Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella sota merkityt tekstit.

Johan Ludvig Runeberg: Vänrikki Stålin tarinat

Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg (1804-1877) on kirjoittanut isänmaallisia runoja tilanteessa, jossa itsenäistyminen on ollut vain etäinen haave. Vänrikki Stålin tarinat on ilmestynyt vuosina 1848 ja 1860. Kansallistunnetta kohottavissa runoissa kuvataan Suomen sodan (1808-09) myyttisiä sankareita. Johan Ludvig Runeberg ei ollut historioitsija, vaan nimenomaan runoilija. Kirjan lopussa on luettelo todellisista henkilöistä ja tapahtumapaikoista, joita Johan Ludvig Runeberg on käyttänyt mallina. Kansilehden mukaan Suomen kansaa ja luontoa kuvaavat runot antoivat suomalaisille moraalisen identiteetin. Runoteoksesta löytyy muun muassa kansallislaulu ja porilaisten marssi. Sven Dufvan tarina on suosikkini. Mies, jonka päätä ei järki pakota, mutta jonka rohkea sydän on juuri oikealla paikalla. Kirjoituskielenä on käytetty ruotsia, sillä se on ollut sivistyneistön kieli, sillä onhan alue ollut pitkään osa Ruotsia. Runoteos on välttänyt sensuurin ja saanut suosiota. Johan Ludvig...

Sahar Delijani: Jakarandapuun lapset

1980-luvulla Iranin islamilainen vallankumous on vienyt ihmisiä vankilan epäinhimillisiin oloihin. Azar synnyttää siellä lapsen. Amir pitää itsensä järjissä askartelemalla taatelinkivistä korua omalle lapselleen. Leila uhraa elämänsä hoitaakseen vankilaan joutuneiden naisten lapsia. Aika kuluu eteenpäin. Elämä johdattaa ihmisiä eri suuntiin, kunnes vuosikymmeniä myöhemmin ihmisten uudelleen kohtaamiset saavat vanhat muistot virtaamaan. "'Koko maailma on yhtä suurta vankilaa, Seida. Me kaikki olemme suuressa vankilassa.'" (s.176) Sahar Delijani haluaa kertoa kirjansa kautta poliittisista syistä vangituista ihmisistä, sillä heidän tarinansa on unohdettu. Hän ammentaa tekstiä oman sukunsa vaietuista kokemuksista. Kirjan henkilöiden ajatukset pyörivät valinnan ympärillä. He joutuvat päättämään, kertovatko he sukulaisten karmeista kohtaloista eteenpäin tuleville sukupolville vai hautaavatko he salaisuudet itsensä mukana. Unohtamisen halun ymmärtää. Vihaa ja tuskaa ei ole m...

Pertti Rajala: Mannerheim

Suomen marsalkka, vapaaherra Carl Gustaf Mannerheim (1867-1951) esitellään talvisodan ja jatkosodan Suomen armeijan ylipäälliköksi sekä sisällissodan valkoisten ylipäälliköksi. Hän on vuosien 1944-1946 Tasavallan presidentti. Hänen elämäntyönsä on ollut huolehtia Suomen vapaudesta ja itsenäisyydestä. Päätin Mannerheim-museossa vierailun innoittamana tarttua aiheeseen liittyvään kirjaan. Mannerheim asui Kaivopuistossa sijaitsevassa huvilassa vuosina 1924-51. Siellä vierailu oli kuin aikamatka sadan vuoden taakse, sillä huvila oli säilytetty alkuperäissä asussaan. Muutamaan huoneeseen oli aseteltu vitriinejä. Opas loi Mannerheimista elävän kuvan luotettuna valtionjohtajana, ansioituneena sotapäällikkönä ja uljaana suurriistan metsästäjänä. Hän oli mies, jolla oli silmää sisustukselle ja oikean vaikutelman luomiselle. Lukuisat uljaat maalaukset ja ylhäisten ystävien valokuvat viestivät vaikutusvallasta. Kirjahyllyssä oli kaikki kirjat, mitä tuona aikana kuului olla. Koriste-esineinä ...

