Siirry pääsisältöön

Toni Morrison: Luoja lasta auttakoon

"Kerran yksi tyttö ja kolme poikaa kasasivat banaaneja minun pulpetilleni ja matkivat apinan elkeitä."

Morrison, Toni: Luoja lasta auttakoon 
Julkaistu: 2016 
Alkuperäinen julkaisu: 2015 
Alkuperäinen nimi: God Help the Child 
Mistä maasta: Yhdysvallat 
Suomentanut: Kaijamari Sivill 
Kustantaja: Kustannusosakeyhtiö Tammi 
Sivumäärä: 180

Lula Ann Bridewell - lyhyesti Bride - on syntyessään ihonväriltään pikimusta, minkä vuoksi hänen isänsä hylkää hänet ja äitinsä halveksii häntä. Tyttö ei koskaan taistele vastaan eikä kerro kenellekään kohtaamastaan pahuudesta. Hänestä kasvaa huomionkipeä ja kosketusta kipeästi kaipaava aikuinen nainen, joka harrastaa irtosuhteita ja murehtii lapsuudessa tehtyä vääryyttä. Bride työskentelee Sylvia Inc kosmetiikkayrityksessä ja nauttii siitä, kuinka ihmiset ihailevat hänen kauneuttaan. Hän korostaa ihonväriään pukeutumalla pelkkään valkoiseen. Briden elämä etenee käännekohtaan, kun hänen miesystävänsä Booker jättää hänet yllättäin. Hän lähtee miehen perään ja kuulee matkansa varrella erilaisia ihmiskohtaloita.

Eriarvoinen maailma on paha paikka, jossa lapsetkaan eivät ole turvassa. Osa lapsista kuolee tapaturmaisesti, murhattuina tai jopa ennen syntymäänsä. Köyhät lapset joutuvat elämään rankkaa elämää kaduilla. Osa joutuu äitinsä pakottamina myymään itseään selviytyäkseen. Rikkaiden perheiden lapsia taas vainoavat heitä kyttäävät pervot, kiduttajat, silpojat ja raiskaajat.

Ihmisten pitäisi pyrkiä katsomaan toisiaan pintaa syvemmälle ja ajattelemaan hyviä asioita. Heidän tulisi auttaa lasta tuntemaan olonsa hyväksytyksi ja turvalliseksi sekä ymmärtää, että kaikissa on vikoja. Täytyisi etenkin muistaa, että lapsuuden traumat voivat nousta pintaan aikuisiällä.

"Lapsi. Uusi elämä. Immuuni pahalle ja sairauksille, suojassa sieppauksilta, selkäsaunoilta, raiskauksilta, rasismilta, loukkauksilta, kivulta, itsensä halveksunnalta, hylkäykseltä. Virheetön. Silkkaa hyvyyttä. Ei vihaa. Niin he uskovat." (s.177)

Kirjan lukemisen jälkeen tulee turhautunut olo, sillä itsensä tuntee voimattomaksi pahuuden edessä. Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin uskoa ja toivoa, että maailmassa on yhä jäljellä hyviäkin ihmisiä.

"He eivät olleet kysyneet, mistä hän oli kotoisin tai minne hän oli menossa. He vain hoitivat häntä, ruokkivat hänet -. Se että he hoivasivat häntä - ilmaiseksi, tuomitsematta tai edes utelematta, kuka hän oli ja minne menossa - oli hänestä outoa ja vaikeata käsittää." (s.95-96)


Helmet lukuhaaste 2016: 39. Nobel-voittajan kirjoittama kirja

Kommentit

  1. Jatkuvasti voimakkaasti eriarvoistuva ja -tava maailma on varsinainen Gordionin solmu avattavaksi; toivosta pitäkäämme silti kiinni. Näppituntuma on se, että sekä hyvinvointi että pahoinvointi lasten kohdalla kasautuvat ja kuilu kasvaa. Useilla lapsilla ja nuorilla on selkeä aikuispula, kontaktia otetaan helposti ja keskusteluun ryhdytään, jos ilmaiset olevasi läsnä:)

    VastaaPoista
  2. On kamalaa ajatella, että on paljon lapsia, joita kohdellaan kaltoin, vaikka juuri lapsia pitäisi suojella. Morrisonin kirja on siinä suhteessa kovin rankka. Se ei silti sulje pois kirjan hienoutta.

    VastaaPoista
  3. Olen vasta tutustumassa Morrisonin kirjoihin. Luoja lasta auttakoon on upea kirja. Olin odottanut paljon vaikeampaa.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista!