Unelmien aika

Kahden kulttuurin lapset elävät moninaisissa perheissä. Heillä on monia eri kieliä ja monet eri juuret. Ammattikasvattajien tehtävä on kannustaa lapsia ja luoda turvaa ja tilaa tutkia omaa identiteettiä. Kirja tuo esille kieliä ja kulttuureja nimenomaan monikielisyyden ja kahden kulttuurin arjen näkökulmasta. Kirjan ajatuksena on dialoginen lukeminen eli lukemisen lomassa keskustelu lasten kanssa. Lapset voivat kertoa omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan. Heidän tukenaan on sivuilla seikkaileva utelias Kissa-Orava, joka tykkää kysyä kysymyksiä. Kuinka montaa kieltä ryhmässä tai perheessä puhutaan? Missä sukulaiset asuvat? Mikä oma kulttuuri on? Kirjan lukemisen jälkeen lapset voivat esimerkiksi suunnitella oman taikamaailman ja järjestää kulttuuripäivän. "Kirjan taikamaailma kuvaa sitä suhdetta, mikä kahden kulttuurin lapsilla saattaa olla toiseen kotimaahansa, paikkaan, joka on sekä tuttu että ihmeellinen." Kahden kulttuurin perheiden määrä on kasvussa (vuonna 2022 noin 96 808)....

Esiopetus- ja alakouluikäisille lapsille suunnattu kirja opettaa turvataitoja. Lapsen on tärkeä oppia tunnistamaan, mikä on oikein ja mikä väärin ja miten suojata itseä ja miten kertoa huolistaan. Lapsi oppii, että kaikesta saa puhua, vaikka omat vanhemmat olisivat kieltäneet puhumasta. Erilaisten tilanteiden läpikäyminen toivottavasti lisää myös empaattista suhtautumista muihin lapsiin. "- lapset tarvitsevat turvataitoja, joiden avulla omaan turvallisuuteen voi vaikuttaa - vaikka turvallisuuden ei pitäisi heidän vastuullaan ollakaan." (s.5) Kirjassa kerrotaan Ullasta ja Domista. Ulla kohtaa kotonaan lähisuhdeväkivaltaa. Hänen kauttaan opitaan, mikä on turvakoti ja tapaamispaikka (eli turvallinen paikka kohdata oma vanhempi). Vanhempien käytös ei ole lapsen syytä. Aikuiset vastaavat itse omista teoistaan. Kiellettyjä tunteita ei ole olemassa. Tunteiden tuntemista voi harjoitella. Domi kohtaa kiusaamista, tuntemattomia vaarallisia aikuisia, tulipalon ja heikot jäät. Hänen kaut...

Hiiru valmistautuu pääsiäiseen. Hän kylvää rairuohon, maalaa munia, avaa oven virpojille, etsii suklaamunia ja syö pääsiäisaterian. Hiiru näkee ympärillään kevään merkkejä: puiden oksissa on hiirenkorvia ja perhoset ja muurahaiset ovat lähteneet liikkeelle. Hän pääsee tervehtimään ukkia sairaalassa ja auttamaan kevätsiivouksessa. "Äiti oli tuonut koivunoksia maljakkoon. Siitä Hiiru tiesi, että pian on pääsiäinen" Lasten kuvakirjassa hiiret on piirretty ilmeikkäiksi. Lapsi tutustuu uusiin asioihin Hiirun avulla ja samaistuu tämän tunnetiloihin. Etenkin retki sairaalaan ukkia katsomaan voi olla jännittävä ja pohdituttava. Hiirun äiti kuvataan turvallisena ja lempeänä aikuisena, joka tykkää noudattaa perinteitä ja ottaa Hiirun mukaan arkiaskareihin. "Illalla ei tullut enää niin nopeasti pimeä. -Onko nyt kevät? Hiiru kysyi. - Kyllä vain, sanoi äiti." Pikku Hiiri kirjasarja on ihana. Kirjat sopivat etenkin 2-3-vuotiaille lapsille yhdessä aikuisen kanssa ääneen luettaviks...

