Unelmien aika

Intialainen mies kertoo omaa elämäntarinaansa satiiriseen tyyliin. Hän aloittaa lapsuudestaan, jolloin hän oli vain riksankuljettajan poika, jolle vanhemmat eivät olleet antaneet edes nimeä. Hän kuvailee kotipaikkakuntansa tapoja ja kertoo erilaisia sattumuksia vesipuhvelia tarkoin hoitavista naisista alkoholisoituneeseen ja koulupukurahaston kavaltaneeseen opettajaan. Mies puhuu paljon Intian lukuisista jumalista, eriarvoisuudesta kastien välillä ja palvelijana toimimisesta sekä korruptoituneesta yhteiskunnasta. Tämä fiktiivinen romaani luo ankean kuvan Intiasta. Elämä on ainoastaan toivotonta. Intialaiset ovat päässeet muslimien ja brittien hallinnasta, mutta jääneet kastijärjestelmän kahleisiin. Työttömyys kukoistaa siinä määrin, että työntekijöiden valintatilaisuuksissa syntyy jo tappeluja. Rikkaat ja köyhät elävät täysin eri maailmoissa. Heillä on erilaiset oikeudet toisiinsa nähden. Köyhiä ei huolita esimerkiksi ostoskeskuksiin. Heidän ihmisarvonsa on olematon rikkaisiin verrat...

"Tuskin herättyäni pahasta unesta pitää jo ajatella sinne palaamista." Egloff, Joel: Taju kankaalla Julkaistu: 2013 Alkuperäinen julkaisu: 2005 Alkuperäinen nimi: L´Etourdissement Mistä maasta: Ranska Suomentanut: Leena Rantanen Kustantaja: Basam Books Oy Sivumäärä: 133 Teurastamon työmiehet uurastavat elantonsa eteen aistit sumentavassa ympäristössä. He raahustavat eteenpäin muistamatta, ovatko he sillä hetkellä menossa kotoa töihin vai töistä kotiin. Koirien nälkäinen haukunta on ainoa asia, mikä estää käymästä tien poskeen makuulle. Töitä ei pääse karkuun edes öisin, sillä veriset ruhot tulevat uniin asti. Huumori ja lempeä suhtautuminen omaan asuinpaikkaan piristävät yksitoikkoisia päiviä. "- Haisee kummalliselta, eikö? Bortch nuuhkii ilmaa kuin huolestunut eläin. Kohautan olkapäitäni. Hän inttää. - Eikö sinusta? - Nyt on tiistai, haisee mädältä, sanon. - Ei, en minä sitä... Ei tämä ole tavallinen haju." (s.22) Kirjan päähenkilön suhtautumista...

Mies herää metsässä päässään vain yksi ajatus: Anna. Hän kuulee naisen äänen huutavan apua, mutta liian myöhään, sillä nainen murhataan. Mies raahautuu sekavassa mielentilassa murhaajan hänelle sujauttaman kompassin avulla Blackheathin kartanoon. Siellä ei oteta uutista kovin hyvin vastaan, vaan miehen juttuja pidetään vain liikaa juoneen juhlijan houreina. Mies saa kuulla olevansa lääkäri Sebastian Bell, joka on kutsuttu kartanoon vieraaksi. Elämä alkaa pikku hiljaa avautua muistinsa menettäneelle Sebastianille, kunnes koittaa uusi aamu, jolloin hän saa huomata heränneensä sulhasmies Ravencourtin ruumiissa. Sama päivä on alkanut alusta, mutta vain eri näkökulmasta. Mies saa kuulla, että kartanon tytär Evelyn Hardcastle murhataan illalla ja hänen tehtävänsä on selvittää seitsemän päivän aikana ja seitsemän isännän avulla, kuka murhaaja on. Suljetun huoneen mysteerit ovat kiehtovia - varsinkin, kun päähenkilö on jäänyt jumiin sekä aikaan että paikkaan. Kaiken lisäksi hän on vankina er...

Miltä tuntuisi seisoa markkinoilla muiden kyläläisten joukossa ja tarkkailla orpolasten riviä, josta pienimmät nostettaisiin pöydälle näytille? Kuka huutaa lapsia halvimmalla tarjouksella omaan kotiinsa vuodeksi? Hän saisi kunnalta huudetun summan rahaa kattamaan lapsen hoidon. Millaista olisi katsella ympärilleen ja tietää, kuinka lapsia missäkin talossa kohdeltiin? Seuraava teksti ei välttämättä sovi herkille lukijoille. Suomalaista ihmiskauppaa harjoitettiin 1800-luvun alusta alkaen. Orvot tai ilman pätevää huoltajaa olevat lapset myytiin eläteiksi yksityiskoteihin kuntien organisoimissa vaivaishuutokaupoissa. Pienimmän hoitotarjouksen huutanut voitti. Sopimukset tehtiin aina vuodeksi kerrallaan. Järjestelmä yritettiin lakkauttaa 1910-luvulla, mutta silloin todettiin, että muunlainen hoito olisi tullut kunnalle liian kalliiksi. Joitain lapsia saatettiin silti laittaa vaivaistaloon vanhusten sekaan. Köyhäinhoitolaki astui voimaan 1923, mutta on tiedossa, että lapsia myytiin vielä...

