Unelmien aika

Legendan mukaan piispa Henrik on kristillistänyt Suomen 1100-luvulla. Valitettavasti hänen historiallisuuttaan ei ole voitu todistaa. Turun tuomiokirkossa ja Helsingin Pyhän Henrikin katedraalin pääalttarissa on piispan pyhäinjäännös. Rooman Santa Maria sopra Minerva kirkossa vietetään Henrikin muistopäivän messu 19.1. "- vaikuttaa siltä, että viimeisen kymmenen vuoden aikana on syntynyt uusi 'Pyhän Henrikin legenda', nimittäin legenda siitä, ettei mitään Henrikiä koskaan ollutkaan." (s.13) Emil Anton käy vuonna 2017 julkaistussa kirjassaan läpi henkilöitä ja tapahtumia Suomen katolisesta historiasta. Autuas Hemming on toiminut Turun piispana vuosina 1338-1366. Hänet on ollut tarkoitus julistaa pyhimykseksi. Piispa Maunu II Tavast eli Maunu Olavinpoika on perustanut Naantalin birgittalaisluostarin vuonna 1438. Sen suurin ansio on ollut sairaanhoito ja köyhäin ruoka-apu. Piispa Mikael Agricola on julkaissut Abckirian vuonna 1543. Se on sisältänyt kansankielisiä Raamatu...

Katolinen kirkko juurrutti kristinuskon Pohjoismaihin 1100-luvulla. Uskonpuhdistus toteutui Martti Lutherin oppien mukaan, kun turun piispa Mikael Agricola (n.1510-1557) laati suomenkielisen Uuden testamentin. Kirkot ja luostarit pystytettiin kansanuskon pyhille paikoille.  "Pääsiäinen herättää miettimään surun ja ilon käsitteitä, oikeaa ja väärää, kärsimyksen ja kuoleman kysymyksiä." (s.8) Kirjaan on koottu eri ajoilta eri ihmisten kirjoituksia, lehtijuttuja ja saarnoja pääsiäiseen liittyen. Niistä nousee esille kristinuskon ja kansanperinteen vuoropuhelu. Ihmiset ovat tehneet pääsiäisen aikaan monenlaisia taikoja. Esimerkiksi kansan tapana on ollut karkottaa pahoja henkiä oksia heiluttamalla (virpominen) ja käärmeitä ja kiiraa (kiirastorstai) metalliesineitä ja savua rakennuksen ympäri kuljettamalla. Joissain asioissa kansanperinne ja kristinusko ovat törmänneet yhteen. Tulkinnan mukaan noidat ovat yrittäneet varastaa toisten karjaonnen ja viettää noitasapattia lankalauanta...

Ufot ovat tunnistamattomia ilmassa havaittavia lentäviä esineitä. Juha Ahvio tarkastelee kirjassaan aihetta omien sanojensa mukaan klassisen ja raamatullisen kristillisen uskon valossa. Media on uutisoinut 1940-luvulta alkaen selittämättömiksi jääneistä ufo-havainnoista ja abduktioista eli ufo-sieppauksista. Juha Ahvio esittelee ufoilmiölle lukuisia eri tulkintoja, joista todenperäisin saattaa olla valtioiden salaiset sotilaalliset testilennot. Ufouskonnollisia tulkintoja on paljon. Ekstraterrestriaalisen tulkinnan mukaan kyseessä on ulkoavaruuden sivilisaatio futuristisine lentolaitteineen. Uskomukseen kuuluu ajatus olennoista, jotka ovat vastuussa ihmissuvun kehityksestä. Muinaiset astronautit tulkinnan mukaan ufojen olemassaolon todistaa muun muassa Kheopsin pyramidi, inkojen tähtitieteellinen tieto ja Bagdadin 2000 vuotta vanha paristo. Uskomuksista löytyy myös usko aikamatkustukseen, onttoon Maahan ja Jeesukseen avaruusolentona. Epäilijät ajattelevat aiheesta disinformaation, väes...

