tiistai 14. elokuuta 2018

Retki Kannelmäen kirjastoon



Kyselin twitterissä, minne kirjastoon minun kannattaisi seuraavaksi tehdä retki. Sivujen havinaa -blogin Julia kehui Kannelmäen kirjastoa ihanaksi, joten päätin lähteä sinne! Kirjasto sijaitsee Kanneltalon yhteydessä aivan juna-aseman vieressä. Aurinkoisena päivänä se tuntui valoisalta ja avaralta paikalta. Kiinnitin huomiota etenkin kirjaston siisteyteen. Siellä ei vaikuttanut olevan mitään ylimääräistä. Seinillä oli muutama kolmionmallinen taulu. Näin myös muutamia kasveja. Kirjasto oli aika hiljainen, mikä todennäköisesti johtui hyvästä säästä. Sisällä ei ollut yhtään lapsiperhettä - ainoastaan muutama satunnainen aikuiskävijä.





Huomasin ensimmäisenä hyllyn, johon oli aseteltu bestseller kirjoja. Seuraavaksi ihmettelin joka puolelle aseteltuja kylttejä, joissa luki "älä unohda näitä" ja joiden eteen oli aseteltu erilaisia kirjoja. Kyltti oli myös suunnilleen kirjaston keskellä sijaitsevalla veneen mallisella pöydällä. Mielenkiintoisia olivat myös pienet vitriinit, joissa oli parhaillaan menossa korunäyttely.





Näin punertavan nurkkauksen, jossa oli sekä sohva että hylly, johon sai tuoda omia kirjojaan tai lehtiä ja josta sai vastaavasti ottaa mukaan kirjan tai lehden. Lopuksi tutustuin lastenosastoon, joka oli värikkäämpi kuin muu osa kirjastosta. Aivan perällä sijaitsi huone, jossa luultavasti järjestetään lapsille erilaisia tapahtumia tai sitten siellä saa vain leikkiä.





Muista kirjastoretkistäni voit lukea aiemmista postauksista.

sunnuntai 12. elokuuta 2018

Sarah J. Maas: Lasipalatsi



"Miten huvittava ajatus! Hänkö Kuninkaan Miekkana!"

Maas, Sarah J.: Throne of Glass: Lasipalatsi
Kirjasarja: Throne of Glass, osa 1
Julkaistu: 2017
Alkuperäinen julkaisu: 2012
Alkuperäinen nimi: Throne of Glass
Mistä maasta: Yhdysvallat
Suomentanut: Sarianna Silvonen
Kustantaja: Gummerus Kustannus Oy
Sivumäärä: 433


Salamurhaajista maineikkain, Adarlanin Surmaksikin tituleerattu Celaena Sardothien, saapuu lasipalatsiin prinssi Dorian Havilliardin ja kuninkaallisen vartioston kapteeni Chaol Westfallin saattamana. Celaenan on tarkoitus osallistua kilpailuun, jonka voittaja nimitetään Kuninkaan Miekaksi. Hänen täytyy päihittää 23 muuta kilpailijaa, jotka koostuvat varkaista sotilaisiin ja jotka kaikki ovat miehiä. Celaenalta ei puutu itsevarmuutta, sillä hän pitää itseään alansa parhaana ja voittamattomana. Todellisuudessa hänen voimansa ovat ratkaisevasti heikentyneet vankeudessa, jolloin hänelle teetettiin orjantöitä Endovierin suolakaivoksilla. Celaena ei anna periksi, sillä hän ei halua palata takaisin vankilaansa. Hän harjoittelee Chaolin ohjauksessa, ystävystyy prinsessa Nehemian kanssa ja harrastaa kirjojen lukemista. Celaena ajautuu tutkimaan outoja mahtimerkkejä ja niiden sisältämää taikuutta, mikä muuttaa kilpailun suunnan oman nahan pelastamisesta koko valtakunnan suojelemiseen.

"Celaena oli rikollinen - murhaamisen ihmelapsi, alamaailman kuningatar - ja siitä huolimatta hän oli pelkkä tyttö, joka oli lähetetty Endovieriin seitsemäntoistavuotiaana." (s.285)

"He eivät takuulla osaa odottaa, että kaunis nainen päihittää heidät." (s.85)

Celaena on teinityttö salamurhaajan vaatteissa. Hän pystyy hirttoköyden uhan allakin keskittymään omaan ulkonäköönsä tai komean prinssin ihailuun. Celaena on tottunut vetämään voittamatonta ja taidoillaan uhoilevaa roolia, vaikka todellisuudessa hän haluaisi mieluiten lukea kirjoja ja soittaa pianoa. Hän on ulkoapäin välinpitämätön ja ankaralla koulutuksella teroitettu ase, mutta sisälläpäin kiehuu viha kulttuureja tuhoavaa ja viattomia tappavaa kuningasta kohtaan. Hän on myös herkkä mitä tulee hänen menneisyydessään tapahtuneisiin kamaliin asioihin. Celaena tekee hölmöjä virheitä valvomalla kirjojen ääressä myöhään aamuyöhön, vaikka seuraavana päivänä odottaa elämän ja kuoleman välinen taistelu. Hän sortuu myös liialliseen ylimielisyyteen ja aliarvioi vastustajiaan. Celaena on ristiriitainen persoona, sillä hän on yhtä aikaa sekä tyttömäinen että vaarallisen tappava. Hän on myös älykäs, mutta kokematon, ja hävytön, mutta hyväsydäminen. Teinityttöjen tapaan hän yrittää päteä pärjäämällä yksin ja salailemalla tärkeitä asioita ihmisiltä, jotka voisivat auttaa häntä. Celaena haluaa itsepintaisesti olla paras kaikessa.

