävelen? "- et kai sinä oikeasti usko, että kirjat voivat mullistaa kenenkään elämän?" (s.73) Izzyn ja Beaun tarina on moderni versio Kaunotar ja hirviö sadusta. Beau asuu isossa kartanossa, jossa on kirjastohuone ja ruusutarha. Hän antaa palveluskunnan hoitaa kotityöt. Hän on epäkohtelias ja jopa ilkeä. Izzy opettaa miestä tavoille. Hän uskaltaa puhua suoraan ja näyttää tunteitaan. Izzy ja Beau opettelevat yhdessä rehellisyyttä, tunnetaitoja, rajojen asettamista ja vaikeiden asioiden kohtaamista. Izzy harjoittelee ottamaan kehuja vastaan. Hän haluaa näyttää epäilijöille, että hän on vii...

Me kaikki tunnemme häpeää. Se on yksi tunne muiden joukossa. Se syntyy vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Häpeän tunteminen auttaa pohtimaan, miten oma toiminta vaikuttaa toisiin, ja opettaa moraaliajattelua. "Kukaan meistä ei halua tulla nähdyksi väärällä tavalla." (s.14) Ihminen oppii sosiaalisen vertailun avulla, mikä on normaalia. Hän ottaa riskin tulla hylätyksi ja altistua häpeälle asettumalla alttiiksi toisille sellaisena kuin on. Ihminen haluaa tulla kohdatuksi omana itsenään ja kokea olevansa osa ryhmää. Hän pelkää, mitä muut hänestä ajattelevat. Hän olettaa automaattisesti, että ajatukset ovat kielteisiä. Yhteyden puuttuminen järisyttää ihmisen turvallisuuden tunnetta. Ihmisen on hankala rakastaa itseään, jos ympäristö sanoo, ettei kelpaa. "Olen hämmästellyt, miksi koulussa ei opetella medialukutaitoa suhteessa itseen - siitä hyötyisi todella moni!" (s.50) Ihminen, jolla on liiallisia häpeän kokemuksia, on sisäistänyt häpeän merkittäväksi osaksi vuorova...

Kaarina Riikonen viettää aviomiehensä kanssa viikonloppua mökillä. Siivousurakka katkeaa järkyttävään löytöön maakellarissa. Toimittajana Kaarina toipuu nopeasti ja keskittyy kirjoittamaan kaikkien aikojen skuupin. "Nyt hänellä oli mahdollisuus kurkistaa nuoruutensa unelmaan, rikostoimittajan maailmaan -" (s.59) 'Kaarina Riikonen ratkaisee' -kirjasarjassa on jo yhdeksän kirjaa. Ensimmäinen osa 'Maakellarin salaisuus' selvästi johdattaa lukijan Kaarinan elämään. Kirjassa on dekkariksi minimaalisesti jännitystä. Se lähinnä sisältää kuvauksia toimittajan työstä, lapsiperhearjesta, parisuhdeongelmista ja vaihdevuosioireista. Tekstissä on paljon tietokoosteita eri aiheista esimerkiksi keliakiasta. Asioita myös toistetaan.  "Mitenkäs minä nyt pääsisin tästä tilanteesta ulos ilman isompia mustasukkaisuusdraamoja?" (s.41) Kaarina hämmentää minua. Mielestäni hänen ajatuksensa ja toimintatapansa ovat vanhanaikaisia. Kaarina vaikuttaa epämiellyttävältä persoona...

Oona Koivu ratkoo jälleen kerran selvittämättä jäänyttä rikosta yhdessä Buriedpodies-rikospodcastin pitäjän Rafaelin kanssa. Tällä kertaa heitä kiinnostaa taiteilijan urasta haaveillut Mari Kaski, joka valmistui ylioppilaaksi, pakkasi tavaransa ja katosi. Marin veli tuo näytille viisi vuotta sitten lähetetyn postikortin, jossa lukee 'kadonneet tytöt eivät kantele'. Oonan huomio kiinnittyy huhuun, jonka mukaan Pormestarinluodon lukiossa sijaitsee salainen portaikko, joka näyttäisi esiintyvän Marin maalauksissa. Oona joutuu tapausta ratkoessaan yhä uudestaan saman kysymyksen äärelle: Kehen hän voi luottaa? "Jos keskittyy murehtimaan, jotain todella hyvää saattaa jäädä kokematta." (s.219) Oona on osa ystäväporukkaa, joka viettää aikaa yhdessä ja erikseen. Puheenaiheena on erityisesti ihastumiset. Oonan mieltä askarruttaa suudelma, joka on jäänyt käymättä läpi Kaislan kanssa. Hän ei löydä hyvää hetkeä keskustelulle, sillä Kaisla on koko ajan puhelimella tai uusien ystävie...

