Suomen marsalkka, vapaaherra Carl Gustaf Mannerheim (1867-1951) esitellään talvisodan ja jatkosodan Suomen armeijan ylipäälliköksi sekä sisällissodan valkoisten ylipäälliköksi. Hän on vuosien 1944-1946 Tasavallan presidentti. Hänen elämäntyönsä on ollut huolehtia Suomen vapaudesta ja itsenäisyydestä.
Päätin Mannerheim-museossa vierailun innoittamana tarttua aiheeseen liittyvään kirjaan. Mannerheim asui Kaivopuistossa sijaitsevassa huvilassa vuosina 1924-51. Siellä vierailu oli kuin aikamatka sadan vuoden taakse, sillä huvila oli säilytetty alkuperäissä asussaan. Muutamaan huoneeseen oli aseteltu vitriinejä. Opas loi Mannerheimista elävän kuvan luotettuna valtionjohtajana, ansioituneena sotapäällikkönä ja uljaana suurriistan metsästäjänä. Hän oli mies, jolla oli silmää sisustukselle ja oikean vaikutelman luomiselle. Lukuisat uljaat maalaukset ja ylhäisten ystävien valokuvat viestivät vaikutusvallasta. Kirjahyllyssä oli kaikki kirjat, mitä tuona aikana kuului olla. Koriste-esineinä mahtailivat Aasian matkojen aarteet. Oman suvun esineistöä tai huonekaluja ei huvilasta löytynyt, sillä Mannerheimin isä menetti aikoinaan perheen omaisuuden.
Mielestäni on kiinnostavaa, millainen kuva aatelismies Mannerheimista luodaan kirjassa. Hän leikki lapsena sotaleikkejä. Nuorena hän oli kuriton, minkä seurauksena hän sai eropaperit kahdesta koulusta. Tie vei keisarin armeijan palvelukseen ja keisarinnan kaartiin sekä seurapiireihin ja hovin juhliin. Mannerheim oli ratsuväen sotakoulun toiseksi paras oppilas. Huvittavana sivuhuomautuksena häntä ei voitu museo-oppaan mukaan valita parhaaksi, sillä erään prinssin oli oltava paras. Mannerheimin kummitäti taiteili hänelle järjestetyn avioliiton Anastasia Arapovan kanssa, mutta se päättyi kymmenen vuoden ja kahden tyttären syntymän jälkeen eroon. Huhuttiin, että miehellä oli muita naisia. Sotasaavutusten ja lukuisten kunniamerkkien ansaitsemisen jälkeen Mannerheim lähetettiin tutkijaksi naamioituneena vakoojana Kiinaan. Mannerheim työskenteli Venäjän keisarin palveluksessa vallankumoukseen asti, minkä jälkeen hän teki kaikkensa Suomen hyväksi.
Sekä museo että kirja antavat kuvan virheettömästä suurmiehestä. Hän oli 'ihannemies'; nuorena pojanviikari, aikuisena naimisissa mutta naistenmies, menestyvä kenraali ja valtionjohtaja sekä taitava metsästäjä. Muistan nähneeni dokumentin, jossa todettiin, että kukaan ei osaa kuvata todellista Mannerheimia. Millainen hän oikeastaan oli kaiken tämän yllä mainitun takana?
Vierailin museossa käynnin jälkeen Hietaniemen hautausmaalla, jonne Mannerheim on haudattu kunniapaikalle. Kävin myös Kiasman vieressä komeilevan ratsastajapatsaan luona. Kaikkea katseli eri silmin, kun historia oli tuoreessa muistissa. Tapahtumat heräsivät eloon, tervehtivät vuosien takaa ja painuivat jälleen omille ikiaikaisille paikoilleen valmiina kuiskuttamaan seuraavalle uteliaalle mielelle.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!