Viidestoista luukku kertoo aineettomista joululahjoista:
Olen toiminut joitain vuosia sitten vapaaehtoistyöntekijänä näkövammaiselle naiselle. Luin hänelle joitain kertoja hänen lempikirjasarjansa kirjaa, jota ei oltu tehty äänikirjaksi. Mielestäni tällaiset niin sanotut aineettomat lahjat ovat arvokkaimpia.
Äänikirjoja tuottaa muun muassa valtion erikoiskirjasto Celia. Sen kirjoja voivat käyttää kaikki, joille tavallisen painetun kirjan lukeminen on esimerkiksi sairauden tai vamman vuoksi vaikeaa. Palveluiden käyttäjäksi voi liittyä yleisissä kirjastoissa.
Celia käyttää äänikirjojen tuotannossa freelance-lukijoita. Lisäksi suuri osa äänityksistä ostetaan ulkopuolisilta äänittämöiltä. Celia-kirjaston äänikirjojen lukijat valitaan lukunäytteen perusteella. Tällä hetkellä uusia lukijoita ei kuitenkaan haeta. Kannattaa seurata Celian nettisivuja, jos haaveilee tämän tyylisestä työstä.
Oletko tehnyt vapaaehtoistyötä? Mitä mieltä olet aineettomista joululahjoista? Muita kommentteja?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!