Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella Eero Ojanen merkityt tekstit.

Eero Ojanen & Timo Jantunen: Zacharias Topelius

Zacharias Topelius (14.1.1818-12.3.1898) syntyi varakkaaseen, oppineeseen ja arvostettuun ruotsinkieliseen perheeseen. Äiti Sofia Calamnius oli kauppias- ja virkamiessuvusta. Hänen isänsä oli Zacharias Topelius vanhempi, joka toimi piirilääkärinä ja kokosi ja julkaisi kansanrunoja. Isä halusi pojan oppivan suomea. Pojasta tulikin suomalaisuuden ja Suomen kuvaaja. "- olemme kaikki samaa kansaa, ja jokaisella heimolla kuten myös jokaisella luonteenpiirteellä on oma myönteinen paikkansa tässä kokonaisuudessa. Kaikkia tarvitaan, kaikki täydentävät toisiaan, ja yhdessä erilaisista ominaisuuksista syntyy hyvä lopputulos." (s.344) Ojanen ja Jantunen ovat tehneet laadukkaan ja helppolukuisen elämäkerran. Topelius näyttäytyy ihmisenä, jota on kiinnostanut historia, yhteiskunta ja kansan sivistäminen. Hän on saanut toimia aikakautena, joka on olennaisesti muovannut suomalaisten käsitystä suomalaisuudesta. Hän on elänyt yhtä aikaa kuin Johan Ludvig Runeberg (jopa majoittunut hänen luoks...

Eero Ojanen; Sirkku Linnea: Suomen myyttiset eläimet

Ihmiset ovat kertoneet eläinsatuja, myyttejä ja uskomustarinoita. Ne ovat toimineet opetustarkoituksessa, vertauskuvina tai tarinoina eläinten ominaisuuksien synnystä.  Minua kiehtovat kirjassa esitetyistä eläimistä eniten karhu, jänis ja lintu. Karhu on ollut tärkeä eläin entisaikojen suomalaisille. Sitä on kutsuttu parilla sadalla eri kutsumanimellä. Karhun avulla on loitsittu. Sen todellisen nimen lausuminen on tuonut sen lausujan luokse. Sen on voinut nostattaa vaikka naapuria vastaan. Toisaalta on ajateltu, että ihminen ja karhu ovat sukua toisilleen. Karhu on kotoisin Ison Karhun tähdistöstä ja syntynyt metsän sylissä hongan alla, Hongottaren suojeluksessa. Jänis puolestaan on ennustanut säätä ja toiminut arkuuden symbolina. Linnut ovat voineet ylittää rajoja, sillä ne kulkevat vedessä, maalla ja ilmassa. Ne ovat toimineet viestinviejinä. Muuttolinnuista on loruteltu kevään merkkejä. 'Pääskysestä ei päivääkään.' Eläimiin liittyvät sanonnat ovat kiehtovia. Jokin epäonnistu...

Eero Ojanen; Sirkku Linnea: Suomalaiset taruolennot

Suomalaisissa kansantarinoissa seikkailee olentoja, joilta on pyydetty apua ja joiden avulla on selitetty maailmaa. Tarinat ovat eläneet, muotoutuneet ja muuttuneet ajan saatossa. Osa niistä on oikeastaan jo kadonnut. "Kuten ihmisten keskuudessakin tapahtuu, niin myös erilaisten taruolentojen ryhmät aikojen kuluessa sulautuivat toisiinsa ja muualta maailmasta tulleet vaikutteet muuttavat niitä paljonkin." (s.35) Minua kiehtovat kirjassa esitetyistä olennoista eniten jättiläiset, tontut, Kade, Ilmarinen, Ukko, Hippa, Hiisi ja Para. Jättiläiset ovat muovanneet suomalaista maastoa. Heidän käden- ja jalanjälkensä näkyvät muun muassa järvien muodoissa ja suurissa kivenlohkareissa. Kade on ollut asialla, jos jokin tai joku joutuu kateisiin. Se saattaa viedä myös kateuden kohteen. Ilmarinen on ilmojen haltija. Me asumme maa-ilmassa, joten on tärkeää, että sekä maalla että ilmalla on omat haltijansa. Ukko on säiden haltija. Nimestä päätellen etenkin ukkosen. Ylijumalaksi häntä on san...