Ihmiset ovat kertoneet tarinoita kadonneista kaupungeista. Ne ovat pelkkää tarua, mutta arkeologit ovat oikeasti löytäneet menneisyyden kaupunkien jäännöksiä maan alta. Lapsille suunnatun taianomaisen kirjan avulla pääsee matkustamaan maailman halki ja tutustumaan myyttisiin paikkoihin. Kirjassa on Lauren Baldon kaunis ja majesteettinen kuvitus. Sivut ovat isoja, ja jokaisella aukeamalla riittää tutkittavaa. Kirja alkaa kiehtovimmalla kaupungilla, joka on tietenkin Atlantis. Platon sepitti tarinaa meren alle jääneestä merenjumala Poseidonia palvoneesta kaupungista, joka hänen mukaansa katosi 9000 vuotta ennen hänen elinaikaansa tehtyään jumalalleen vääryyttä. Kyseisenä aikana elettiin kivikautta, joten sen puolesta tarina on ainakin epäuskottava. Ranskalainen kaupunki Ys joutui myös veden alle, mutta tällä kertaa syynä oli tottelemattoman prinsessa Dahut. Kirjassa todetaan, että nykyään tytöistä kerrotaan tarinoita eri tavalla. Tytöt saavat olla vahvoja ja itsenäisiä. 1400 vuotta vanha...

Siljan elämää määrittelee kuuluminen Jehovan todistajiin ja sairastuminen syömishäiriöön. Tarina kulkee kahdessa eri aikatasossa. Silja kokee ulkopuolisuutta maailmallisten koulumaailmassa, sillä hän viettää suurimman osan ajastaan käytävällä, kun muut oppilaat kuuntelevat aamunavausta ja opiskelevat todistajille kielletyistä aiheista. Hän haluaa olla kunnollinen Jehovan todistaja, todistaa ikätovereille ja kulkea asianmukaisessa asussa kenttäpäivinä ovelta ovelle. Huoliteltu ja asiallinen ulkoasu on tärkeä. Siljan äiti pudottaa säännöllisesti radikaaleilla menetelmillä painoaan ja kannustaa tytärtään laihduttamaan. Aikuisena naisena Siljaa hoidetaan suljetulla osastolla. Mielessä pyörii uskonnon kyseenalaistavia kysymyksiä. "En koskaan selviytyisi Harmagedonista enkä lopun ajan vainoista. En selviytynyt edes koulun takapihalla." (s.28) Kirjasta nousee ajatus siitä, kuinka jokaisen pitää itse selvittää, mitä on hyvä elämä. Silja kokee monenlaisia tunteita suhteessa omaan usko...

Kuparikettu ja Heikki Saure kertovat kirjassa oman näkemyksensä noituuden historiasta ja nykytilasta. Heidän tavoitteenaan on ollut kirjan avulla palauttaa noitavainojen uhrien kunnia. Kaikki alkaa noituuden määrittelyllä. Noita on alkujaan Sauren mukaan tarkoittanut tietäjää ja parantajaa, joka on ollut ryhmänsä kulttuuriperinteen ylläpitäjä. Sauren käsittelyssä ovat muun muassa noin 7000-3000 vuotta vanhat kalliomaalaukset, loveen lankeaminen, haltioissaan oleminen, loitsuperinne, yrtit, parantaminen, noituminen, voimien mittelö ja lääkäri ja Kalevalan kokoaja Lönnrot. "Sanat eivät vain tarkoita jotain, vaan ne ovat maagisesti yhteydessä toisiinsa. Loitsuissa on voimaa, jota on kutsuttu väeksi." (s.132) Kirja kritisoi kristinuskoa kansanperinteen tuhoamisesta ja demonisoimisesta. Siinä todetaan, että noitavainot ja kansanperinteen pyhien muuttaminen pahaksi toimivat kristinuskon väkivaltaisen käännytystyön ja vakiinnuttamisen välineenä. Kirjan mukaan kristinusko asetti omat...