Anna Kortelainen: Avojaloin

Karjalassa elettiin 1800- ja 1900-luvuilla sekä ahkerasti töitä tehden että elämästä nauttien. Ihmisten arkea varjostivat sodan uhka, ruoan puute ja epävarma tulevaisuus. Eri kansallisuudet - karjalaiset, suomalaiset, venäläiset ja suomenruotsalaiset - elivät limittäin ja lomittaen sekä yhteen törmäten. Kirjaan kootuissa tarinoissa käydään läpi lasten kuolleisuutta, levottomuuksia, köyhyyttä, säätyjakoa, alkoholismia sekä yhteisöllisyyttä ja vihamielisyyttä. Lopussa todetaan ihmisten unohtavan asioita ajan myötä. Nykylapset eivät välttämättä tiedä kotikylänsä veristä menneisyyttä. Suomalaiset turistit sen sijaan voivat Karjalassa aistia historian eri kerrokset, ristiriidat ja yhteydet. Karjalasta puhuttaessa mieleen nousevat menetetyt alueet ja evakkojonot. Moni joutui luopumaan omaisuudestaan ja asuinpaikastaan sotien vuoksi. Samalla katosi arvokasta työtä, mitä oltiin tehty suomalaisen kulttuurin elvyttämiseksi ja nostamiseksi esille. Eräskin perhe oli panostanut suomalaisen viulun...

Terhi Tarkiainen: Pure mua

Rikkaan suvun tytär Anna Björksund täyttää kolmekymmentä. Hän on siinä elämänvaiheessa, jossa hänen tulisi hioa gradunsa valmiiksi ja toteuttaa vanhempiensa haaveet perheenlisäyksestä. Ongelmana on, että Anna ei saa elämäänsä haluttuun järjestykseen. Vanhemmat tekevät epätoivoisen ratkaisun ja hankkivat tyttärelleen lahjaksi vampyyrin. Anna on tottunut elämään alisteista elämää. Hänen vanhempansa ovat aina hoitaneet kaikki hänen asiansa ja maksaneet kaikki hänen laskunsa. Hänellä käy jopa oma siivooja. Annaa itseään toisten ihmisten alistaminen ei kiinnosta. Hän pitää vampyyria mielipuolisena lahjana. Ensinnäkin koko asia vaikuttaa laittomalta ja toisekseen vampyyrit ovat vaarallisia ihmisille. Anna yrittää palauttaa vampyyrin, mutta se on miltei mahdotonta. Sitten hän pyrkii toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla vampyyrin suhteen, mutta saa todeta senkin hankalaksi. Annan elämä on juuttunut paikoilleen. Hän ei hallitse omaa elämäänsä, vaan on muiden ihmisten vietävissä. H...

Terhi Rannela: Frau

"Henkiin jääminen oli rohkeuden suurin teko." Rannela, Terhi: Frau Julkaistu: 2016 Mistä maasta: Suomi Kustantaja: Karisto Oy Sivumäärä: 232 Kirja sisältää sekä todellisia että keksittyjä henkilöitä ja tapahtumia. Erich Richter haastattelee Linaa koskien hänen edesmennyttä aviomiestään, SS-kenraali Reinhard Heydrichia, joka toimi nykyisen Tsekin alueella käskynhaltijana. Mies oli vastuussa Tsekkoslovakian saksalaistamisesta, minkä seurauksena ihmisiä vangittiin ja teloitettiin. Lontoossa paossa ollut Tsekkoslovakian hallitus salamurhautti miehen vuonna 1942. Tapahtumasta seurasi ajojahti, jonka seurauksena Lidicen kylää syytettiin vastarintaliikkeen jäsenten suojelemisesta. Kaikki miehet teloitettiin ja naiset ja lapset vietiin keskitysleireille. Kylä ryövättiin ja lopuksi poltettiin. "En ole vakuuttunut, ovatko vaimot ja lapset yleisesti ottaen kiinnostavia. Miehet pyörittävät historian rattaita, niin on aina ollut ja tulee olemaan, se on biologinen tosiseikka. ...