"Älä vikise. Kukaan ei välitä tippaakaan sinun vaatteistasi." (s.90)

Lasista tehty linna on valloittava kauniine huoneineen ja majesteettisine koristeineen. Sen asukkaat keikistelevät upeissa puvuissaan ja kauniissa kampauksissaan. Elämä ei loppujen lopuksi ole kovin helppoa, sillä jokaisen elämä on alituiseen veitsen terällä - yhdessä hetkessä loistoa ja toisessa pää vadilla. Hovielämä on oikeastaan pelkkää ahdistavan teennäistä näytelmää, josta varsinkin prinssi Dorian haluaisi päästä irti. Nuori mies löytääkin ulospääsytien Celaenan luota. Hänestä on hauskaa leikitellä mielistelevien hovinaisten sijasta hankalasti lähestyttävän ja vaarallisen nuoren naisen kanssa. Dorian on kauhuissaan isänsä vaatimasta järkiavioliitosta, sillä hän haluaisi mennä naimisiin rakkaudesta. Hänen mielestään vapaa elostelu on sitä paitsi kaikista hauskinta. Oman mausteensa soppaan lisää kapteeni Chaol, joka vaikuttaisi myös olevan Celaenasta kiinnostunut. Neitsyeksi paljastuva palkkamurhaaja kokeekin useita seksuaalisesti jännittyneitä tilanteita eikä kivuliaita kuukautisia tai puhetta raiskauksista sensuroida.

"Inhoan tuollaisia naisia. He kaipaavat miesten huomiota niin epätoivoisesti, että ilomielin pettävät ja vahingoittavat oman sukupuolensa edustajia." (s.86)

Celaenan tarina sopii mielestäni heille, jotka pitävät teinidraamasta, fantasiasta, kuninkaallisista ja taisteluista. Ihan heti ei lukeminen ainakaan lopu, sillä kirjasarja jatkuu vielä ainakin kuudella kirjalla!

"Etkö koskaan tee muuta kuin luet?" (s.122)


sunnuntai 5. elokuuta 2018

Elokuun lukumaraton ya-kirjojen parissa



Osallistuin elokuun lukumaratoniin lauantaista 4.8.2018 kello 18.00 sunnuntaihin 5.8.2018 klo 18.00. Keräsin lukupinooni kolme nuorten aikuisten kirjaa: Cecelia Ahern: Täydellinen, Sarah J. Maas: Lasipalatsi ja Katharine McGee: Tuhat kerrosta: Huipulla. Tavoitteenani oli lukea Lasipalatsi loppuun ja edetä muita kirjoja mahdollisimman pitkälle.

Lauantai

Kello 18.00

Minun piti alun perin aloittaa lukeminen jo aamulla, mutta minulle ominaiseen tapaani keksin kaikenlaista muuta tekemistä. Aloitan lukemisen kirjasta Sarah J. Maas: Lasipalatsi.

Kello 19.00

Sain luettua kirjan loppuun, joten aloitan Katharine McGeen kirjan Tuhat kerrosta: Huipulla. Olen odottanut muutaman viikon, että saisin kirjan kirjastosta käsiini. Koukutuin kirjatrilogiaan ensimmäisessä osassa, sillä se oli helppolukuinen, arkiset ajatukset narikkaan laittava, juonivetoinen, kiinnostava ja tunteisiin vetoava. Odotan toiselta kirjalta samoja ominaisuuksia.

Kello 21.00

Kirja imaisi heti mennessään! Olin hetkessä taas samassa maailmassa kuin ensimmäistä kirjasarjan osaa lukiessa. Tämän päivän saldo on 42 luettua sivua. Minulla on aika hidas lukutyyli, sillä näen tapahtumat elokuvana silmieni edessä ja tykkään nautiskella lukemastani. Koen kirjan yleensä kaikilla aisteilla. Muistan kirjan maailman tunnun, kun otan saman kirjan uudestaan käteeni. Joissain kirjoissa tuntuma on vahvempi kuin toisissa. Jotkut maailmat haalenevat vuosien myötä ja jotkut katoavat kokonaan, mutta vahvimmat säilyvät yhtä tuoreina kuin vasta luetut. Luen kirjoja hitaasti myös siksi, koska en yleensä jaksa olla kovin pitkään paikoillani, vaan puuhailen väistämättä samalla jotain muutakin.



Sunnuntai

Kello 15.00

Luin aamupäivän aikana McGeen kirjaa eteenpäin 67 sivua. Kuuntelin samalla rauhallista instrumentaalista musiikkia. Yleensä musiikin kuuntelu auttaa minua keskittymään ja vie myös tietynlaiseen kirjaan sopivaan tunnelmaan. Pidän kirjasta paljon, sillä se on omalla tavallaan jännittävä. Yllätyin, kun kirjasarjaan esitellään tässä vaiheessa uusi henkilö. Aluksi suhtauduin häneen varauksella, mutta sitten opin pitämään hänestä. Se on tosin vaarallista, sillä lopussa saadaan kirjasarjan ensimmäisen osan tavoin selville, kuka tytöistä tällä kertaa kohtaa ennenaikaisen loppunsa. Viime kerralla olin loppuratkaisusta aika tyrmistynyt. Toisaalta haluaisin, että kirja loppuu heti, sillä haluan tietää ratkaisun, mutta toisaalta haluan tunnelmoida kirjan epätodellista maailmaa vielä jonkin aikaa.