Suomalaisissa kansantarinoissa seikkailee olentoja, joilta on pyydetty apua ja joiden avulla on selitetty maailmaa. Tarinat ovat eläneet, muotoutuneet ja muuttuneet ajan saatossa. Osa niistä on oikeastaan jo kadonnut. "Kuten ihmisten keskuudessakin tapahtuu, niin myös erilaisten taruolentojen ryhmät aikojen kuluessa sulautuivat toisiinsa ja muualta maailmasta tulleet vaikutteet muuttavat niitä paljonkin." (s.35) Minua kiehtovat kirjassa esitetyistä olennoista eniten jättiläiset, tontut, Kade, Ilmarinen, Ukko, Hippa, Hiisi ja Para. Jättiläiset ovat muovanneet suomalaista maastoa. Heidän käden- ja jalanjälkensä näkyvät muun muassa järvien muodoissa ja suurissa kivenlohkareissa. Kade on ollut asialla, jos jokin tai joku joutuu kateisiin. Se saattaa viedä myös kateuden kohteen. Ilmarinen on ilmojen haltija. Me asumme maa-ilmassa, joten on tärkeää, että sekä maalla että ilmalla on omat haltijansa. Ukko on säiden haltija. Nimestä päätellen etenkin ukkosen. Ylijumalaksi häntä on san...

Suomalainen kansanusko kattaa kansanperinnettä ja kertomuksia. Ihminen on halunnut tarinoida tilanteista, jotka ovat elämän kannalta merkityksellisiä. Luonto on kaikessa keskeisesti läsnä. Hallitsematonta luontoa on haluttu kunnioittaa ja hallita. Tarinoista löytyy lukuisia eri jumalia, jotka on liitetty luontoon, eläimiin tai tärkeisiin tapahtumiin kuten kalastukseen ja viljelykseen. Esimerkiksi skandinaavisessa mytologiassa on jumalat Freya ja Freyr. Jälkimmäistä juhlittiin nykyisen joulun tienoilla sadon ja hedelmällisyyden jumalana. Freyrin tunnuseläin on sika, mikä näkyy edelleen jouluruokaperinteessä. Sanakirjassa mainitaan kiinnostavia olentoja kuten ihmissudet, jättiläiset, näkki, haltiat, maahiset, menninkäiset ja tontut. Kyöpeli on olento, joka aiheuttaa vahinkoa. Kävipä köpelösti. Elias Lönnrot mainitaan Kalevalaan päätyneiden tarinoiden yhteydessä, sillä hän on sekä kerännyt että keksinyt hahmoja. Tuonpuoleinen ja kalmanväki ovat alati läsnä. Muun muassa syksyisessä päätösj...

Ihminen on aina nähnyt maailman rationalistista ja uskomuksiin pohjautuvaa ajattelua yhdistellen. Ilman uskoa ei syntyisi uusia tieteellisiä keksintöjä. Uskominen on elinehto. Samoin kuin ennustamisen tarve. Astronomia ja astrologia ovat kulkeneet rinnakkain tuhansia vuosia. "Astrologiaa ei käsitellä juuri lainkaan historianopetuksessa, esimerkiksi tieteen ja taiteen yhteydessä. Miksi? Onko aihe niin epäilyttävä tai mitätön?" (s.58) Astrologiassa uskotaan, että taivaankappaleet vaikuttavat maahan ja ihmisiin. Sen avulla yritetään ymmärtää itseä ja maailmaa. Astrologia on kehittynyt ajan saatossa ja astrologien käsissä. Aristoteles on kokenut, että kuunalainen maailma koostuu neljästä peruselementistä: maa, vesi, ilma ja tuli. Maagisen astrologian mukaan planeettojen voimat varastoituvat kiviin ja muihin esineisiin, joista voi valmistaa suojaavia amuletteja. Suomessa astrologian on tuonut tutuksi Mikael Agricola vuoden 1544 teoksellaan Rucouskiria. Siinä kerrotaan, mitä asioit...

Klovni matkustaa vastasyntyneen kuninkaan luokse antaakseen hänelle lahjoja. Hän luovuttaa lahjansa kuurolle, sokealle ja mykälle lapselle matkan varrella, jolloin hän päätyy kuninkaan eteen tyhjin käsin. Mikä onkaan lopulta lahjoja tärkeämpää? "Jokaisen klovnin tavoin hänkin etsii viisautta." Kuvakirjan tarina on uskonnollinen, omaperäinen ja viisas. Sen lukeminen saa silmät kyyneltymään, sillä se on niin kaunis. Gianni De Connon kuvitus on tunnelmallinen ja lempeän pehmeä. Kuin katselisi toiveikkaaseen muinaisuuteen. "Ainoastaan klovni seisoi seimen luona tyhjin käsin."