Kevät on saapunut. Panu ja Rami leikkivät yhdessä purolla, kunnes on aika mennä kotiin. Rami kirmaa isänsä kanssa vappupallo ostoksille, kun taas Panu saa tyytyä kivien maalaamiseen, sillä vappupallot maksavat liikaa. Panu pitää kivien maalaamisesta, kunnes hänet valtaa ajatus epäreiluudesta. Häntä harmittaa, että hän ei koskaan saa mitään. "'Lasten pitää aina leikkiä reilusti ja jakaa tasan', Panu nyyhkytti. 'Miksi aikuiset ei tee niin?'" Lapsille on tärkeää olla samanlainen kuin muut lapset. He haluavat kuulua joukkoon. He haluavat tehdä samoja asioita ja leikkiä samoilla leluilla. He haluavat jakaa kaiken tasan. Panu keskustelee äitinsä kanssa elämän epäreiluudesta. Hän ei ymmärrä, miksi Ramilla on niin paljon tavaraa ja miksi Rami pääsee sirkukseen ja ulkomaille. Hän ei saa edes yhtä ilmapalloa, vaan joutuu vetämään ainaista kiveä perässään. Äidinkin mielestä tilanne on epäreilu. Hän lohduttautuu ajattelemalla, että he ovat rikkaita näkymättömällä tavalla....

Puoliverinen Moorna toimii koulutettuna seuralaisena. Hän on päätynyt vaaralliseen työhön vanhemmiltaan salassa ansaitakseen rahaa perheelleen. Arohaltia Caidas saapuu kaupunkiin ja kohtaa Moornan torilla mansikkatorttujen äärellä. Moorna ja Caidas ajautuvat erinäisten tapahtumien seurauksena yhteiselle matkalle. Moorna on naapurintyttö, joka on uhrannut itsensä perheensä vuoksi. Moorna on koulutettu seuralainen, jonka jokainen liike on hiottu huippuunsa vaativimmatkin tarpeet tyydyttäen. Moorna on viaton neitsyt, joka ei ole koskaan kokenut todellisen rakkauden kosketusta. Moorna on puoliverinen, joka etsii omaa voimaansa ja totuutta alkuperästään. Moorna on ristiriitainen sekoitus naisen eri puolia. Moornan ystävä Malkra työskentelee myös seuralaisena. Mielestäni hän on kirjan kokonaisuuden kannalta turha henkilö paitsi, jos häntä käytetään jatkossa(kin) kolmiodraaman yhtenä osana, jolloin hän on mielestäni edelleen turha henkilö, sillä Moornan todellinen kiinnostuksenkohde näyttää l...

Rasisminvastaista viikkoa vietetään 16.–22.3.2026. Suomen punaisen ristin kampanjan teemana on tänä vuonna turvallisuus. Tinashe Williamsonin kirjassa 'Nuoren antirasistin käsikirja' rasismi määritellään ihonväriin, uskontoon, kansallisuuteen ja kulttuuriin perustuvana syrjintänä. Kirjailija kertoo aiheesta norjalaisesta näkökulmasta. Kääntäjä on lisännyt tekstiin muutamia lauseita Suomeen liittyen. Kirja opettaa tunnistamaan rasismin ja toimimaan antirasistisesti. Tekstin seassa on keskusteluun ohjaavia kysymyksiä. Kirjan tavoitteena on yhteenkuuluvuuden, ymmärryksen ja suvaitsevaisuuden lisääminen ja yksinäisyyden vähentäminen. "- lakeihin on kirjattu, että syntyperää, ihonväriä, uskontoa, seksuaalista suuntautumista, elämänkatsomusta tai vammaa koskeva vihapuhe ja asenteelliset ilmaukset ovat kiihottamista kansanryhmää vastaan ja laitonta syrjintää." (s.29) Kirjassa kerrotaan rotuteoriasta. Todellisuudessa on vain yksi ihmisrotu. Kirjassa käsitellään orjuutta, enna...

Samira ja Ninni menevät yhdeksännelle luokalle. Samira on aina ollut hyvä koulussa. Hänen vanhempansa haluaisivat, että hän menisi lukioon, mutta hän itse haluaisi ammattikouluun kauneudenhoitoalalle. Ninni kokee koulunkäynnin vaikeaksi. Hänen vanhempansa ovat vasta eronneet. Hän jännittää, pääseekö hän peruskoulun jälkeen hyvään lukioon. Samira ja Ninni tutustuvat ilmaisutaidon kurssilla, jossa tehdään kauhunäytelmä. Samira vastaa maskeerauksesta ja tekee Ninnille hirviön rooliin sopivan meikin. Ystävät perustavat Lumomeikit TikTok-tilin. "Mä halusin tehdä asioita, joista mä pidin." (s.66) Kirja kertoo unelmista. Teatterissa kaikki voivat olla omia itsejään. Sieltä löytyy jokaiselle sopiva rooli. Siellä kannustetaan ja tuetaan. Rakastin kirjassa etenkin tätä osuutta. Pystyin samaistumaan teatterinuoriin oman lapsena aloitetun teatteriharrastukseni kautta. Rakastin ajatusta omien unelmien toteuttamisesta. Mielestäni on tärkeää, että ihmisen elämässä on asioita, joita hän itse...

