"Paikka näyttää tyhjältä ja hylätyltä. Olet silti haistavinasi kinuskin makean tuoksun leijailevan tuulenvireen mukana raikkaassa syysilmassa."
Morgenstern, Erin: Yösirkus
Julkaistu: 2012
Alkuperäinen julkaisu: 2011
Alkuperäinen nimi: The Night Circus
Mistä maasta: Yhdysvallat
Suomentanut: Hanna Toivonen
Kustantaja: Basam Books
Sivumäärä: 399
Salaperäinen sirkus Le Cirque des Rêves saapuu eri paikkakunnille ilmoittamatta asiasta etukäteen. Se vain yhtäkkiä on paikallaan ja katoaa yhtä merkillisesti. Sirkus koostuu lukemattomista mustavalkoraidallisista teltoista, jotka kätkevät sisälleen toinen toistaan lumoavampia esityksiä ja taidonnäytteitä. Koko paikka on mustavalkoinen, jopa sen henkilökunta pukeutuu mustavalkoisiin asuihin. Mystisyyttä lisää sirkuksen öinen aukioloaika. Kulissien takana taikuri Celia Bowen pelaa peliä, johon hänen isänsä on hänet lapsesta saakka pakolla valmentanut. Hänen täytyy ylittää taidoillaan vastapelaajansa Marco. Elämä sirkuksessa on päivä päivältä jännittävämpää, vaarallisempaa ja kiehtovampaa.
Rakastin lapsena käydä sirkuksessa. Pidin sen ainutlaatuisesta tunnelmasta, mitä en missään muualla kokenut. Sirkus tuoksui hattaralle, popkornille ja eläimille. Siellä oli monenlaisia ääniä ihmisten puheensorinasta hevosten hirnahduksiin. Pidin musiikista ja kuuluttajan komeasta ja teatraalisesta puhetyylistä. Mielestäni tunnelma, lavastus ja näyttävät asut olivat ensiarvoisen tärkeitä. Tämä kirja tuo mukanaan samankaltaisen tunteen - ja vielä enemmän.
Olen aivan Yösirkuksen lumoissa. Pidän kirjassa etenkin sirkuksen kuvailusta, sillä voin nähdä sen silmissäni, tuntea kaikki tuoksut ja maistaa kinuskin makeuden. Henkilöhahmot ovat yhtä aikaa sekä uskottavia että taianomaisia. Kerronta on mielenkiintoista, sillä se tapahtuu eri aikoina 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa sekä eri paikoissa. Miinusta kirja saa liian paljastavasta takakansitekstistä (onneksi en lukenut sitä ennen kuin luin kirjan) ja paikoitellen liikaa pitkitetystä tarinasta. Kirjaa on ihana lukea, ja sen jättäminen taakse on haikeaa. Siitä on vaikea kirjoittaa, sillä jäljelle on jäänyt sanojen sijasta vain vahva, monivivahteinen tunne. Nousee myös mielihalu pukeutua mustavalkoiseen - ehkä ripauksella punaista. Jään uneksimaan.
Helmet lukuhaaste 2016: 20. Kirjan nimi viittaa vuorokaudenaikaan
Morgenstern, Erin: Yösirkus
Julkaistu: 2012
Alkuperäinen julkaisu: 2011
Alkuperäinen nimi: The Night Circus
Mistä maasta: Yhdysvallat
Suomentanut: Hanna Toivonen
Kustantaja: Basam Books
Sivumäärä: 399
Salaperäinen sirkus Le Cirque des Rêves saapuu eri paikkakunnille ilmoittamatta asiasta etukäteen. Se vain yhtäkkiä on paikallaan ja katoaa yhtä merkillisesti. Sirkus koostuu lukemattomista mustavalkoraidallisista teltoista, jotka kätkevät sisälleen toinen toistaan lumoavampia esityksiä ja taidonnäytteitä. Koko paikka on mustavalkoinen, jopa sen henkilökunta pukeutuu mustavalkoisiin asuihin. Mystisyyttä lisää sirkuksen öinen aukioloaika. Kulissien takana taikuri Celia Bowen pelaa peliä, johon hänen isänsä on hänet lapsesta saakka pakolla valmentanut. Hänen täytyy ylittää taidoillaan vastapelaajansa Marco. Elämä sirkuksessa on päivä päivältä jännittävämpää, vaarallisempaa ja kiehtovampaa.
