Unelmien aika

Kotitalon remontti on viimein valmis. Kolmihenkinen perhe pääsee asettumaan aloilleen. Heidi astelee yläkertaan ja järkyttyy: hänen huoneestaan puuttuu seinä ja lankkuja on irti lattiasta. Isä tunnustaa, että remontti on jäänyt kesken taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Isä ja hänen raskaana oleva naisystävänsä Jennifer saavat nauttia uudesta alakerrasta. Heidi tuntee olonsa yksinäiseksi ja ulkopuoliseksi. Hänen äitinsä on muuttanut ulkomaille eikä ole ottanut yhteyttä pitkään aikaan. Isoäiti taas on kadonnut muistisairauden syövereihin. Onneksi Aavalla on kaksi ystävää, Alva ja Harry, joiden apuun hän voi luottaa, kun kotitalossa alkaa tapahtua kummallisia asioita. "Mitä minun pitäisi tehdä, hän ajatteli. Kuka voisi auttaa minua?" (s.157) Nuorten kauhukirjassa lapset selviytyvät menneisyydestä nousevan pahuuden keskellä. Heidän on tukeuduttava toisiinsa tilanteessa, jossa aikuisiin ei ole luottamista, ja huolehdittava kaikista heikoimmasta eli vauvasta. Vaara ei ole koskaan o...

Herbert ja hänen ystävänsä Sally seikkailevat tällä kertaa muumioiden ympäröiminä. Eldsalassa leviää faaraokauhu. Kaikki muumioita katsoneet ovat vajonneet koomaan. Herbert ja Sally juoksevat hirviöitä karkuun. Herbert yrittää soittaa Alexanderin apuun. Hän on ollut ratkaiseva tekijä myös zombien ja ihmissusien karkottamisessa. "Hän ei halunnut tuntea oloaan koko ajan yksinäiseksi. Eniten hän kaipasi kuitenkin sitä, ettei hänen tarvitsisi olla jatkuvasti peloissaan." (s.55) Viimeinen kirjasarjan osa Herbertin ja Sallyn seikkailuja on täynnä jännitystä. Varhaisnuorille suunnattu kirja on sopivan pelottava ja sisältää myös arkielämän huolenaiheita. Herbertin isoisä on sairaalassa, joten poika on hermostunut, palaako hän koskaan enää kotiin. Mitä ihmisruumiille tapahtuu, kun se kuolee? Mitä sille tehdään ja mihin se laitetaan? Voiko ruumis herätä eloon? "Kuopan pohjalla oli kaksi arkkua. Kaksi avointa arkkua. Hän tuijotti arkkuja pitkään. Sitten hän pinkaisi juoksuun."...

12-vuotias Herbert seikkailee tällä kertaa ihmissusien seurassa. Eldsalassa mystiset metsäpalot riehuvat, linnut häviävät ja jokin otus ulvoo. Pikkukaupunki on erityinen paikka, jossa tapahtuu kummallisia asioita. Tarina on edelleen sopivan jännittävä nuorille lukijoille. Ihmissusi mysteerin selvittämisen lisäksi Herbert on edelleen huolissaan isoisästään, jonka vointi on huononemaan päin. Herbertin isoveli Fabian on toki tukena ja turvana, mutta mitä sitten tapahtuu, jos veli muuttaa pois Eldsalasta. Olisin kaivannut ihmissusiin perinteisempää otetta. Järvessä asuvat vesisudet tuntuvat todella kaukaa haetuilta. Toivottavasti Kristina Ohlssonin nuorten kauhukirjat toimivat paremmin varsinaiselle kohderyhmälle.

Simona on kylässä isoäitinsä luona. Talossa tapahtuu kummia. Puutarhan suuret kivipatsaat vaihtavat asentoa, eräästä huoneesta kuuluu askelten ääniä ja mummin vanha kasettinauhuri toistaa pelottavia viestejä. Simona pyytää ystävänsä Billien ja Aladdinin paikalle selvittämään mysteeriä. Osaisiko naapurissa asuva Ivan kertoa jotain nauhurin alkuperästä? Mitä kalastusmajan Siri tietäisi patsaista? "Kuului narinaa. Simonaa pelotti niin paljon että hän unohti hengittää." (s.76) Simonan isoäiti alkaa jo olla vanha ja sairas. Vierailun aikana hänen vointinsa huononee. Simona kiirehtii arvoituksen ratkaisemista ennen kuin on liian myöhäistä. Tarina opettaa hetkessä elämistä. Asiat olisi hyvä käsitellä aikanaan sen sijaan että sukutaakat siirretään seuraaville sukupolville. "Suremisessa kaikkein rasittavinta oli se, että silloin jäi ihan yksin." (s.55) Tarina on toki jännittävä omituisten tapahtumien vuoksi, mutta ennen kaikkea surumielinen. Simona joutuu kohtaamaan sen tosi...