Afgaanityttö syntyy Iranissa vuonna 1989. Hän kasvaa ympäristössä, jossa on syrjintää sekä uskonnon että sukupuolen perusteella. Hän oppii näkemään miehet raakalaismaisina ja yliseksuaalisina. Ilman isää hän on isän sukulaisten armoilla. Tyttö haaveilee vapaammasta ja turvallisemmasta elämästä. "-Afganistanissa pojattomat vanhemmat saattavat kasvattaa ja pukea tytöt pojiksi. Heillä on oma nimityskin: bacha posh, äiti kertoi. Siinäpä ratkaisu moniin ongelmiini, ajattelin. Jos rupeaisin pojaksi, minun ei tarvitsisi käyttää huivia eikä palvella koko ajan muita." (s.26) Afgaanitytön tarina sisältää sekä iloja että suruja. Eniten epäkohtia. Tytön mieleen on varmasti jäänyt vahvempi jälki ahdistavista tapahtumista kuin onnellisista. Väkivallalla kotona ja koulussa kasvattaminen, köyhyys ja lapsityövoiman käyttö, afgaanipakolaisten syrjintä ja mielivaltainen kohtelu, uskonnon kokonaisvaltaisuus ja kyseenalaistamattomuus ja vääräuskoisten teloitukset. Toivoa tarinaan luo hyvältä isäl...

Suomalainen saunottajana ja lapsenpäästäjänä työskennellyt Malin poltettiin elävältä noituudesta tuomittuna Tukholmassa 5.10.1676. Hän oli yli 60-vuotias ja synnyttänyt viisitoista kertaa. Hänellä oli kaksi hengissä selvinnyttä lasta, Annika ja Maria, jotka todistivat äitiään vastaan, ja lehmiin sekaantumisesta tuomittu ja roviolla aiemmin poltettu mies. Pienituloisen Malinin kohtalo näyttäytyi tietojen valossa traagisena. Hän oli nykyihmisen silmälasien läpi katsottuna yksi 1600-luvun lopun Tukholman noituushysterian uhreista. "Ehkä nykyihminen voi suorastaan oppia jotain kirjan kuvaamista tapahtumista sen suhteen, millaiset seuraukset voi olla hatarien tietojen varassa tapahtuvalla hätäisellä joukkoleimaamisella, tai siitä, että ihmiset eivät tiedosta ennakkoluulojensa ja tunteidensa vaikutusta omaan toimintaansa." (s.25) Mielestäni on kiinnostavaa lukea, kuinka kirjailija kuvailee kirjan lähteitä ja lähdemateriaalin tutkimista. Olen joskus haaveillut siitä, että olisin tie...

Eletään ankaran kylmää talvea 1930-luvun Neuvostoliitossa. Maalla asuvat ihmiset pelkäävät nälänhätää ja brutaaleja ruokaveroa kerääviä kommunisteja. Mielessä ovat vielä nälkävuodet, jolloin vainajat piti haudata salaisiin paikkoihin, jotta kukaan ei kaivaisi heitä esiin ja käyttäisi ruoaksi. 30-vuotias Suleika asuu maalaistalossa miehensä ja sokeutuneen anoppinsa kanssa. Molemmat harjoittavat naista kohtaan raakaa henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Mielen päällä ovat lähistölle haudatut neljä pientä tytärtä. Ympäri vuorokauden töitä tekevän Suleikan turvana ovat islamin usko ja hengelliset tavat kuten ruokauhrin antaminen hengille. Anoppi puolestaan uskoo osaavansa ennustaa, minkä vuoksi Suleika kutsuu häntä käärmenoidaksi. Perheen ankara elämä tulee päätökseen, kun ihmisiä viedään väkivaltaisesti kodeistaan Gulag-vankileireille. Kaupungissa asuu muistinsa menettänyt entinen kirurgi. Hän ajattelee edelleen olevansa arvostettu ammatinharjoittaja, jota kutsutaan luennoimaan ja osallistuma...

