Mila Teräs: Amiraali

16-vuotias Niilo tarkkailee maailmaa. Hän näkee epäkohtia ja puuttuu niihin. Hän osallistuu mielenosoitukseen ilmaston puolesta ja ilmaisee itseään pukeutumisen avulla. Hän kokee, että yksilöllä on mahdollisuus vaikuttaa.

"Mä nyökkään ja mietin, onko mutkin aivopesty olemaan tehokas Suomen kansalainen. Vai mistä mä saan nämä ajatukseni? Että elämä on yksi suuri kilpajuoksu. Päämääränä kokemukset, matkat, jatkuvat elämykset." (s.51)

Niilo kirjoittaa runoja ja skeittaa. Hänellä on kavereinaan Hermanni, joka harrastaa piirtämistä, ja Maria, joka suunnittelee omaa vaatemallistoaan. Nuoret pohtivat elämää ja yhteiskuntaa. Minä vastaan maailma.

"Tyttöjen maailma kutsui mua poikien maailmaa enemmän, koska jotenkin se tuntui sävykkäältä ja avoimelta erilaisille tunteille ja sanoille. Siinä ympäristössä mulla oli lupa olla enemmän oma itseni: herkkä ja pehmeä." (s.32)

Niilo asuu yhdessä mumman ja ukin kanssa. He ovat asenteiltaan erittäin vanhanaikaisia. Isovanhemmat eivät ymmärrä Niiloa, jonka mielestä ihmisen ei tarvitse valita, onko hän nainen vai mies, kun hän voi olla molempia. Niilo saa onneksi tukea vanhemmalta työkaveriltaan kesätyöpaikassa terveyskeskuksen puhtaanapidossa.

"Jos kaikki voivat kulkea housuissa, niin miksi osalta tyyppejä olisi kielletty hameiden käyttäminen?" (s.94)

"Usein nälvimiseen riitti koulussa vaikka se, että mä olin laittanut geeliä tukkaan. Kaikesta oman persoonan näyttämisestä seurasi kollektiivinen rangaistus." (s.107)

Kirja sopii hyvin nuorille. Kirjassa pohditaan ihmisten lokeroimista. Miksi jokainen ei saisi vain olla ja elää kuten haluaa?

"Onko paikkakunta alkanut haista mädältä siksi, että sen tavat ja ajatukset lepäävät kuin raato kattojen yllä?" (s.13)