© Katri Naukkarinen, Kansallisteatteri Keskiviikkona 12.2.2020 pidettiin Ilmasilta-näytelmän ennakkonäytös Kansallisteatterissa. Sen keskiössä on kolmihenkinen perhe. Äiti (Pirjo Luoma-aho) kuluttaa päivänsä katsomalla televisiota, hilloamalla omenoita ja tarkkailemalla säätä. Hän on huolissaan pojastaan (Pyry Nikkilä), joka työskentelee kriisialueella kirurgina, ja tyttärestään (Alina Tomnikov), joka toimii entisen jalkapalloilijan asemassa avustusjärjestön mediakasvona. Kaikkia kalvaa ajatus hädässä olevien ihmisten auttamisesta. Kukaan heistä ei oikein tiedä oikeaa tapaa auttaa. Todellisen paikan tullen jokainen saa huomata, ettei auttaminen ole niin helppoa. Vilpitön auttaja saattaa ymmärtämättömänä pahentaa tilannetta tai joutua itse avun tarpeeseen. Ihmisistä välittämisen opettelu pitäisi alkaa ensin läheltä ja sen jälkeen vasta siirtyä kauemmas. Näytelmä käsittelee hyväntahtoiseen tapaan auttamisen ongelmallisuutta ja auttajan syyllisyyttä etuoikeutetusta asemastaan. Autta...

"Miehen syyttävä sormi löytää aina naisen." Kolbassa kasvanut Mariam naitetaan 15-vuotiaana yli 40-vuotiaalle miehelle, joka ottaa 20 vuoden väkivaltaisen avioliittovuoden jälkeen toisen yhtä nuoren vaimon, Lailan. Kirja kertoo kahden fiktiivisen naisen elämäntarinan suhteessa Kabulin historiallisiin tapahtumiin. Mariamin elämänpolku on kauttaaltaan rankka. Hän kokee traumaattisen lapsuuden henkisesti manipuloivan äidin aviottomana lapsena. Isä kohtelee häntä eri tavalla kuin yhdeksää avioliitossa syntynyttä lastaan. Mariamin ajatukset ovat sekaisin, sillä äidin ja isän kertomukset hänen alullepanostaan ja syntymästään eroavat täysin toisistaan. Hän uskaltaa silti haaveilla koulunkäynnin aloittamisesta ja isälleen kelpaamisesta. Äiti on jo kauttaaltaan katkeroitunut. Hän hokee, että tytön paikka on kotona, silä maailmalla on vain kärsimystä. Lailan perhe on tavallaan moderni. Hänen isänsä haluaa kouluttaa tyttärensä. Äiti puolestaan palvoo poikiaan, jotka kuolevat sodas...

Ruotsissa elää sisäänpäinkääntynyt uskonnollinen yhteisö, johon Pernilla kuuluu. Hänen poikansa Samuel on sen sijaan hairahtunut polulta ja sotkeutunut niin pahasti huumebisneksiin, että joutuu pakenemaan. Hän saa netin kautta avustajan töitä syrjäisessä saaristossa sijaitsevasta talosta, jossa puoleensavetävä Rakel hoitaa halvaantunutta poikaansa Joonasta. Zombie-Joonaksen hoitaminen ottaa koville, mutta Samuelilla ei ole vaihtoehtoja, jos hän haluaa säilyttää henkikultansa. Pernilla on sekaisin huolesta. Hän on hämmentynyt siitä, miten hänen tulisi auttaa jo aikuiseksi kasvanutta poikaansa. Hän turvautuu rukoukseen, mutta myös kyseenalaistaa uskonnon harjoittamistavat. Pernilla kärsii, kun hän ei tiedä, toimiiko hän varmasti oikein. Pernillan ja Rakelin perheiden lisäksi tutustutaan rikostutkija Manfredin perhetragediaan. Dekkarissa käsitellään äitiyttä sen raadollisimmassa muodossa. Äidit haluavat tehdä parhaansa lastensa hyväksi. He kärsivät, jos he huomaavat, että tehty työ ei o...