Lady Hollis Brite elää aatelisnaisen suojattua elämää ainoana tavoitteenaan päästä kuninkaan suosioon. Hän epäröi, kun kuningas viimein osoittaa kiinnostustaan ja kun kuningattaren elämä olisi käsillä. Etenkin, kun hän tapaa ulkomaalaisen miehen, Silasin, joka vie hänen sydämensä ensi silmäyksellä.
"Hetkeksi maailma pysähtyi. Hukuin täysin hänen katseeseensa kykenemättä kääntämään päätäni. Hänen silmänsä olivat hämmästyttävän siniset -" (s.54)
Hollis elää keskellä koru- ja pukuloistoa, nauttii herkullisia aterioita ja tapaa ylhäisiä ihmisiä naapurimaan hallitsijoihin asti. Hän ei ole koskaan ollut kiinnostunut muusta kuin hauskanpidosta. Hän juonittelee kevyesti ja kerää omaa hovia ympärilleen. Kuningas Jameson laittaa Hollisin opiskelemaan ja ottaa hänet mukaan päätöksentekoon. Hän kokee olevansa paras kuningas, jota kunnioitetaan ja jonka maasta pidetään. Hän pitää yllä vanhanaikaisia kuninkaallisia perinteitä, mistä osa on Hollisille vähän liikaa.
"Olin sievä. Eikä siinä ollut mitään pahaa, mutta itsessään sillä ei ollut paljon arvoa. Minäkin tiesin sen. Silti kieltäydyin häpeämästä ainoaa ansiotani." (s.117)
Kirja on kevyttä luettavaa. Ehkä liiankin höttöistä. Kiinnostavimmaksi henkilöksi nousee kuningatar Valentina. Pilkahdus hänen elämäntarinastaan on koskettavan kiehtova. Hollis puolestaan on itsekeskeinen, elämää kokematon ja kovin lapsellinen toimissaan ja ajattelussaan. Varsinkin ihastuksessaan ulkomaalaiseen mieheen, jota ei tunne ollenkaan ja jota ei edes yritä tuntea paremmin. Hän haluaa vain, että mies kehuu, katsoo häneen sinisillä silmillään ja koskettaa karheilla käsillään, sillä niistä erottaa köyhän ja rikkaan miehen toisistaan. Hollis tuntee halua kokeilla omia rajojaan. Halua paeta, kun todellisuus elämästä kuninkaan puolisona käy sietämättömäksi.
"Arvokkain asia mikä ihmisellä voi olla, on varmuus paikasta jonkun toisen sydämessä." (s.124)
Jokaisessa maassa on omat tiukat perinteensä, ja asukkailla tietyt fyysiset ominaisuutensa. Hollis on luonteeltaan kuningatar siinä mielessä, että hänellä on halu valloittaa. Hän arvostelee ulkomaalaisia ja heidän tapojaan ja vaatteitaan. Samalla hän haluaa omia toisesta kulttuurista parhaat päältä. Hän toimii äkkipikaisesti ja epäkunnioittavasti. Hämmentävintä on, että hänen sallitaan toimia kuten hän toimii ja että häntä ihaillaan. Hän on täynnä itsevarmuutta ilman häpeää. Toivon, että seuraavassa kirjasarjan osassa Hollis kasvaa ja kehittyy henkilönä. Kunpa tarina ei jatkuisi yhtä latteana kuin alkoi.
"Jos siipeni palaisivat savuna ilmaan, se olisi itse aiheutettua." (s.150)
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!