Kello 18.00

Lukumaraton on päättynyt! Lukeminen oli mukavaa ja rentoa, vaikka puuhastelinkin samalla kaikenlaista. Luin yhteensä 176 sivua. Halusin vilkaista myös aiempia tuloksiani, joten tässä ne ovat: 190, 76, 240, 356, 5, 140, 307, 198 ja 342. Aika sekalainen joukko numeroita. En ole oikeastaan koskaan lukenut niin, että tavoittelisin tiettyä sivumäärää. Yleensä tavoitteena on saada joku paikallaan jumittava kirja eteenpäin tai uusi kirja alkuun. Myös lukupinon pieneneminen on hyvä tavoite, jos kirjaston kirjojen laina-aika alkaa lähestyä umpeutumista. Odotan innolla seuraavaa lukumaratonia! Uskomatonta, että tämä oli kesän viimeinen!



Lue lisää elokuun lukumaratonista Yöpöydän kirjat -blogista.

perjantai 3. elokuuta 2018

Darren Shan: Taistelu aamunkoitteessa



"Eihän tässä ole mitään järkeä."

Shan, Darren: Taistelu aamunkoitteessa
Kirjasarja: Osa 9
Muut osat: Osa 1, osa 2, osa 3, osa 4, osa 5, osa 6, osa 7 ja osa 8

Julkaistu: 2010
Alkuperäinen julkaisu: 2003
Alkuperäinen nimi: Killers of the Dawn

Mistä maasta: Iso-Britannia
Suomentanut: Kaijamari Sivill
Kustantaja: Kustannusosakeyhtiö Tammi
Sivumäärä: 171


Darren Shan, Vancha March ja Larten Crepsley sekä siniviitta Harkat Mulds jatkavat edelleen Vampaneesimestarin jahtaamista. Seuraa joukko takaa-ajoja, joihin osallistuvat vuorotellen sekä järeästi aseistautuneet poliisit että raivostunut ihmisjoukko, mutta myös vampaneesit ja vampetit. Darren Shan murehtii entisen tyttöystävänsä Debbie Keison kohtaloa Johannes Vihanneksen kynsissä. Mies tuli ilmeisesti hulluksi, kun Susimies repi hänen kätensä irti friikkisirkuksessa. Vancha March miettii vampaneesien puolella taistelevaa veljeään Gannen Harstia. Larten Crepsley puolestaan tietää nyt olleensa kaiken aikaa oikeassa, sillä Darrenin entinen paras ystävä Steve Leonard on kaiken aikaa ollut täysin paha. Seikkailu huipentuu eeppiseen lopputaisteluun, jonka päätös on järkyttävän yllättävä.

"´Hyvät naiset ja herrat!´ hän huusi. ´Tervetuloa! Koston luolan valtiaat toivottavat teille kaikkea hyvää ja oikein viihtyisää vierailua.´" (s.114)

Olen kirjasarjaa lukiessa kiinnittänyt huomiota naishahmoihin, joiden kuvailuun olen ollut pettynyt. Tällä kertaa tarina tutustuttaa lukijan ylikomisario Alice Burgesiin, joka on kovapintainen alansa ammattilainen. Hän ei vähästä säikähdä, vaan taistelee hyvän puolesta vaikka karuun loppuun asti. Alice uskoo tiimityöhön eikä kaihda järeitäkään otteita saattaakseen rikolliset vastaamaan teoistaan. Hän on taitava ampumaan aseilla ja keksimään hyökkäyssuunnitelmia.

"´Niin helpolla sinä et pääse´, Burgess korskahti. ´Minä etsin sinut käsiini ja pakotan sinut tasoittamaan tilit, vaikka minun pitäisi kiertää puoli maailmaa.´" (s.134)

Olen nyt lukenut kolme kirjasarjan osaa miltei putkeen, joten taidan pitää tauon ennen kuin jatkan seuraavaan osaan. Lukeminen on ollut ihanan nostalgista, sillä kirjat muistuttavat lapsuuden innostuksesta vampyyritarinoihin. Nuortenkirjat ovat sopivan helppolukuisia kuumiin kesäpäiviin.

torstai 2. elokuuta 2018

Helmet lukuhaaste 30/50

Heinäkuussa luin Helmet lukuhaasteeseen viisi kirjaa.



Heinäkuu sujui mukavasti niin sanottuja helppoja kirjoja lukemalla. Olen nyt siinä vaiheessa, että minun tulisi lukea noin yksi haastekirja viikossa, jotta suoritan lukuhaasteen kunnialla loppuun. Hieman hirvittää, mutta en vajoa epätoivoon. Minun täytyy vain suunnitella tarkemmin lukemisiani ja pitää huoli, että lukutahti säilyy hyvänä. Kutkuttavan jännittävää, miten lopulta käy!


