Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuus on herättänyt ihmiset huomaamaan uuden aikakauden alkaneen. Maailma näyttäytyy pienenä vankilana, jossa tapahtuu pahuutta ja josta ei pääse pakoon. Elämä on alkanut lopullisesti tuhoutua.
"Tsernobyl... Se on kaikkia sotia pahempi. Ihmisellä ei ole pelastusta. Ei maalla, ei vedessä eikä ilmassa." (s.78)
Kirjan teksti on dokumentaarista, pohdiskelevaa tarinointia ja ajatusvirtaa. Siinä kuvataan köyhyyttä, irrationaalisuutta, tapahtuneen kieltämistä, epäinhimillisyyttä, säännöistä piittaamattomuutta, epäjärjestelmällisyyttä, sairauksia, ymmärtämättömyyttä, uteliaisuutta, salailua, filosofointia, kollektivismia, sivistymättömyyttä, uskonnollisuutta, rikollisuutta, sankareita, mitaleita ja kunniakirjoja, itsemurhia, propagandaa, sota-aikojen muistelua, tulevaisuuden pelkoa, maailman romahtamista, sensuuria, piittaamattomuutta, saastumista, myrkyllistä kauneutta, varattomuutta hankkia uudenaikaisia tarvikkeita säteilyä vastaan, unohdettuna elämistä, vodkan juomista, kulttuurin vankina olemista, vaikenemista, alistumista, yhteyden etsintää eläimiin ja luontoon, kaipuuta löytää elämälleen tarkoitus, uhrautumista, neuvostoihmisyyttä.
"Miksi ihmiset sitten muistelevat mennyttä? Löytääkseen jälleen totuuden tai oikeudenmukaisuuden, niinkö? Vai vapautuakseen menneestä ja unohtaakseen sen?" (s.55)
Ihmiset ovat jääneet välitilaan, josta ei ole muuta poispääsyä kuin kuolema. Heitä kartetaan tai heistä halutaan hyötyä koekaniineina tai rahastuksena. Heistä kirjoitetaan sensaationhakuisia lehtijuttuja. Heistä on tullut yhtä säteilyn kanssa.
"Me kaikki olemme maailmanlopun kaupustelijoita. Niin suuret kuin pienet." (s.166)
Maailmassa on tällä hetkellä miltei 500 ydinvoimalaitosta. Tehtaita, autoja, louhoksia, ruoan tehotuotantoa ja niin edelleen. Ilmasto ja luonto kärsivät, mutta ihminen ei pysähdy.
"Onko mitään ihmistä kauheampaa?" (s.95)
"Olemme menneet liian pitkälle..." (s.317)
Olen niin usein viime viikkoina muistellut tuota kirjaa.
VastaaPoistaAihe on monien mielessä
PoistaTämä on järkyttävä kirja tärkeästä aiheesta. Minulla on ollut se hyllyssäni jo vuosien ajan, ja aloin vihdoin lukea sitä joskus Ukrainan sodan alkamisen jälkeen, mutta se alkoi kuitenkin tuntua tähän hetkeen liian raskaalta ja jäi kesken. Ehkä joskus uusi yritys.
VastaaPoistaAihe ja siihen liittyvät tunteet on tärkeä kohdata sitten, kun on siihen valmis
PoistaTämä kirja avasi silmät tuolle tuhoisalle ydinvoimalaonnettomuudelle, jota Suomessakin yritettiin alkuaikoina pimittää. Sen seurauksena Suomen luonto säteilee edelleen ja mm. poronliha säteilee. Mehiläiset ja perhoset katosivat jne. Esim. Kiinassa on niin vähän mehiläisiä, että hedelmäpuiden siitepölyä joudutaan sekoittamaan ihmisvoimin, jotta tulisi hedelmiä. Fukusiman ydinvoimalaonnettomuus pahensi tilannetta.
VastaaPoistaJa autoimmuunisairauksien esiintyvyys on kasvussa. Tunnen suurta surua.
Poista