Unelmien aika

Toinen pupilli on laajentunut ja toinen supistunut. Lääkäri lähettää magneettikuvaan. Vauva käsivarsilla. Tuntuu ihanalta, että voi luoda toiselle ihmiselle turvaa. Ahdistus alkaa nuoruuden huumekokeilusta. Pelkää olla yksin. Neljä lasta uimassa meressä. Voiko ulkomaanmatka onnistua avioeroaikeissa. Kohtauksia. Ei keksi tilanteelle parempaakaan sanaa. Rintaa painaa. Ei saa henkeä. Etenkin, kun on käymässä nukkumaan. Nousee jaloittelemaan. Pelottaa. "Minä olin syntynyt lokakuussa. Minä olin valittu lapsi muiden valittujen joukossa mutta olin joutunut harhateille tavalla, jota inhimillinen olento ei voinut ymmärtää -" (s.85) Kirjailija Linda Boström Knausgård on ollut kaksisuuntaisen mielialahäiriön vuoksi psykiatrisessa sairaalassa vuosina 2013-2017. Häntä on hoidettu nukutuksessa annettavalla sähköhoidolla sekä vapaaehtoisesti että pakkohoidossa. Sen valitettavana, mutta hyväksyttynä sivuvaikutuksena on ajattelun vaikeutuminen ja muistojen katoaminen. Voi käydä niin, että eks...

Kotitalon remontti on viimein valmis. Kolmihenkinen perhe pääsee asettumaan aloilleen. Heidi astelee yläkertaan ja järkyttyy: hänen huoneestaan puuttuu seinä ja lankkuja on irti lattiasta. Isä tunnustaa, että remontti on jäänyt kesken taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Isä ja hänen raskaana oleva naisystävänsä Jennifer saavat nauttia uudesta alakerrasta. Heidi tuntee olonsa yksinäiseksi ja ulkopuoliseksi. Hänen äitinsä on muuttanut ulkomaille eikä ole ottanut yhteyttä pitkään aikaan. Isoäiti taas on kadonnut muistisairauden syövereihin. Onneksi Aavalla on kaksi ystävää, Alva ja Harry, joiden apuun hän voi luottaa, kun kotitalossa alkaa tapahtua kummallisia asioita. "Mitä minun pitäisi tehdä, hän ajatteli. Kuka voisi auttaa minua?" (s.157) Nuorten kauhukirjassa lapset selviytyvät menneisyydestä nousevan pahuuden keskellä. Heidän on tukeuduttava toisiinsa tilanteessa, jossa aikuisiin ei ole luottamista, ja huolehdittava kaikista heikoimmasta eli vauvasta. Vaara ei ole koskaan o...

'Kerro kerro kuvastin, ken on maassa kaunehin.' 'Riippuu ihan kuule aikakauden ihanteista' vastaisi Liv Strömquistin sarjakuvakirjan innoittama peili. Liv Strömquist tutkailee naisen fyysisen kauneuden historiaa ja nykypäivää sarjakuvakirjassaan. Hän ottaa esimerkeikseen muun muassa Kim Kardashianin, Marilyn Monroen, Nefertitin ja keisarinna Sissin. Naiset panostavat ulkonäköönsä saadakseen haluamiaan asioita. He kuluttavat tuotteita tavoitellessaan kauneutta ja seksuaalisuutta. Kaunein saa haluamansa, mikä johtaa naisten väliseen kilpailuun. "Valokuvaamalla päätämme mikä on kuvaamisen arvoista ja kuka on niin kaunis, että ansaitsee tulla valokuvatuksi. Itseään valokuvaamalla voi arvottaa itse itsensä ja päättää itse olevansa kaunis" Ulkonäkö määrittelee kirjan mukaan naisen elämän. Kauniit ja seksuaalisesti haluttavat saavat rakkautta. Nainen on turvassa ollessaan hyvännäköinen. Hän ei koe epävarmuutta tai hylätyksi tulemisen pelkoa. Seksikkyys määrittelee ih...