Melissa 'Melli' Kallialan vanhemmat ovat eronneet. Perheessä on tapana haudata tunteet syvälle sisimpään, mikä muuttuneessa elämäntilanteessa tuntuu Mellistä erityisen vaikealta. Hän tukeutuu nettiystäväänsä Vitaan, johon hän kokee syvää yhteyttä. Melli osallistuu Oikukkaiden romantikkojen lukupiiriin, johon liittyy uusi jäsen Bea, jonka herättämää tunnekimaraa vastaan on satuttavaa rimpuilla. Piilotetut tunteet purkautuvat esiin katastrofaalisin seurauksin. "Mut voiko ihminen oikeesti hallita omaa narratiiviaan? Tai aina kaikki muut muodostaa meistä jonkin käsityksen. Mulla voi olla joku toive siitä, mikä mun tarina on, mutta kaikki muut näkee mut silti jollain tavalla, mitä mä en pysty kontrolloimaan." (s.206) Melli on osa ystäväporukkaa. Emma on lukupiirin perustaja, joka suhtautuu vakavasti kiinnostuksenkohteeseensa ja sietää huonosti siihen kohdistuvaa kritiikkiä. Hänellä on poikaystävä Eeli. Ulpu rakastaa kaikkea eläimiin liittyvää ja inhoaa opiskeluvihollistaan...

Emmi Vännilä viettää Australiassa vaihto-oppilasvuottaan. Hän joutuu vaihtamaan host-perhettään ja stressaa sopeutumista uuteen. Emmi toivoo, että hän ei joudu palaamaan kotiin kesken kaiken, vaan pystyisi vielä kokemaan elämänsä vuoden. Hänen äitinsä on sanonut, että hän ei saa tehdä itsestään numeroa, joten hän pienentää ja vähättelee itseään. Hän päätyy surffileirille, jossa häntä opettaa surffauksen mestari Atlas, joka lupaa esitellä Australian parhaita puolia palkkioksi koulutehtävissä auttamisesta. Emmi huomaa, että Atlas toteuttaa unelmia, vaikka muut kyseenalaistavat ne. Australia opettaa Emmin taas innostumaan elämästä. "Unelmien toteuttaminen kuitenkin vaati rohkeutta, jota minulla ei ollut jäljellä." (s.35) Emmillä on huono itsetunto. Hänellä on ankara sisäinen puhe, joka kritisoi ulkonäköä ja persoonallisuutta. Hän haluaisi olla 'normaali', johon ei kuulu tilan ottaminen ja tunteilu. Hän on oppinut, että riemu saattaa olla vääränlaista ja liian suuret tunt...

Kirjailija hankkii hankalan hevosen, jonka käytöksessä on yhtymäkohtia tämän hetken työelämään. Voisiko olla niin, että syy ei ole tammassa, vaan ympäristössä ja vääränlaisessa käsittelyssä? "- jos tamma esittää asiansa 'huutamalla', voisiko se johtua siitä, ettei kukaan kuunnellut, kun se yritti kuiskata." (s.17) Kirjassa pohditaan, miten nainen saa olla työelämässä. Nainen saa osakseen arvostelua. Hän on hankala, itsekeskeinen, kovaääninen, aggressiivinen, riittämätön ja vääränlainen, kun taas samassa tilanteessa oleva mies on dynaaminen, itsevarma, karismaattinen ja älykäs. Naisen rooli on olla kiltti, sopuisa, mukava, tottelevainen, alisteinen, nöyrä, miellyttävä, joustava ja säyseä. Hän ei saa puhua rajoistaan ja tarpeistaan ja siten olla uhmakas, vaikea ja vaivalloinen. Nainen on oppinut, että hän ei omalla toiminnallaan pysty välttämään kipua ja epämukavuutta. Häntä arvostellaan kuuntelun sijasta. Nainen sinnittelee, suorittaa, miellyttää, alistuu, mukautuu, hä...