"Sirkus olikin tutkimusmatka. Hän seikkaili siellä parhaansa mukaan mutta tunsi itsensä kovin valmistautumattomaksi. Oli vaikea valita telttoja kymmenistä vaihtoehdoista, joissa jokaisessa roikkui houkutteleva, teltan sisällöstä vihjaileva kyltti. Mutkittelevilla raidallisilla poluilla tuli joka käännöksellä vastaan lisää telttoja, lisää kylttejä ja lisää arvoituksia. - Kaikki oli taianomaista ja vaikutti jatkuvan ikuisuuteen. Yksikään polku ei päättynyt vaan yhtyi toisiin polkuihin tai kaartui takaisin sirkuksen keskipihalle. Jälkeenpäin hänen oli vaikea kuvailla kokemustaan. Hän osasi vain nyökätä, kun äiti kysyi, oliko hänellä ollut hauskaa." (s.53)
Rakastin lapsena käydä sirkuksessa. Pidin sen ainutlaatuisesta tunnelmasta, mitä en missään muualla kokenut. Sirkus tuoksui hattaralle, popkornille ja eläimille. Siellä oli monenlaisia ääniä ihmisten puheensorinasta hevosten hirnahduksiin. Pidin musiikista ja kuuluttajan komeasta ja teatraalisesta puhetyylistä. Mielestäni tunnelma, lavastus ja näyttävät asut olivat ensiarvoisen tärkeitä. Tämä kirja tuo mukanaan samankaltaisen tunteen - ja vielä enemmän.
"Enemmän kuin karnevaali - ja oikeastaan enemmän kuin sirkuskin. - Tästä tulee jotain aivan uutta, täysin ainutlaatuinen elämys, aistien juhla. Teatteritaidetta ilman teatteria, viihdettä, johon voi sukeltaa sisälle. Tuhoamme kaikki vanhat olettamukset ja käsitykset siitä, mitä sirkus on, ja luomme jotain aivan muuta, jotain täydellisen uudenlaista." (s.64)
Olen aivan Yösirkuksen lumoissa. Pidän kirjassa etenkin sirkuksen kuvailusta, sillä voin nähdä sen silmissäni, tuntea kaikki tuoksut ja maistaa kinuskin makeuden. Henkilöhahmot ovat yhtä aikaa sekä uskottavia että taianomaisia. Kerronta on mielenkiintoista, sillä se tapahtuu eri aikoina 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa sekä eri paikoissa. Miinusta kirja saa liian paljastavasta takakansitekstistä (onneksi en lukenut sitä ennen kuin luin kirjan) ja paikoitellen liikaa pitkitetystä tarinasta. Kirjaa on ihana lukea, ja sen jättäminen taakse on haikeaa. Siitä on vaikea kirjoittaa, sillä jäljelle on jäänyt sanojen sijasta vain vahva, monivivahteinen tunne. Nousee myös mielihalu pukeutua mustavalkoiseen - ehkä ripauksella punaista. Jään uneksimaan.
Helmet lukuhaaste 2016: 20. Kirjan nimi viittaa vuorokaudenaikaan
Luin Yösirkuksen pari vuotta sitten ja muistan kuinka sirkuksen kuvailu oli suorastaan hunajaa silmille ja mielelle. Erittäin tasokasta maagista realismia! Tällaisia kirjoja saisi olla enemmän.
VastaaPoistaErin Morgensternin Yösirkus viihdytti minua viikonlopun. Viihdyin sen taianomaisessa maailmassa ja sirkusmiljöössä. Minulla lumous säilyi loppuun asti.
VastaaPoista