Nina matkaa autolla ystävänsä Lollon uudenvuodenjuhliin miehensä Fredrikin ja lastensa Antonin ja Vilgotin kanssa. Hänen tyttärensä Smilla jää viettämään kotibileitä yhdessä Lollon tyttären Jenniferin ja muiden vieraiden kanssa. Aamu valkenee ymmärrykseen Jenniferin katoamisesta. "Miksi hän lähti juhlista ja kavereiden luota jo puoli kahdeltatoista? Ennen vuoden vaihtumista?" (s.86) Ninan ystäväpiiriä on kouluaikoina yhdistänyt vain rakkaus Madonnan musiikkiin. Aikuisiällä kohtaamiset kietoutuivat aluksi lasten ympärille ja myöhemmin pari kertaa vuodessa järjestettyihin juhliin. Päiväkodissa työskentelevä Nina ja opettajana elantonsa tienaava Fredrik edustavat taloudellisen hierarkian pohjaa. Lollo ja hänen miehensä Max ovat puolestaan huipulla. Raha antaa valtaa ajatella ja puhua toisia alentavasti muun muassa kehon painoon ja kulttuuritaustaan liittyen. Miehiä tiuhaan vaihtava Malena ja koulukiusattu lapsensa Theo jäävät kaikessa jonnekin välimaastoon. Sydän hakkaa sitä luj...

Herbert ja hänen ystävänsä Sally seikkailevat tällä kertaa muumioiden ympäröiminä. Eldsalassa leviää faaraokauhu. Kaikki muumioita katsoneet ovat vajonneet koomaan. Herbert ja Sally juoksevat hirviöitä karkuun. Herbert yrittää soittaa Alexanderin apuun. Hän on ollut ratkaiseva tekijä myös zombien ja ihmissusien karkottamisessa. "Hän ei halunnut tuntea oloaan koko ajan yksinäiseksi. Eniten hän kaipasi kuitenkin sitä, ettei hänen tarvitsisi olla jatkuvasti peloissaan." (s.55) Viimeinen kirjasarjan osa Herbertin ja Sallyn seikkailuja on täynnä jännitystä. Varhaisnuorille suunnattu kirja on sopivan pelottava ja sisältää myös arkielämän huolenaiheita. Herbertin isoisä on sairaalassa, joten poika on hermostunut, palaako hän koskaan enää kotiin. Mitä ihmisruumiille tapahtuu, kun se kuolee? Mitä sille tehdään ja mihin se laitetaan? Voiko ruumis herätä eloon? "Kuopan pohjalla oli kaksi arkkua. Kaksi avointa arkkua. Hän tuijotti arkkuja pitkään. Sitten hän pinkaisi juoksuun."...

12-vuotias Herbert seikkailee tällä kertaa ihmissusien seurassa. Eldsalassa mystiset metsäpalot riehuvat, linnut häviävät ja jokin otus ulvoo. Pikkukaupunki on erityinen paikka, jossa tapahtuu kummallisia asioita. Tarina on edelleen sopivan jännittävä nuorille lukijoille. Ihmissusi mysteerin selvittämisen lisäksi Herbert on edelleen huolissaan isoisästään, jonka vointi on huononemaan päin. Herbertin isoveli Fabian on toki tukena ja turvana, mutta mitä sitten tapahtuu, jos veli muuttaa pois Eldsalasta. Olisin kaivannut ihmissusiin perinteisempää otetta. Järvessä asuvat vesisudet tuntuvat todella kaukaa haetuilta. Toivottavasti Kristina Ohlssonin nuorten kauhukirjat toimivat paremmin varsinaiselle kohderyhmälle.

Simona on kylässä isoäitinsä luona. Talossa tapahtuu kummia. Puutarhan suuret kivipatsaat vaihtavat asentoa, eräästä huoneesta kuuluu askelten ääniä ja mummin vanha kasettinauhuri toistaa pelottavia viestejä. Simona pyytää ystävänsä Billien ja Aladdinin paikalle selvittämään mysteeriä. Osaisiko naapurissa asuva Ivan kertoa jotain nauhurin alkuperästä? Mitä kalastusmajan Siri tietäisi patsaista? "Kuului narinaa. Simonaa pelotti niin paljon että hän unohti hengittää." (s.76) Simonan isoäiti alkaa jo olla vanha ja sairas. Vierailun aikana hänen vointinsa huononee. Simona kiirehtii arvoituksen ratkaisemista ennen kuin on liian myöhäistä. Tarina opettaa hetkessä elämistä. Asiat olisi hyvä käsitellä aikanaan sen sijaan että sukutaakat siirretään seuraaville sukupolville. "Suremisessa kaikkein rasittavinta oli se, että silloin jäi ihan yksin." (s.55) Tarina on toki jännittävä omituisten tapahtumien vuoksi, mutta ennen kaikkea surumielinen. Simona joutuu kohtaamaan sen tosi...

