Kristiina 'Krisse' Kivimaa muuttaa kahvilan yläkerrasta yhdessä miesystävänsä Tommin kanssa hotellille asumaan sen jälkeen, kun joku on sytyttänyt kahvilan nurkan palamaan. Tuhopoltot seuraavat kylällä toistaan, ja Krisse pelkää hotellin turvallisuuden puolesta. Ahdistusta lisää Tommin tulevaisuudensuunnitelmat, joihin liittyvät haaveet matkustelusta, muuttaminen työn perässä ja eläminen lapsiperheessä. Tommin vanhemmat arvostavat varakkuutta. Krisse kipuilee maalaisuutensa ja arvostuksen puutteen kanssa, ja pohtii, mitä hän itse haluaa tulevaisuudelta. Hän haluaa valmistella Tommin vanhemmille täydellisen aterian ja esiintyä hyvässä valossa, jotta hänet hyväksytään.
"- Krisse seisahtui hetkiseksi rantaan katselemaan syksyisiä värejä. Tuntui, että hän oli äkkiä yksinäisempi kuin aikoihin." (s.117)
Muutokset ympäröivät Krissen. Pyhävirta saa uuden ja tehokkaan kunnanjohtajan, jonka toimet tuovat rahaa kahvila Koivun ja hotellin kassaan ja mahdollistavat siivousavun palkkaamisen, mutta aiheuttavat silti Krissessä muutosvastarintaa. Mummo ja hänen miesystävänsä Kuisma lähtevät autolla kuukausien kestävälle matkalle. Äiti ilmestyy mystisesti paikalle ja asettuu asumaan mummon taloon. Krisse haluaisi vain leipoa rauhassa syksyisiä leivonnaisia.
"Mummo sanoi aina, että ruoka on rakkautta, ja hänen ruoissaan se rakkaus kyllä maistuikin." (s.153)
Alakoulun opettaja Tiina ehdottaa Krisselle leivontakerhon pitämistä. Lasten kanssa työskenteleminen on rankkaa. He eivät kuuntele tai noudata ohjeita, vaan sotkevat, riitelevät, suuttuvat, kirkuvat, itkevät, satuttavat itsensä, puhuvat ilkeästi ja tekevät kaiken, mikä on kiellettyä. Krisse pohtii, että on oikeastaan vähän outoa, ettei alakoulun opettajalla Tiinalla ole omaa perhettä. Hän on Krissen mielestä lapsirakas, mukava ja tasapainoisen oloinen tyyppi, miellyttäväkäytöksinen ja kaunis. Hän pohtii, eikö Tiina ole löytynyt itseään miellyttävää miestä. Vaikuttaisi siltä, että Tiinan elämäntavasta kerrotaan lisää seuraavassa kirjasarjan osassa.
"Pimeys oli läpitunkematonta, lähellä kirkkoa heilui katulamppu tuulessa. Oli todellinen halloween-ilma." (s.186)
Rankat työelämäkuvaukset on jätetty taka-alalle ja nyt keskitytään ratkomaan ihmissuhteita. Seurasin mielenkiinnolla etenkin alakoulun opettaja Tiinan ja Krissen äidin Katariinan tekemisiä. Kirjassa on ehdottomasti parasta syksyinen tunnelma.
"Aika pian alkaa syksy antaa tilaa talvelle." (s.186)
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!