Heinäkuussa haasteeseen lukemani kirjat:

15. Palkitun kääntäjän kääntämä kirja
Darren Shan: Pimeyden ennustukset

27. Kirjassa on sateenkaariperhe tai samaa sukupuolta oleva pariskunta
Katharine McGee: Tuhat kerrosta: Pudotus

32. Kirjassa käydään koulua tai opiskellaan
Darren Shan: Yön liittolaiset

40. Kirjassa on lemmikkieläin
Madeleine L´Engle: Hyppy ajassa

42. Kirjan nimessä on adjektiivi
Ransom Riggs: Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille


Kaikki haasteeseen lukemani kirjat päivittyvät HelMet lukuhaaste 2018 sivulleni.

keskiviikko 1. elokuuta 2018

Mitä luin YA-lukuhaasteeseen



Sivujen välissä -blogin järjestämä YA-lukuhaaste kesti 1.2.-1.8.2018. Tarkoituksena oli lukea nuorten aikuisten kirjoja, jotka sopivat bingoruutuihin. Osallistuin haasteeseen, sillä luen muutenkin aika paljon kyseisen genren kirjoja. Lisäksi pidin ajatuksesta täydentää bingoruudukkoa. Sain yhden täyden rivin täyteen. Toisesta rivistä jäi puuttumaan kaksi kirjaa. Luin haasteeseen yhteensä yhdeksän kirjaa. Mielestäni YA-lukuhaaste oli hauska, mutta se olisi voinut puolen vuoden sijasta kestää koko vuoden!

Haasteeseen lukemani kirjat:

Kirjasta on tullut/tulossa elokuva: Cecelia Ahern: Viallinen
Kirjailija, jota et ole lukenut aiemmin: Anniina Mikama: Taikuri ja taskuvaras
Lyhyt kirja: Reeta Aarnio: Hän joka ei pelkää
Kirja omalta TBR-listalta: Laura Lähteenmäki: Yksi kevät
Oma suosikkigenre: K. K. Alongi: Pakenijat
Kirja, jota et muuten lukisi: Helena Waris: Linnunsitoja
Kevyt romanssi: Jennifer E. Smith: Tilastollinen todennäköisyys kohdata se oikea
Englanninkielinen kirja: Marie Lu: Batman Nightwalker
Kirja käsittelee LGBTQ + aihetta: Katharine McGee: Tuhat kerrosta: Pudotus



tiistai 31. heinäkuuta 2018

Klassikkohaaste: Madeleine L´Engle: Hyppy ajassa



"Puhuminen on hopeaa, vaikeneminen kultaa."

L´Engle, Madeleine: Hyppy ajassa
Julkaistu: 2018
Alkuperäinen julkaisu: 1962
Alkuperäinen nimi: A Wrinkle in Time
Mistä maasta: Yhdysvallat
Suomentanut: Katri Yli-Viikari
Kustantaja: WSOY
Sivumäärä: 291


Margaret ´Meg´ Murry on onneton, sillä hänen fyysikko isänsä on kadonnut. Hänen suruaan syventää ihmisten ilkeät juorut, joiden mukaan isä olisi karannut toisen naisen matkaan. Megin äiti ei osaa lohduttaa tyttöä, vaikka tietääkin isän olleen mukana huippusalaisessa tutkimuksessa, joka käsitteli aikamatkustusta. Meg kokee elämän kaiken kaikkiaan vaikeaksi. Hän ei sopeudu kouluun, sillä hän on kaikkien mielestä ruma ja erilainen. Meg on huolissaan myös neljävuotiaan pikkuveljensä Charles Wallacen puolesta, sillä hän on pikkuvanha ja häntä jo nyt kiusataan. Onneksi eräänä myrskyisenä yönä heidän keittiöönsä ilmestyy rouva Kummoinen, joka johdattaa lapset silmiä avaavalle seikkailulle ajan ja avaruuden halki.

"´Saavatpahan tuntea itsensä paremmiksi kun pitävät minua vähän hölmönä.´ (s.48)

Kirjassa pohditaan yhteiskuntaa ja ihmisten erilaisuutta. Lukija saa huomata, kuinka ihmisillä on tapana väheksyä sellaisia henkilöitä, jotka poikkeavat jollain tavalla hyväksytyksi määritellyistä normeista. Seikkailun aikana tutustutaan erilaisiin näkemyksiin hoitaa yhteisiä asioita. Kirja saa ajoittain myös uskonnollisia sävyjä. Mielestäni jännittävintä oli lukea planeetasta, jossa ihmiset toimivat kuin koneet. Heillä ei käytännössä saanut olla ollenkaan omaa tahtoa. Mielenkiintoisia olivat myös olennot, jotka eivät nähneet mitään, mutta hahmottivat maailman muulla tavalla.

"Tällä planeetalla on kaikki täydellisessä järjestyksessä, koska jokainen on oppinut olemaan rauhallinen, antamaan periksi, olemaan kuuliainen." (s.188)

Kirjassa kuvataan Megin kasvutarinaa. Hän oppii lopulta huomaamaan vanhempiensa erehtyväisyyden. Hän ymmärtää, että hekin ovat vain ihmisiä, joiden harteille ei voi sysätä kohtuuttomia odotuksia. Meg huomaa, että maailmassa täytyy olla sekä hyvää että pahaa, jotta se pysyy tasapainossa. Hän saa kokea, että ollakseen onnellinen täytyy tietää, miltä tuntuu olla onneton. Kaikkein eniten Meg oppii rakkaudesta.

"Meidän täytyy pysytellä yhdessä." (s.159)

Kirjaa lukiessa minua jäi mietityttämään muutama asia. Ensimmäiseksi kiinnitin huomiota ruman tytön määritelmään, joka sisältää silmälasit ja maantienväriset, kiharat hiukset. Toiseksi minua hämmensi Calvinin kommentti, jonka mukaan hän ei usko, että Megin isä on voinut jättää vaimoaan, sillä hän on niin kaunis. Ilmeisesti hänen mielestään vain ulkonäöllä on avioliitossa merkitystä. Kolmanneksi huomioin, kuinka Meg jää auttamaan äitiä tiskaamisessa, kun veljet menevät katsomaan televisiota. Ainakin siltä osin Meg on sopeutunut vallitsevaan yhteiskuntaan, vaikka muuten hän kokee olevansa eriskummallinen.