Eletään 2000-luvun alkua. Paula on viettänyt puoli vuotta New Yorkissa ja palaa takaisin Tukholmaan asuakseen miesystävänsä Johanin luona. Hänen ystäviensä elämä on ehtinyt muuttua sillä välin. Anna on raskaana ja Rakel työskentelee kehitysmaiden asialla. Paulan lähipiiri painostaa häntä asettumaan aloilleen, hankkimaan vakituisen työpaikan, menemään naimisiin ja hankkimaan lapsen. Vaatimukset tuntuvat Paulasta sopimattomilta. "- menestyneistä nuorista ihmisistä kertovat reportaasit eivät vaikuttaneet häneen inspiroivasti niin kuin niiden tarkoitus ilmeisesti oli. Pikemminkin päinvastoin." (s.59) Paula alistuu paineen alla ja hankkii opiskelupaikan. Hän tekee opiskelujen alkuun asti töitä 'Suoraan asiaan' -tv-ohjelmalle, johon hän varaa julkisuuden henkilöitä haastateltaviksi. Paula siirtää syrjään ystävänsä Geronimon tarjouksen työskennellä eteläafrikkalaisessa hotellissa ja ajatuksen romanssin jatkamisesta newyorkilaisen kirjailijan Jason Frostin kanssa. Mielenkiint...

12-vuotias Herbert asuu majataloa pitävän isoisänsä luona. Eräänä yönä heille majoittuu omituinen muukalainen. Kesä on kuuma ja ampiaisia lentelee joka paikassa. Herbert ottaa tuekseen ystävänsä Sallyn. Apua tarvitaan, kun paikkakuntalaiset sairastuvat yksi toisensa jälkeen kammottavaan sairauteen. "Herbert oli täysin vakuuttunut asiasta: Eldsalassa oli tekeillä jotakin todella inhottavaa." (s.48) Tarina on sopivan jännittävä nuorille lukijoille. Se käsittelee ikääntymistä, mutta myös sairauksia ja sairauden pelkoa tilanteessa, jossa ei tiedetä, miten tauti tarttuu ja miten sen voi parantaa. Mielestäni zombiet eivät ole koskaan olleet kovinkaan kiinnostavia kauhuolentoja, mutta lyhyessä nuortenkirjassa ne menettelevät  "Kyllä minä vielä löydän jonkun, joka voi auttaa minua ja isoisää." (s.41)

Yhdeksänvuotias Juhani Ville Hämäläinen istuu puiston penkillä tyhjään pilsneripulloon tuijottaen ja lähtee sieltä vapauttamansa hengen kanssa matkaan kohti Kaukaisuuden Maata, jossa hän tapaa isänsä kuninkaan, ystävänsä Jum-Jumin ja saa tietää olevansa oikeasti nimeltään Mio. Hän elää onnellista elämää, kunnes tulee aika lähteä matkaan ja taistella ritari Kaamoa vastaan. "- Etkö sinä tiennyt, että Miramis-ratsusi koti on Hämärässä Metsässä? - En, sitä en tiennyt, minä sanoin. - Sinä, Mio, et sitten paljoa tiedä, sanoi Jum-Jum." (s.59) Tarina on totinen ja surumielinen. Mio ottaa hyväksyvästi vastaan elämän kaikkine käännekohtineen. Kuoleman ajattelu on alati läsnä. Kerronnassa käytetään tyylikeinona toistoa. Kuvitus on erityisen kaunista vuoden 2021 painoksessa. Tarinaa on mahdollista analysoida ja tulkita syvällisemmin, mutta luin sen nyt lähinnä unenomaisena fantasiakertomuksena. Alussa toki ajattelin, että Jussi turvautuu mielikuvitusmaailmaan - ja kenties päihteisiin - k...

