Varpu istuu rannalla siideritölkki kädessään ja katselee sivusta ysiluokan päättymistä juhlivia luokkakavereitaan. Hänen katseensa eksyy etenkin vedessä ilakoivaan viisikkoon. He ovat kaikki suosittuja. Saga on heistä kaikista näyttävin. Hiljalleen ranta tyhjenee. Saga istuu Varpun viereen ja suutelee.
"Joskus mietin, suhtautuisinko heihin toisin, jos olisin ollut alusta saakka osa heidän porukkaansa. Jos en olisi kokenut itseäni erilaiseksi ensimmäisestä koulupäivästä lähtien." (s.11)
Tytöt tapailevat kesän aikana toisiaan sattumalta ja salaa. Varpu kantaa repussaan sateenkaaripinssiä, mutta Saga nähdään poikien kyljessä kiinni. Molemmat näyttävät ulospäin sellaiselta kuin teininä tulee näyttää. He eivät voi vain olla omia itsejään määrittelemättä itseään mihinkään suuntaan. Heillä on oltava yhteisöön sopiva rooli. Varpu ja Saga vaikenevat etenkin haastavista kotioloistaan. Niistä ei ainakaan kannata puhua julkisesti.
"Mutta maailma on aina rakennettu enemmistön ehdoilla, enemmistön muotoiseksi, enemmistön tarpeisiin vastaamaan. Jos kuuluu vähemmistöön, joutuu aina taipumaan vähän enemmän, tekemään vähän enemmän töitä, sietämään vähän enemmän kysymyksiä ja tuijotusta ja huutelua ja sitä, että elämä on jatkuvasti vähän hankalampaa." (s.42)
Nuorille ja nuorille aikuisille suunnattu kirja on puhutteleva, ajatuksia herättävä ja realistinen. Varpun ja Sagan tarina on tunteita herättävä. He kasvavat henkisesti, oppivat toisiltaan ja tukevat toisiaan maailmassa, joka näyttäytyy pelottavana, epävarmana ja haastavana. Elämä on vaikeaa. Yhteisöön sopeutuminen ja sulautuminen on työlästä. Voiko sellaisessa tilanteessa uskaltaa olla oma itsensä ja rakastua?
Minustakin tämä oli varsin hyvä teos. Helppolukuinen, mutta hyvin kirjoitettu.
VastaaPoistaSopii hyvin nuorille
Poista