"Jos en kiintyisi kehenkään, voisin olla onnellinen koko ajan." (s.137)

Kirja viritti myös pohtimaan syvällisiä asioita. Ihminen on aisteiltaan ja ymmärrykseltään loppujen lopuksi hyvin vajavainen olento. Me emme todennäköisesti vielä täysin ymmärrä avaruutta ja maailmankaikkeuden merkitystä. On mielenkiintoista pohtia, mitä kaikkea saattaa parhaillaankin olla aivan silmiemme edessä, mutta me emme vain huomaa tai osaa tulkita sitä.

"Asioita voi olla olemassa myös meidän oman ymmärryksemme ulkopuolella." (s.36)




Klassikkohaaste

Helmet lukuhaaste 2018: 40. Kirjassa on lemmikkieläin

maanantai 30. heinäkuuta 2018

Kirjabloggaajien Klassikkohaaste osa 7 - kooste



Kirjabloggaajien klassikkohaaste on tullut päätökseensä!

Kaikki haasteeseen osallistuneet julkaisevat huomenna postauksensa lukemastaan klassikosta. Tämän koostepostauksen kommentteihin voi laittaa linkin omaan postaukseensa. Tähän koostepostaukseen kirjataan kaikki luetut kirjat, joista voi saada lukuvinkkejä seuraavaa haastetta varten.

Somessa voi käyttää tunnistetta #klassikkohaaste.


Luetut 36 kirjaa:

Adams, Douglas: Linnunrata - Kirjojen elämänmullistava taika

Asimov, Isaak: Itse jumalat - Taikakirjaimet

Brontë, Charlotte: Kotiopettajattaren romaani - Tuntematon lukija

Calvino, Italo: Näkymättömät kaupungit - Lumiomena

Canth, Minna: Työmiehen vaimo - Bibliofiilin päiväunia

Chandler, Raymond: Pitkät jäähyväiset - Oksan hyllyltä

Conrad, Joseph: Pimeyden sydän - Matkalla Mikä-Mikä-Maahan

De Saint-Exupéry, Antoine: Pikku Prinssi - Kirjapöllön huhuiluja

Diktonius, Elmer: Janne Kuutio - Tekstiluola

Dumas, Alexandre: Kolme muskettisoturia - Aukeamia

Goethe, Johann Wolfgam: Faust I - Tuijata

Huovinen, Veikko: Hamsterit - Kirsin Book Club, Minna

Huxley, Aldous: Uljas uusi maailma - Kulttuuri kukoistaa

Joyce, James: Dublinilaisia - Kaikkia värejä

Kesey, Ken: Yksi lensi yli käenpesän - Kirjasähkökäyrä

Kilpi, Volter: Alastalon salissa - Kirsin Book Club, Airi

Le Guin, Ursula K.: Pimeyden vasen käsi - Yöpöydän kirjat

Lee, Harper: Kuin surmaisi satakielen - Kirjan pauloissa

Lee, Harper: Kuin surmaisi satakielen - Nannan kirjakimara

L´Engle, Madeleine: Hyppy ajassa - Unelmien aika

Montgomery, L.M.: Runotyttö - Evarian kirjahylly

Proust, Marcel, Kadonnutta aikaa etsimässä - Tarukirja

Proust, Marcel: Un amour de Swann -  Ja kaikkea muuta

Rhys, Jean: Siintää Sargassomeri - Täysien sivujen nautinto

Rodoreda, Mercé: Timanttiaukio - Kirjaluotsi

Runeberg, Fredrika: Rouva Katarina Boije ja hänen tyttärensä - Kaikkea kirjasta

Sand, George: Hiidenlampi - Reader, why did I marry him?

Saramago, José: Ricardo Reisin viimeinen vuosi - Kirja vieköön!

Shakespeare, William: Kuinka äkäpussi kesytetään - Hannan kirjokansi

Sinkkonen, Lassi: Solveigin laulu - Aina joku kesken

Stoker, Bram: Dracula - Kosminen K

Swan, Anni: Iris rukka - Kirjakaapin avain

Vartio, Marja-Liisa: Kaikki naiset näkevät unia - Kirjan jos toisenkin 

Waltari, Mika: Mikael Karvajalka - Jokken kirjanurkka

Waltari, Mika: Suuri illusioni - 1001 kirjaa ja yksi pieni elämä

Woolf, Virginia: Mrs. Dalloway - Luettua elämää


Kiitos kaikille klassikkohaasteeseen osallistuneille ja sitä seuranneille! Klassikkohaaste osa 8 starttaa pian Tarukirja -blogissa. Hyviä lukuhetkiä seuraavan klassikon parissa!

sunnuntai 29. heinäkuuta 2018

Darren Shan: Yön liittolaiset



"Leikki varmaan loppuu nyt."