Astrid Lindgren muistelee lapsuutensa joulua vuodelta 1913. Siihen on kuulunut kuusenhaku, joulusiivous, lahjojen avaamisen odotus, vierailu isoäidin luona, serkkujen kanssa leikkiminen ja joulukirkkoon osallistuminen. "Vaan jo pilven takaa valo hohtaa! Polku tuttu kotitanhuville johtaa." Kirjassa on kaunis kuvitus, joka on Cecilia Heikkilän käsialaa. Suomennos on Kristiina Rikmanin. Kuvissa herää henkiin mennyt aika. Kirja on kuin konkreettinen, vaikkakin pikkuruinen, tallenne menneestä kulttuurista. Siinä näkyy tapojen lisäksi asumukset, ruoka, esineet ja vaatetus. "On niin kaunista, kun on lunta ja pimeä metsä ja tähdet valaisevat." Tarinan lukeminen vie vanhan ajan joulutunnelmaan. Kaikki ei ole täydellistä. Lapset käsketään pois jaloista, pikkusisarus kaataa maidon pöydälle ja metsään meinaa eksyä, mutta perinteisten rutiinien noudattaminen luo tunnelmaa ja turvaa. Lapset eivät voi kuin ihmetellä ympärillä tapahtuvia ihmeitä. "Äkkiä oli tullut ilta, ja kun...

Kirjassa matkataan Jenny Nordbergin mukana Afganistaniin. Toimittaja-kirjailijan kertomat tarinat sijoittuvat vuosiin 2009-2014. Lukija pääsee kurkistamaan pojiksi muutettujen tyttöjen maailmaan ja paikallisten ajatuksiin sukupuolesta, tasa-arvosta, lasten oikeuksista ja naisten asemasta. "Pojattomuus on paha puute, herättää sääliä." (s.27) Jenny Nordberg selvittää patriarkaalisissa yhteiskunnissa syntyvää bacha posh ilmiötä. Tytöt saavat pojan oikeudet muuttamalla sosiaalisen sukupuolensa pojaksi. Kirjassa pohditaan laajasti afganistanilaisia sukupuolirooleja ja naisten ja tyttöjen asemaa. Elämän tarkoitus kiteytyy lisääntymiseen. Tyttöjen tehtävänä on mennä naimisiin ja poikien tehtävänä elättää perhe, johon kuuluu korkeintaan neljä vaimoa. Naisten tulee synnyttää poikia, jotta suvun maine ja asema vahvistuvat. Tytöillä ansaitaan rahaa, kun heidät naitetaan lapsina pakkoavioliittoon. Heidän avullaan maksetaan velkoja ja sovitaan riitoja. Tyttöjä ei kouluteta, sillä heidän h...

Linda Lansing omistaa hulppean hotelli Flanagansin 1960-luvun Lontoossa. Yhteiskunnan silmäätekevät ovat hänen vierainaan, sillä hotellilla on hyvä maine. Toisin oli kymmenen vuotta sitten, jolloin Linda matkusti Ruotsista ottaakseen isältään jääneen perintöhotellin haltuunsa. Hänen miespuoliset serkkunsa yrittivät manipuloida hänet luopumaan hotellista heidän hyväkseen Lindan sukupuoleen vedoten. Naisten paikka kun oli kotona aviomiehen ja lasten hoivaajana. Linda lyöttäytyi yhteen eliittiin kuuluvan uuden parhaan ystävänsä Maryn kanssa ja teki valtavasti töitä hotellin saattamiseksi taas jaloilleen. Tarina kertoo Lindan elämästä, rakkaudesta kotiseutua kohtaan ja hotellin henkilökunnan ja vieraiden skandaaleista. Se on ylistys osaaville naisille, jotka voivat saada elämäänsä sekä menestyneen uran että rakkauden. Kirjassa on romantiikkaa ja pohdintaa naiseudesta. Tarina kertoo uran ja rakkauden välillä tasapainottelusta. Hotelli Flanagans on ylellisen kaunis. Siinä yhdistyvät sekä lum...

