Siirry pääsisältöön

Tekstit

Mid-Year Book Freak Out tag 2021

1. Mikä on paras kirja, jonka olet tähän mennessä lukenut? Olen tähän mennessä lukenut 43 kirjaa. Yoko Ogawan Professori ja taloudenhoitaja on jäänyt vahvasti mieleen inhimillisyytensä vuoksi. Kirjan henkilöt tuntuvat edelleen eläviltä. Tunnelma on säilynyt mielessä vahvana. 2. Mikä on paras jatko-osa, jonka olet tähän mennessä lukenut? Jessica Townsendin Onttorokko. Morriganin ajojahti . Kirjasarjan maailma, Nevermoor, on kiehtova. Se on yhtä aikaa sekä maaginen että synkkä. Kirjoja lukiessa tuntuu siltä, että Nevermoorissa voi tapahtua mitä vain. 3. Kerro tänä vuonna julkaistu kirja, jota et ole vielä lukenut, mutta jonka haluat lukea? Minulla on hyllyssä Antonio Iturben Auschwitzin kirjastonhoitaja, joka olisi tarkoitus lukea tänä vuonna. 4. Mitä tänä vuonna julkaistavaa kirjaa odotat? Anniina Mikaman Myrrys kiinnostaa. 5. Mikä kirja on tuottanut suurimman pettymyksen? Ernesto Sabaton Tunneli on kauttaaltaan ahdistava. 6. Mikä kirja on ollut suurin yllättäjä? Lui...

Alain Mabanckou: Pikku pippuri

Orpokodin lasten viikoittainen kohokohta on pastori Papa Mupelon vierailu. Eräänä viikonloppuna uskonmies ei saavukaan paikalle, vaan orpokodin johtaja ojentaa lapsille punaiset huivit ja naulaa 'Kongon sosialistisen vallankumouksen pioneerien toimitila' kyltin oveen. Uskonnon tilalle nousee imperialismin vastaisuus ja Neuvostotasavaltojen liittoon tukeutuminen. Raamatun tekstien sijasta opiskellaan ulkoa presidentin puheita. Mooses alias Pikku Pippuri päättää karata. "Kun valkoiset saapuivat Afrikkaan, meillä oli maa ja heillä oli Raamattu. He opettivat meidät rukoilemaan silmät kiinni ja kun avasimme silmämme, heillä oli maa ja meillä oli Raamattu." (s.25) Kirjan takakannessa kuvataan, kuinka "Pikku Pippuri on veijarimainen kasvutarina ja absurdi poliittinen satiiri Kongon 1970-luvun sosialistisen vallankumouksen kuohuista". Alla lukee vielä, että "vastoinkäymisestä toiseen ajautuvan Pikku Pippurin naivistisessa seikkailussa sekä puidaan Kongon histor...

Jennifer Clement: Rakkaudesta aseisiin

Syrjäisellä, floridalaisella talovaunualueella kuuluu aseiden laukauksia, ja alligaattorit saavat kyytiä lähijoessa. 14-vuotias Pearl makaa Margot-äitinsä autossa, jonka piti olla parivaljakon väliaikainen asuinpaikka parin kuukauden ajan, mutta jämähtikin tytön koko elämän mittaiseksi. Äiti on juuttunut näennäiseen turvapaikkaan unissa nähdyt toteutuneet unelmat ja intiaanien suojelevat henget seuranaan. Hän kertoo pala palalta tarinoita menneisyydestään, osallistuu paikallisen pastorin järjestämiin tilaisuuksiin ja työskentelee siivoojana sotaveteraaneja hoitavassa laitoksessa. Pearl käy koulua ilman syntymätodistusta ja väärennetyllä osoitteella, leikkii häntä käskyttävän April Mayn kanssa, varastelee tupakkaa ja hengittää kaatopaikalta sieraimiin tunkeutuvia myrkyllisiä höyryjä. Maailma repeytyy auki, kun Eli Redmond astelee kirkon keskikäytävää cowboybuutsit lattiaa tömistäen. "Kaikki talovaunualueen asukkaat kaupittelivat jotain, lupailivat jotain tai uneksivat jostain. Kuka...

Kaikki Neiti Etsivät on pian luettu!