12-vuotias Herbert asuu majataloa pitävän isoisänsä luona. Eräänä yönä heille majoittuu omituinen muukalainen. Kesä on kuuma ja ampiaisia lentelee joka paikassa. Herbert ottaa tuekseen ystävänsä Sallyn. Apua tarvitaan, kun paikkakuntalaiset sairastuvat yksi toisensa jälkeen kammottavaan sairauteen. "Herbert oli täysin vakuuttunut asiasta: Eldsalassa oli tekeillä jotakin todella inhottavaa." (s.48) Tarina on sopivan jännittävä nuorille lukijoille. Se käsittelee ikääntymistä, mutta myös sairauksia ja sairauden pelkoa tilanteessa, jossa ei tiedetä, miten tauti tarttuu ja miten sen voi parantaa. Mielestäni zombiet eivät ole koskaan olleet kovinkaan kiinnostavia kauhuolentoja, mutta lyhyessä nuortenkirjassa ne menettelevät  "Kyllä minä vielä löydän jonkun, joka voi auttaa minua ja isoisää." (s.41)

"Pojan jälkiä ei kuitenkaan näkynyt missään." Ohlsson, Kristina: Hopeapoika Muut osat: Osa 1 Julkaistu: 2018 Alkuperäinen julkaisu: 2014 Alkuperäinen nimi: Silverpojken Mistä maasta: Ruotsi Suomentanut: Pekka Marjamäki Kustantaja: WSOY Sivumäärä: 224 Aladdinin perhe asuu ja työskentelee vesitornissa, jossa heillä on oma ravintola. Yhtäkkiä ruokavarastosta alkaa kadota ruokaa. Aladdin kutsuu Billien ja Simonan auttamaan tapauksen selvittämisessä. Voisiko syyllinen olla alueella liikkuva ja mystisesti jälkiä jättämättä katoava kummituspoika, joka hakee lasten huomiota vanhan kirkkohopeisiin liittyvän tapahtumaketjun selvittämiseen? Vai onko varas lähtöisin rantaan ankkuroidusta pakolaisveneestä? Vai onko se kenties ravintolan apulainen? "Samassa kattovalo sammui ja kellariin tuli pimeää" (s.58) Kirjassa käsitellään suvun taakkaa, vierautta ja pakolaisuutta. Kauan sitten tapahtunut asia voi edelleen vaikuttaa suvun maineeseen. Sen sijaan, että vihaa siirretää...

"Lamppu heilui hitaasti edestakaisin. Aivan kuin joku olisi roikkunut sen varassa." Ohlsson, Kristina: Lasilapset Julkaistu: 2018 Alkuperäinen julkaisu: 2013 Alkuperäinen nimi: Glasbarnen Mistä maasta: Ruotsi Suomentanut: Pekka Marjamäki Kustantaja: WSOY Sivumäärä: 203 Billie muuttaa äitinsä kanssa uuteen taloon sen jälkeen, kun hänen isänsä on kuollut. Tyttö suree isäänsä eikä haluaisi lähteä pois tutusta kotitalosta. Äidin mielestä he tarvitsevat uuden alun. Billie ei pidä uudesta kodistaan, jonka ulkoseinien maali rapisee irti ja jonka sisälle on jätetty vanhanaikaisia huonekaluja. Talossa tapahtuu myös omituisia asioita, aivan kuin sen olisi vallannut joukko kummituksia. Billie jakaa tuntojaan vanhalle ystävälleen Simonalle. Hän tutustuu myös poikaan nimeltään Aladdin. Kolmikko päättää tutkia, mikä Billien uutta kotitaloa oikein vaivaa. "Ikkunaan koputettiin. Kop, kop. Voi ei. Billie käpertyi peiton alle. Ei nyt. Ei kun hän oli yksin." (s.90) Ru...