Emma on ihminen, joka on kokenut suuren menetyksen ja syyllistää siitä itseään. Hänen aviomiehensä kuoli kaksi vuotta sitten jouluna eikä hän ole vieläkään saanut surutyötä päätökseen. Emma poistuu kotoaan oikeastaan vain omistamaansa puotiin, jonka ylläpitoon hänen siskonsa Magda osallistuu. Sisko toivoisi, että Emma keksisi viimein elämäänsä muutakin sisältöä kuin harmaassa arjessa piilottelun. Eräänä päivänä Emma saa piristävän ajatuksen: Hän haluaa tehdä 24 hyvää tekoa ennen joulua. "'Hienoa! Arvasin, että löytäisit jotain sopivaa. Mitä siis aiot? Menetkö sille keramiikkakurssille?' 'Tätä harrastusta ei löydy listastasi.' 'Eikö? Mikä se on?' 'Aion tehdä kaksikymmentäneljä hyvää tekoa, yhden jokaisena päivänä aina jouluun saakka. Tämä oli ensimmäinen.'" (s.59) Emma on surumielinen. Hän aliarvioi omat mielipiteensä ja tarpeensa eikä osaa sanoa ei. Ihmiset ajattelevat, että hänellä on pelkkää vapaata aikaa vain siksi, koska hän asuu yksin. Hän...

Ronja syntyy ryöväreitten joukkoon Matiaksenvuoren linnassa. Hän on resuisten ja kovia kokeneiden roistojen silmäterä. Kaikki iloitsevat ja nauravat Ronjan nähdessään. Etenkin Matias-isä loistaa rakkaudesta. Ryövärintytär kasvaa nopeasti. Pian hän jo elää ja oppii yksin metsässä. Hän kokee päivien auringonpaisteen ja kosken kuohut. Öisin hänellä on seuranaan hämärän olennot kakkiaisista pönthiittisiin. Ankarimmat vastustajat ovat ajattaria, jotka haluavat vain kuolemaa. Elämä kulkee tuttuja polkuja, kunnes eteen ilmestyy Birk, joka on vihatun borkaryövärien johtajan poika. "Kaikki oli äkkiä käynyt niin nurinkuriseksi ja ikäväksi. Miksi piti olla näin? Se Birk - Ronjahan oli ilahtunut nähdessään hänet ensi kerran! Ja kun hän nyt vihdoinkin tapasi ikäisensä, miksi sen piti olla pieni inhottava Borkaryöväri?" (s.47) Tarina on yhtä aikaa sekä hellyttävän ihana että riipaisevan surullinen. Siinä on ajatonta tunnelmakuvausta, mutta myös vanhojen aikojen kyseenalaista nostalgiaa. Ta...

37-vuotias Paula menee naimisiin Didden kanssa, mutta ihastuu heti papin aamenen jälkeen komeaan juhlavieraaseen Tomiin. Pakko-oireiden vuoksi psykoterapeutilla käyvältä ja isän rahoilla elävältä snobirouvalta voikin odottaa kyseisenlaista käytöstä. Paula on niin syvällä ruotsalaisten kultalusikka suussa syntyneiden elämäntyylissä, että ei edes huomaa, kuinka keskenkasvuisesti ja ylimielisesti hän käyttäytyy. Toisaalta niin on myös Tom. Hän on entinen lapsitähti, nykyinen lakimies ja tuleva Paulan tasolle aleneva petturi. Se ei edes ole mikään juonipaljastus, sillä tämän hömppäkirjan juoni on niin ennalta-arvattava kuin olla ja voi. "#lihapullaorgiat" (s.36) Kirja on instagramissa toimivan notfastjustfuriousbooks lukupiiriin viides kirja. Sen hyviksi puoliksi mainittakoon helppo- ja nopealukuisuus. Se toimii myös hyvänä välipalakirjana vaikealukuisempien kirjojen seassa. Kirjan #-otsikointi ja henkilöt saattavat ärsyttää sen verran paljon, että aivot eivät välttämättä pysy ko...

Maria Nordberg astuu sisälle käräjäoikeuden istuntosaliin. Hän näkee siellä huolestuneet vanhempansa ja nälkäiset toimittajat sekä omasta kannastaan varmat asianajajat. 18-vuotias Maria, tuttavallisemmin Maja, ajattelee kaikkia niitä tapahtumia, mitkä johdattivat hänet tähän tilanteeseen äidin ostamassa liian pienessä, valkoisessa puserossa, jonka hän haluaisi vaihtaa toiseen heti tilaisuuden tullen. Yhdeksän pitkää kuukautta sitten hän seisoi Djursholmin lukion luokkahuoneessa ainoana ihmisenä, jota ei juuri hetki sitten oltu ammuttu. Nyt hänen pitäisi vakuuttaa kaikki siitä, että hän on syytön tapahtuneeseen. "Mitä tehdä, jos on vaikea tietää, mikä on totta ja kuka valehtelee?" Jännittävä oikeussalidraama kuvaa nuoren ihmisen ajatuksia tilanteessa, jossa ei ole muuta vaihtoehtoa kuin odottaa. Oma kohtalo on vieraiden ihmisten käsissä. Maja voi vain kertoa oman kantansa asianajajalleen ja toivoa, että hän kykenee vakuuttamaan keräämillään teknisillä todisteilla ja toteut...