Shan, Darren: Yön liittolaiset
Kirjasarja: Osa 8
Muut osat: Osa 1, osa 2, osa 3, osa 4, osa 5, osa 6 ja osa 7

Julkaistu: 2009
Alkuperäinen julkaisu: 2002
Alkuperäinen nimi: Allies of the Night

Mistä maasta: Iso-Britannia
Suomentanut: Kaijamari Sivill
Kustantaja: Kustannusosakeyhtiö Tammi
Sivumäärä:176


Vampyyrit Vancha March ja Larten Crepsley sekä puolivampyyri Darren Shan jatkavat Vampaneesimestarin metsästystä. Heidän mukanaan kulkee uskollinen siniviitta Harkat Mulds. Joukon mieltä painaa epäonnistunut hyökkäys. Vanchaa harmittaa etenkin se, että hän ei uskaltanut vahingoittaa veljeään Gannen Harstia, joka on vampaneesi. Joukko suuntaa kulkunsa Lartenin entiseen kotikaupunkiin, jota riivaa murha-aalto. He epäilevät vampaneesien olevan syyllisiä. Koulutarkastaja saapuu heidän hotellihuoneeseensa sotkemaan asiat. Hän nimittäin pakottaa Darrenin kouluun! Meno yltyy vieläkin kummallisemmaksi, kun Darren kohtaa entisen ihastuksensa, aikuistuneen Debbien, sekä entisen parhaan ystävänsä, myös aikuistuneen Steve Leonardin, jonka vuoksi hän alun perin päätyi puolivampyyriksi.

"Viikko meni nopeasti, ja ennen kuin huomasinkaan, oli edessä taas viikonloppu. Ensimmäistä kertaa olin vähän harmissani kun minulla oli kaksi vapaapäivää." (s.76)

Kirjaa lukiessa joutuu tällä kertaa pohtimaan, kumpi on tärkeämpää: yhteisön vai yksilön etu. Mitä itse valitsisi, jos joutuisi päättämään, salliiko ihmisjoukon vai itselle läheisen ihmisen tapettavan. Lukija saa myös pohtia, millaiset ihmiset ovat luotettavia ja millä perusteella heihin luottaa. Mietinnän alla on myös ikuisuusongelma: koulukiusaaminen. Huomio kiinnittyy jälleen kirjasarjan naishahmoihin. Olen edelleen pettynyt kirjasarjan tyyliin kuvailla heitä. Tällä kertaa väheksynnän kohteena on Debbie. Darren nimittäin suutelee häntä väkisin ja yrittää samaa temppua vielä kaksi kertaa uudestaan, vaikka Debbie kieltää häntä. Vancha March käyttäytyy myös lipevästi Debbien seurassa.

"´Kipakka neitokainen, eikö?´ Vancha huomautti minulle äänekkäästi kuiskaten. ´Tuollaisen naisen pauloihin olisi helppo langeta.´" (s.128-129)


Helmet lukuhaaste 2018: 32. Kirjassa käydään koulua tai opiskellaan

perjantai 27. heinäkuuta 2018

Ransom Riggs: Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille



"Tämänkö isoisä oli halunnut minun löytävän?"

Riggs, Ransom: Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille
Kirjasarja: Osa 1
Julkaistu: 2011
Alkuperäinen julkaisu: 2011
Alkuperäinen nimi: Miss Peregrine´s Home for Peculiar Children
Mistä maasta: Yhdysvallat
Suomentanut: Virpi Vainikainen
Kustantaja: Schildts & Söderströms
Sivumäärä: 350


Jacob Portman on saanut lapsena lumoutua Portmanin papan taianomaisista tarinoista, jotka kertoivat hänen elämästään saarella sijaitsevassa lastenkodissa. Hän elävöitti kertomustaan valokuvilla, joissa esiintyi ihmeellisiä kykyjä omaavia lapsia. Papan traagisen kuoleman jälkeen Jacob päättää lähteä saarelle, jotta hän pääsisi eroon stressioireistaan ja voisi jättää papan menneisyyden taakseen. Tarinat eivät kuitenkaan halua tulla unohdetuiksi - päinvastoin ne alkavat elää aivan omaa elämäänsä nykyisyydessä.

"He näyttivät tutuilta, vaikka en tiennyt mistä. Heidän kasvonsa olisivat voineet olla jostain puoliksi unohtuneesta unesta. Missä minä olin heidät nähnyt - ja kuinka he tiesivät minun isoisäni nimen?" (s.117)

Tarina sisältää fantasiakirjan aineksia aikamatkustamisesta hirviömäisesti käyttäytyviin kuorioihin ja muodonmuutoksista yliluonnollisiin kykyihin. Kirjan sivuille asetellut keräilijöiltä saadut valokuvat luovat tarinaan mystisen tunnelman. Kuvissa vilahtelee muun muassa päätön poika, levitoiva tyttö ja naamiaisasuiset lapset. Kirja on juonivetoinen ja kaiken kaikkiaan jännittävä. Jäin pohtimaan, miltä tuntuisi elää yksitoikkoista elämää eristyksissä muulta maailmalta. Olisin turvassa, mutta samaan aikaan pakotettuna pysymään aloillani, oman turvapaikkani vankina. Mietin myös, miltä tuntuisi saada tietää, että kaikki elämässäni on ollut valhetta ja että kaikki on vain yhtä suurta salaliittoteoriaa.

"Kuulimme sen lähestyvän. Jos meillä jossain vaiheessa olikin ollut tilaisuus paeta, nyt se oli ohi -" (s.297)

Toisaalta minua kiinnostaa, mitä kirjan lapsille lopulta käy, mutta toisaalta tarina ei ollut niin mielenkiintoinen, jotta jaksaisin lukea sitä eteenpäin. Taidan jättää tarinan kesken - ainakin tässä vaiheessa.


Helmet lukuhaaste 2018: 42. Kirjan nimessä on adjektiivi

keskiviikko 25. heinäkuuta 2018

Darren Shan: Pimeyden ennustukset



"Kolme riittää."