Haaveilin lapsena, että lukisin kaikki Neiti Etsivä kirjat. Luin, mitä kirjastosta löysin, mutta monta jäi vielä puuttumaan. Tavoitteenani on tämän vuoden aikana saattaa haave päätökseen. Olen tähän mennessä lukenut 96/105 Neiti Etsivää. Kirjojen maailmaan uppoutuminen on nostalgista ja hauskaa, mutta myös leikkimielisesti hermoja raastavaa. Neiti Etsivä ja kassakaapin arvoitus alkaa dramaattisesti. Paula Drewin entinen koulutoveri Nina Ford on lähettänyt hänelle avunpyyntökirjeen, jossa hän toivoo saavansa selville petoksesta syytetyn ja tulvan mukana huuhtoutuneen isänsä kohtalon. Taloudenhoitaja Hanna ja ystävätär Bess ovat heti enemmän huolissaan siitä, ehtiikö Paula osallistua River Heightsin kaksisataavuotisjuhlaan, jossa hänet kruunataan äänestyksen voittaneena kuningattareksi. Ehtiikö Paula ratkaista arvoituksen ennen juhlia? "Ja onhan ystävä sentään tärkeämpi kuin kruunu." (s.10) Kirjan kantavana teemana on henkinen kasvu. Midge Watson ilmestyy Paulan takapenkille ja...

Jessica Townsend: Onttorokko: Morriganin ajojahti

Kirja on saatu Kustannusosakeyhtiö Otavalta. Nevermoor-kirjasarjan kolmannessa osassa Morrigan Korppi tutustuu Meineikkaan seuran ja meinioseppien menneisyyteen, johon Ezra Viima on upottanut viheliäisen kädenjälkensä. Nykyhetki uhkaa suistua yhtä pahaan tuhoon, sillä Nevermoorissa leviää onttorokoksi nimetty sairaus, jonka saaneet käyttäytyvät vihamielisesti ja luonteensa vastaisesti. Morrigan ajautuu keskiöön parannuskeinoa etsittäessä. Rakastan Nevermooria! Maailmaa, jossa mikä tahansa on mahdollista. Nevermoor on sekä kiehtovan ihastuttava että pelottavan vaarallinen paikka. Siellä asuu lukemattomia erilaisia olentoja. Nevermoor tuntuu rajattomalta. Morriganin asuinpaikka hotelli Deukalion on käsittämättömän suuri. Hänen opiskelupaikkansa Meiseu on puolestaan niin suuri että varmasti kukaan ei tunne sen jokaista sopukkaa. Opiskeltavaakin riittäisi äärettömyyksiin. Missään ei tunneta rajoja. Se on yhtä aikaa sekä omaa mielikuvitusta ruokkivaa että hivenen ahdistavaa. Morrigan ei äär...

Paul Auster: Sattumuksia Brooklynissa

Nathan Glass on muuttanut takaisin lapsuutensa maisemiin Brooklyniin kuolemaan. Keuhkosyöpä ja avioero ovat vieneet voimat eikä tytärkään suostu enää pitämään yhteyttä. Pientä piristystä elämän ehtoopuolelle tuo erinäisten sattumusten kirjaaminen ylös milloin millekin käteen osuneelle paperinpalalle. Eikä aikaakaan kun Nathan kokee uuden sattumanvaraisen kohtaamisen, kun hän tapaa antikvariaatissa sisarenpoikansa Tom Woodin, joka puolestaan esittelee työnantajansa Harry Brightmanin. Naisseikkailuiltakaan ei vältytä. Nathan flirttailee kantapaikan tarjoilijalle, kun taas Tom ihailee kaukaa erästä 'kaunista täydellistä äitiä'. Hurjin seikkailu soittaa eräänä päivänä ovikelloa. Sisarentyttären tytär Lucy astuu sisälle puhumattomana ja äitinsä lähettämänä. Seuraa sattumuksia sattumusten perään eikä kirjan viimeinen sivukaan petä siinä suhteessa. "Etsin rauhallista paikkaa jossa kuolla." (s.7) Harrastan toisinaan hautausmailla kuljeskelua. Ne ovat ensinnäkin rauhallisia ja...

Mariama Ba: Pitkä kirje

Ramatulaye viettää suruaikaa aviomiehensä Modu Fallin kuoltua. Hän kirjoittaa ajatuksiaan ja tuntemuksiaan kirjeitse ystävättärelleen Aissatulle. Ramatulaye tarkastelee kriittisesti sekä omaa elämäänsä että naisen asemaa yhteiskunnassa. "Milloin sivistynyt yhteiskunta pääsee niin pitkälle, ettei päätöksiä tehdä sukupuolen vaan todellisen arvon perusteella?" (s.111) Kirjeromaanin keskiössä on moniavioisuuden kritisointi. Ramatulaye kokee avioliiton kokonaisvaltaisena. Se ei ole pelkästään suvunjatkamisen väline tai taloudellinen turvapaikka. Se on välittämistä ja kumppanuutta. Siitä näkökulmasta katsoen toisen vaimon mukaantulo elämään on shokki. Puhumattakaan siitä, että kuolleen miehen vaimo periytyisi sukulaismiehelle. "Meitä halveksittiin, meidät syrjäytettiin tai vaihdettiin niin kuin kulunut tai vanhanaikainen paita heitetään pois." (s.77) Mariama Ban kuvaamassa Senegalissa on koettu Ranskan siirtomaavallan alta irrottautuminen ja itsenäisen valtion rakentamise...