Ruotsissa elää sisäänpäinkääntynyt uskonnollinen yhteisö, johon Pernilla kuuluu. Hänen poikansa Samuel on sen sijaan hairahtunut polulta ja sotkeutunut niin pahasti huumebisneksiin, että joutuu pakenemaan. Hän saa netin kautta avustajan töitä syrjäisessä saaristossa sijaitsevasta talosta, jossa puoleensavetävä Rakel hoitaa halvaantunutta poikaansa Joonasta. Zombie-Joonaksen hoitaminen ottaa koville, mutta Samuelilla ei ole vaihtoehtoja, jos hän haluaa säilyttää henkikultansa. Pernilla on sekaisin huolesta. Hän on hämmentynyt siitä, miten hänen tulisi auttaa jo aikuiseksi kasvanutta poikaansa. Hän turvautuu rukoukseen, mutta myös kyseenalaistaa uskonnon harjoittamistavat. Pernilla kärsii, kun hän ei tiedä, toimiiko hän varmasti oikein. Pernillan ja Rakelin perheiden lisäksi tutustutaan rikostutkija Manfredin perhetragediaan. Dekkarissa käsitellään äitiyttä sen raadollisimmassa muodossa. Äidit haluavat tehdä parhaansa lastensa hyväksi. He kärsivät, jos he huomaavat, että tehty työ ei o...

Pekka leikkii puumiekalla ja nallipyssyllä ja hokee, ettei metsässä ole ryöväreitä. Hän saapuu nukkekodin luokse, jolloin nukke herää eloon ja inttää vastaan. Hän kurkistaa ikkunasta ulos ja osoittaa kohti ryövärijoukkoa. Nukke kertoo, että hänen kotinsa on täynnä helmiä, joita ryövärit saattavat havitella. Pekka puolustaa tyttöä ja koruja ryöväreitä vastaan. Lopussa nukke osoittautuukin nokkelaksi. Tarina kertoo ihannetilanteesta, jossa lapsen mielikuvitusmaailma pääsee valloilleen. Lapset luovat omien kokemustensa ja kuulemiensa asioiden pohjalta kekseliäitä ja jopa pelottaviakin tilanteita. Leikin maailma on turvallinen paikka käsitellä asioita. Lapset pohtivat elämää ja omaa rooliaan. He kokevat erilaisia tunteita ja kehittyvät ihmisinä. Mukavan lopun saanut leikki saa lapset hyvälle mielelle. Haluaisin ehdottomasti lukea lisää Astrid Lindgrenin lastenkirjoja! Helmet lukuhaaste 2019: 45. Kirjan nimessä on kieltosana

"Pojan jälkiä ei kuitenkaan näkynyt missään." Ohlsson, Kristina: Hopeapoika Muut osat: Osa 1 Julkaistu: 2018 Alkuperäinen julkaisu: 2014 Alkuperäinen nimi: Silverpojken Mistä maasta: Ruotsi Suomentanut: Pekka Marjamäki Kustantaja: WSOY Sivumäärä: 224 Aladdinin perhe asuu ja työskentelee vesitornissa, jossa heillä on oma ravintola. Yhtäkkiä ruokavarastosta alkaa kadota ruokaa. Aladdin kutsuu Billien ja Simonan auttamaan tapauksen selvittämisessä. Voisiko syyllinen olla alueella liikkuva ja mystisesti jälkiä jättämättä katoava kummituspoika, joka hakee lasten huomiota vanhan kirkkohopeisiin liittyvän tapahtumaketjun selvittämiseen? Vai onko varas lähtöisin rantaan ankkuroidusta pakolaisveneestä? Vai onko se kenties ravintolan apulainen? "Samassa kattovalo sammui ja kellariin tuli pimeää" (s.58) Kirjassa käsitellään suvun taakkaa, vierautta ja pakolaisuutta. Kauan sitten tapahtunut asia voi edelleen vaikuttaa suvun maineeseen. Sen sijaan, että vihaa siirretää...