Eletään vuotta 1991. Anna on matkustanut vaihto-oppilaaksi Teksasiin, mistä hän on haaveillut pikku tytöstä asti. Hänen hartain toiveensa on löytää itselleen amerikkalainen mies. Lapsellisen nuoren naisen ei ole helppoa kulkea kohteliaisuuksia latelevien poikien maailmassa. Heitä on vaikea tulkita, sillä heidän kulttuurinsa eroaa niin paljon suomalaisesta. Anna löytääkin sielunkumppanuuden paremmin bangladeshilaisen Taufiqin kanssa. Poika puhuu paljon kotimaansa historiasta ja elämästä sodan keskellä. Anna tuntee itsensä sivistyneeksi ja suvaitsevaiseksi. Hän harmittelee, kuinka islam nähdään länsimaissa negatiivisessa sävyssä. Anna on nopea liikkeissään suostuessaan Taufiqin kanssa avioliittoon ja muuttamaan ainakin vuodeksi Bangladeshiin. Hän lähtee matkaan tietämättä oikeastaan mitään siellä vallitsevista käytännön oloista, tavoista ja käytössäännöistä. Taufiqin sukulaistäti Taslima elää elämäänsä kahdestaan tyttärensä kanssa. Hänen onneton avioliittonsa itsensä valitseman miehen ...

Geraldine Brooks kirjoittaa kriittisesti islamista. Hän tuo kirjassaan esille musliminaisten elämää eri valtioissa ja eri aikakausilla. Hän kuvailee henkilökohtaisia tuntemuksiaan, miltä tuntuu olla tekemisissä naisten kanssa, jotka 'verhoavat julkisesti itsensä kunkin maan kulttuurille tyypilliseen naiselle kuuluvaan asuun ja jotka koristautuvat viimeisen muodin mukaisesti aviomiehiään varten kodin seinien sisäpuolella'. Geraldine Brooks summaa ajatuksensa, että naisten pukeutuminen palvelee miesten seksuaalisia tarpeita joko tukahduttamalla tai kiihottamalla niitä. Miehet, jotka eivät noudata miehille kuuluvia perinteisiä pukeutumissääntöjä, ovat kirjailijan mielestä tekopyhiä. Geraldine Brooks ihmettelee lukuisin eri esimerkein naisten varjeltua elämää ja arvostelee naisen asemaa ja terveyttä vaarantavia tapoja kuten sukupuolielinten silpomista, liian varhaisia avioliittoja ja kunniamurhia. Häntä huolestuttavat etenkin tyttöjen itsemurhat. Hän ei ymmärrä naisia, jotka luopuv...

Lestadiolaiset Vilja ja Aleksi elävät uskonnon määrittelemää arkea. Vilja hoitaa lapsia, paistaa leivinuunissa pullaa, valmistautuu seuroihin ja menee lasten kanssa mustikkametsään. Aleksi hakkaa pinon halkoja, kuuntelee radiosta jumalansanaa, käy töissä ja yrittää sopeutua uuteen rooliinsa saarnamiehenä. Pariskunnan elämä on näennäisen tyydyttävää, vaikka sitä sävyttääkin riittämättömyyden tunne. He joutuvat jatkuvasti vertaamaan itseään muihin, sillä kaikki tarkkailevat toistensa lapsilukua ja pohtivat uskovaisuuden tasoa. Vilja alkaa turhautua ainaiseen raskaana olemiseen. Hänen vartalonsa ei ehdi palautua entisestä synnytyksestä, kun jo seuraava alkaa. Hän ei koe kehoaan enää omakseen. Hän ei ole enää koskaan vapaa. Vilja on väsynyt - etenkin vuotojen tarkkailuun. Hän ei jaksa enää sitä, että naisten kohdatessa katsotaan ensimmäisenä vatsan kokoa. Vilja kokee miehen rakkauden aiheuttavan vain kärsimystä. "Olen äiti maa ja kylvetty siemen." "Pitää jaksaa niittää, jo...