Shan, Darren: Pimeyden ennustukset
Kirjasarja: Osa 7
Muut osat: Osa 1, osa 2, osa 3, osa 4, osa 5  ja osa 6

Julkaistu: 2009
Alkuperäinen julkaisu: 2002
Alkuperäinen nimi: Hunters of the Dusk

Mistä maasta: Iso-Britannia
Suomentanut: Kaijamari Sivill
Kustantaja: Kustannusosakeyhtiö Tammi
Sivumäärä: 170

Vampyyriprinssi Darren Shan johtaa omalta osaltaan Arpien sotaa, jota käydään vampyyrien ja vampaneesien välillä. Elämä on rutiininomaista sotasuunnitelmien hiomista ja joukkojen asemoinnin pohtimista, kunnes K-H Talo saapuu Vampyyrivuorella. Hän ennustaa, että kolmella vampyyrilla on mahdollisuus tappaa Vampaneesimestari ja sen kautta voittaa sota. He ovat Darren Shan, Larten Crepsley ja eräs vampyyri, jonka he tulisivat tapaamaan myöhemmin. Kaksikko lähtee vuorelta toteuttamaan kohtaloaan.

"- kun kaikkien katseet kääntyivät etsimään meitä, minusta tuntui kuin näkymättömät hammasrattaat olisivat loksahdelleet paikoilleen ja tiesin, että turvalliset ja hiljaiset vuodet Vampyyrivuoren uumenissa olivat nyt lopussa." (s.48)

Kirjasarjaan esitellään uusi henkilö, valtiatar Evanna, joka on noita. Hän elää sammakoiden ympäröimässä asumuksessa ja osaa ennustaa. Hän pystyy muuttamaan muotoaan, mutta hän haluaa mieluiten näyttää rumalta, sillä kauneus ei merkitse hänelle mitään. Tarina kertoo, että vampyyrit voivat saada lapsia vain hänen kanssaan. Evanna ei kuitenkaan suostu äidiksi. Tarinan mukaan hänen mahdollisista lapsistaan tulisi joko vampyyriheimon vahvistajia tai tuhoajia. Selviää myös, että Larten Crepsley on yrittänyt lähennellä häntä ja saanut palkakseen komean arven. Olen hivenen pettynyt kirjasarjan tyyliin kuvailla naishahmoja, sillä heitä toistuvasti väheksytään mieshahmojen taholta.

"Yön kulkijoiden joukossa meillä ei ole ystäviä eikä vihollisia. - Meidän silmissämme kummankin puolen pitää olla tasavertainen, ei hyvä eikä paha." (s.138)

Mielenkiintoisinta on lukea Darren Shanin ja Evra Vonin kohtaamisesta vuosien jälkeen. Evra on perustanut perheen, kun taas Darren näyttää puolivampyyrin ominaisuuksien vuoksi edelleen teini-ikäiseltä. Heidän ystävyytensä on liikuttavaa. Pohdiskeltavaa aiheuttaa koko sodan järkevyys. Kumpikin puoli haluaisi voittaa, jotta oma kansa ei tuhoutuisi. Jännittävää saada tietää, kuinka sota ratkeaa: jomman kumman kansan tuhoon vai kompromissiin. Siirryn siis lukemaan seuraavaa kirjasarjan osaa!

"- kaikki päättyy toisen joukon kyyneliin, sen verran on varmaa." (s.168)


Helmet lukuhaaste 2018: 15. Palkitun kääntäjän kääntämä kirja

maanantai 23. heinäkuuta 2018

5 kirjabongausta Prahassa



Vierailin viisi ihanaa päivää Prahassa, Tšekin pääkaupungissa. Ihailin henkeäsalpaavia maisemia, nautin hyvästä ruoasta ja vierailin kuuluisimmissa turistikohteissa. Kirjabloggaajana en voinut välttyä harrastamasta samalla kirjabongausta.



1. kirjabongaus

Kävelin Kaarlensiltaa pitkin kohti Prahan linnaa, jossa tutustuin vanhaan kuninkaalliseen palatsiin. Näin kauniin salin, majesteettisen valtaistuimen ja kiiltävät kruununjalokivet. Yllätyin, kun päädyin huoneeseen, jossa oli massiivinen kirjakaappi. Se sisälsi hurjan paksuja opuksia, joiden selkämykset oli kuvitettu kukka- ja kasviaihein. Sormiani kihelmöi halusta tutustua niihin tarkemmin.



2. kirjabongaus

Vierailin Rosenbergin palatsissa, jossa huomioni kiinnittyi lokoisaan sohvatuoliin ja sohvapöytään, jonka päälle oli aseteltu kolme kirjaa. Ikkunasta näkyvä maisema oli kerrassaan upea. Tuntui kuin palatsista olisi nähnyt yhdellä silmäyksellä koko kaupungin. Voin uskoa, kuinka inspiroivaa huoneessa olisi oleskella.



3. kirjabongaus

Kävelin pitkin Kultaista kujaa, jonka varrella oli pienikokoisia ja ihastuttavia asuntoja. Osa niistä oli muutettu turistimyymälöiksi, kun taas osassa oli lasin takaa katseltavia museotavaroita. Erääseen asunnoista oli koottu keittiöön sopivia esineitä. Pöydän päälle oli aseteltu myös sinisävyinen kirja.



4. kirjabongaus

Kultaisella kujalla oli myös ennustajan huone. Mystisessä ympäristössä pääkallon, enkelipatsaan, mustavalkoisten valokuvien ja tarot-korttien rinnalla komeili myös muutama punasävyinen kirja.