Laura Lähteenmäki: Yksi kevät

"Yksi tyttö, yksi kevät" Lähteenmäki, Laura: Yksi kevät Julkaistu: 2018 Mistä maasta: Suomi Kustantaja: WSOY Sivumäärä: 170 Viisi nuorta naista työskentelee vuoden 1918 sisällissodan aikana punaisten puolella. He hoitavat vähäistäkin vähäisemmillä taidoillaan haavoittuneita sotilaita, minkä jälkeen he siirtyvät naiskaartin riveihin. He ovat Aada, joka haluaisi mieluiten perustaa perheen kivan pojan kanssa, Linda, joka suhtautuu kiihkeästi sotatoimiin, Katri, joka toimii siskonsa Lindan varjossa, Jenny, joka sanoo suoraan mitä ajattelee, sekä Bea, joka suhtautuu asioihin kaikella järkevyydellä. Yleisesti ottaen tytöt ovat aika tietämättömiä maailman menosta ja etenkin siitä, mitä todellinen sota oikein merkitsee - siinä voi nimittäin oikeasti käydä todella huonosti. "Bea sanoi, että muutos oli välttämätöntä, koska asiat eivät olleet hyvin, meidän tyttöjen asiat varsinkaan. - En uskonut, että perheemme köyhyys ratkeaisi taistelulla tai että mikään oikeasti muuttu...

Heidi Köngäs: Sandra

"Hänen hätänsä oli minun hätääni." Köngäs, Heidi: Sandra Julkaistu: 2017 Mistä maasta: Suomi Kustantaja: Kustannusosakeyhtiö Otava Sivumäärä: 285 Sandra ja Janne elävät elämäänsä torppareina töitä tehden ja lapsia kasvattaen. Vuoden 1918 sota sekoittaa heidän kaikkien elämän. Ohi kulkeva punaisten joukko pakottaa Jannen mukaansa ja jättää Sandran selviytymään kaikesta yksin. Raskaana oleva Sandra suorittaa kuuliaisesti taksvärkin, kyhää jostain väkisin olemattoman verran suuhunpantavaa ja tekee kaikki talon työt. Hän yrittää olla pysähtymättä miettimään läheistensä kohtaloa ja pelkäämättä ympärillä vellovaa sotaa. "Janne kertoi, että siellä oli vaadittu vaikka mitä kuvitelmaa: ilmaista koulunkäyntiä, äänioikeutta, kaikille vapaata lääkäriä, naisille täyttä tasa-arvoa ja lisäksi kieltolakia, jonka mukaan alkoholijuomain valmistus ja nauttiminen olisi kiellettävä. - mitähän ne meidän talon rengit siitä tuumii, kun ovat tähän asti olleet niin persoja viinalle - kius...

Lasse Lehtinen; Risto Volanen: 1918

"Mitä siis tapahtui todella?" Lehtinen, Lasse: Volanen; Risto: 1918 Kuinka vallankumous levisi Suomeen Julkaistu: 2018 Mistä maasta: Suomi Kustantaja: Kustannusosakeyhtiö Otava Sivumäärä: 191 Mitkä tapahtumat johtivat vuoden 1918 vallankumoukseen ja sotaan Suomessa? Kirja pyrkii kattavaan kuvaukseen syistä ja seurauksista todeten myös vieläkin selittämättömät mustat aukot. Se haluaa etenkin todeta, kuinka Väinö Linnan teos Täällä Pohjantähden alla antaa ihmisille väärän kuvan tilanteesta. Aihe on arka, monitulkintainen ja hankala, joten kirjakin on väistämättä aiheesta toiseen polveileva ja ajoittain vaikeaselkoinen. "Sotiin lähdöt ja vallankumoukset ovat kautta aikojen syntyneet suotuisissa oloissa voimakkaiden tai heikkojen yksilöiden yllytyksestä. Ihmiset tempautuvat mukaan, jos suostuttelijat ovat tarpeeksi taitavia." (s.7) Kaikki alkoi oikeastaan siitä, kun Suomi liitettiin Venäjään vuonna 1809. Aluksi Venäjä harjoitti hyväksyntäpolitiikkaa ja sall...