Cindy Eleanor Woods muuttaa takaisin äitipuolensa ja puolisisarustensa luokse. Hän on opiskellut muotialaa New Yorkissa ja etsii parhaillaan kadonnutta inspiraatiota. Äitipuoli Erica Tremaine toimii Ennen keskiyötä -tv-sarjan tuottajana, ja puolisisarukset Anna ja Drew keksivät, että he kolme voisivat osallistua ohjelmaan. Voittorahat ja näkyvyys auttaisivat Cindya uralla eteenpäin. Ei aikaakaan kun naiset löytävät itsensä Keskiyön kartanosta tavoitteenaan valloittaa Henry Mackenzien sydän. "Nämä ovat unelmieni kengät, ja jos voin todella pitää niitä vain yhden ainoan illan, illasta on parempi ottaa kaikki irti." (s.218) Julie Murphy kertoo Tuhkimon tarinan uudella tavalla. Cindy on pluskokoinen nainen, joka ilmaisee itseään tyylillään. Hän rakastaa etenkin kenkiä. Cindy kohtaa erilaisia haasteita kokoonsa liittyen. Hän on tottunut siihen, että kaupoissa ei myydä hänelle sopivia vaatteita. Cindy on päättäväinen, sanavalmis ja omanarvontuntoinen nainen. Hän haluaisi vain olla ...

Muumipeikko kävelee muumitalosta sillan yli Nuuskamuikkusen teltan luokse. Hän odottaa näkevänsä ystävänsä juomassa aamukahvia, mutta leiripaikka onkin tyhjä. Seikkailun sijasta Muumipeikko kohtaa pettymyksen. Hänestä tuntuu siltä, että hän on aina se, joka joutuu odottamaan, kun toisella on muuta tekemistä. "- Nuuskamuikkunen ei halunnut lähteä tänään uimaan. Hänellä oli jotain muuta tekemistä, jotain tärkeämpää -" Muumipeikko haluaisi leikkiä joka päivä Nuuskamuikkusen kanssa. Hän ei keksi yhtä hauskaa tekemistä yksin tai jonkun toisen leikkikaverin kanssa. Hänestä tuntuu siltä, että hän ei ole Nuuskamuikkuselle tärkeä.  "- Sinä olet kuin avomeri, näytät aina mistä tuulee. Toiset taas ovat hyvin yksityisiä, mamma jatkoi. - Vähän niin kuin simpukat. Heiltä ei pidä udella liikaa, tai he napsauttavat kuorensa visusti kiinni." Ystävyys ei katoa mihinkään, vaikka ystävä ei olisikaan aina tavattavissa. Ystävän kanssa kannattaa keskustella omista ajatuksista ja tunteista...

Seija (9.9.1945-26.5.2016) syntyi pienviljelijäpariskunnan vanhimmaksi lapseksi Savon syrjäseuduilla. Hänellä oli seitsemän veljeä ja yksi sisko, joka on kirjailija Niina Kivilän äiti. Seija vietti koko elämänsä laitoshoidossa toisin kuin sisaruksensa. "Seija eli elämänsä lukkojen takana, jotta muut saisivat elää tavallisesti, työtä tehden ja ilman erilaisuuden tuottamaa häiriötä." (s.112) Suomessa koettiin sotien jälkeen hyvinvointivaltion rakentamisen yhteydessä laitoshoidon nousukausi. Se tarjosi tukea ihmisille, jotka tarvitsivat sairaudenhoitoa ja jotka eivät selviytyneet itsenäisesti elämässä. Hoito ei enää ollut vain suvun vastuulla, vaan apua saatiin yhteiskunnalta. Niina Kivilä vieraili Vaalijalan keskuslaitoksella, Harjamäen mielisairaalassa ja Vehkakodin palvelutalossa. Hän tarkasteli laitoshoitoa kriittisestä ja tunnelatautuneesta näkökulmasta käsin. Hän pohti hoitoa yhteisöstä ulossulkemisena, poikkeavan käytöksen kontrollointina, vapauden riistona ja traumaattis...