Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella Margaret Atwood merkityt tekstit.

Margaret Atwood: Viimeisenä pettää sydän

Positron-projekti tarjoaa ihmisille täydellisen asumisratkaisun, joka mahdollistaa kaikille työpaikan ja lopettaa rikollisuuden: Joka toinen kuukausi vietetään omassa kodissa ja joka toinen vankilassa. Sopimuksessa todetaan, että järjestely on ikuinen. Stan ja Charmaine elävät kaduilla autossa nukkuen. He ovat likaisia, nälkäisiä ja peloissaan, sillä jengit saattavat millä hetkellä hyvänsä hyökätä heidän kimppuunsa. Positron-projekti kuulostaa taivaalliselta. Con yrittää varoittaa Stan-veljeään menemästä lankaan - hyvästä syystä. "Useampiakin autonomistajia on heitetty ulos ajoneuvostaan juuri näillä seuduin. Heitä on pistetty veitsellä tai kallo on murskattu, ja heidät on jätetty vuotamaan kuiviin. Kukaan ei enää vaivaudu tutkimaan sellaisia tapauksia, koska se veisi aikaa, ja vain rikkailla on varaa poliisiin." (s.25-26) Suljetussa kaupungissa ja toisaalta myös ulkomaailmassakin ihmiset nähdään ennen kaikkea fyysisinä ja seksuaalisina olentoina. Yhtä aikaa sekä karmiva että...

Margaret Atwood: Orjattaresi

"Tulevaisuus on teidän käsissänne." Atwood, Margaret: Orjattaresi Julkaistu: 2017 Alkuperäinen julkaisu: 1985 Alkuperäinen nimi: The Handmaid´s Tale Mistä maasta: Kanada Suomentanut: Matti Kannosto Kustantaja: Kustannusosakeyhtiö Tammi Sivumäärä: 436 Kuvittele mielessäsi maa, jossa ihmiset elävät normaalia arkea töissä käyden, lapsia kasvattaen ja vapaa-aikaansa ystävien kanssa viettäen. Mieti sitten, miltä tuntuisi, jos eräänä päivänä kaikki muuttuisi. Vanhoilliset ottaisivat vallan ja tulkitsisivat Raamattua oman mielensä mukaan. Naiset eivät enää saisi käydä töissä, kasvattaa lapsiaan tai viettää vapaa-aikaa. Heidän olisi pakko pukeutua asemansa mukaiseen kaapuun ja tehdä heille määrättyjä tehtäviä. Jopa heidän puhetapansa olisi määriteltyä. Miehet joutuisivat käymään uskonsotaa tai toimimaan vartiotehtävissä. Harvat saisivat oikeuden tuottaa lapsia maailmaan. Kaikki tuntisivat olonsa yksinäiseksi. "Koetan olla katsomatta ruumistani, en niinkään sen häpeällis...