5. kirjabongaus

Viimeisenä päivänä vierailin Prahan pääkirjastossa, jonka aulassa komeili 8000 kirjasta koottu taideteos. Ihastelin myös salien merellistä koristelua, lukuisia hyllyrivejä sekä kauniita kattoja ja ikkunoita. Minun olisi tehnyt mieli jäädä lukemaan, mutta lento kotimaahan odotti.













Matka kirvoitti halun lukea seuraavaksi jotain historiaan, kuninkaallisiin tai Prahaan liittyvää!

sunnuntai 15. heinäkuuta 2018

Katharine McGee: Tuhat kerrosta: Pudotus



"Kuka tahtoo bilettää?!"

McGee, Katharine: Tuhat kerrosta: Pudotus
Kirjasarja: Tuhat kerrosta, osa 1
Julkaistu: 2016
Alkuperäinen julkaisu: 2016
Alkuperäinen nimi: The Thousandth Floor
Mistä maasta: Yhdysvallat
Suomentanut: Annika Eräpuro
Kustantaja: Kustannusosakeyhtiö Otava
Sivumäärä: 446


Tulevaisuuden New Yorkissa eletään kuin saippuasarjassa. Sinne rakennetun tuhatkerroksisen pilvenpiirtäjän huipulla asuvat kauniit ja rikkaat ihmiset, joiden elämästä ei puutu skandaaleja. Geneettisesti täydelliseksi muotoiltu Avery asuu aivan huipulla. Hänen elämästään ei puutu mitään - paitsi tietenkin rakkaus. Onnettomuudekseen hän on korviaan myöten ihastunut veljeensä Atlakseen, joka on adoptoitu perheeseen lapsena. Myös Averyn paras ystävä, juuri salaisesta vieroitushoidosta kotiin palannut Leda on komeaan poikaan lääpällään, mikä hiertää tyttöjen välejä. Averyn toinen hyvä ystävä Eris saa tietää, että hänen isänsä ei olekaan hänen biologinen isänsä ja joutuu muuttamaan äitinsä kanssa köyhiin alakerroksiin. Kaiken lisäksi hänen rakastettunsa Cord pistää samaan aikaan välit poikki. Onnekseen Eris tutustuu naapurissa asuvaan ja yksinkertaista elämäntapaa viettävään Marieliin. Hän saa myös lopulta tietää oikean isänsä henkilöllisyyden, mikä aiheuttaa väärinkäsitysten sarjan. Cord löytää Erisin tilalle pian uuden valloituksen vasta palkkaamastaan siivoojasta, Rylinistä, joka salailee työnantajaltaan seurustelevansa huumebisneksiin sekaantuneen Hiralin kanssa. Porukan elämään sotkeutuu vielä Watt, joka on Ledan palkkaama urkkija, joka on asentanut aivoihinsa kvantin nimeltään Nadia. Se kertoo pojalle kaiken, mitä hän vain haluaa tietää. Koko sotku huipentuu kohtalokkaisiin juhliin ja pilvenpiirtäjän katolle. Mutta kuka tytöistä on se, jonka kohtaloksi koituu syöksyminen kahden kilometrin korkeudelta kohti ennenaikaista kuolemaa?

"Hän ei tiennyt oliko tyttö pudonnut vahingossa tai joutunut jonkun työntämäksi, vai oliko hän - kaikkien salaisuuksiensa painon murtamana - päättänyt hypätä alas." (s.8)

Kirja oli kaikkea, mitä rentoon kesäpäivään voi haaveilla, sillä se oli juonivetoinen ja helppolukuinen. Käänsin sivuja hurjaa vauhtia saadakseni tietää lisää nuorten elämästä ja päästäkseni mahdollisimman pian mieltä kalvavan loppuratkaisun äärelle. Nautin rikkaiden ihmisten elämäntyylin kuvailusta pukuloistoineen, koruineen, luksustuotteineen ja Pariisin matkoineen. Tutustuin mielenkiinnolla uusiin keksintöihin kuten pilvenpiirtäjän kaduilla kulkeviin leijuihin, kosketusnäytöllisiin tavaroihin, robotteihin ja etenkin piilolaseihin, joilla pystyi lähettämään viestejä oman puheen ja pään nyökkäysten kautta. Ihmeellisintä oli pilvenpiirtäjän koko, sillä sen sisälle mahtui toimintakeskuksia, ravintoloita, hotelleja, kylpylöitä, urheilukeskuksia, puistoja, juoksupolkuja, yritystiloja ja lukuisia erikokoisia asuntoja. Hämmästelin rikkaiden ja elämänsä helppouteen kyllästyneiden ihmisten tarvetta päihdyttää itsensä joko alkoholin tai huumeiden välityksellä. Sain todeta, että raha ei tee onnelliseksi, vaan muokkaa elämästä tarkoituksetonta ja epätodellista. Toisaalta köyhien elämä ei ollut sen helpompaa. He puolestaan turruttivat murheensa rahapulan vuoksi.

"Olit tosi kaunis tänä iltana. - miten Avery vihasi sitä sanaa. Koko ikänsä hän oli saanut kuulla, miten kaunis oli. - Fullerit olivat kuluttaneet monta vuotta ja ison tukun rahaa Averyn hankkimiseen. Hän ei ollut varma, miten kalliiksi hän oli tarkalleen ottaen tullut - ei varmaan ihan yhtä kalliiksi kuin heidän kotinsa, kuitenkaan." (s.10-11)

Mikä ihana aivot narikkaan kirja! En malta odottaa, että saan kirjasarjan seuraavan osan käsiini!


Helmet lukuhaaste 2018: 27. Kirjassa on sateenkaariperhe tai samaa sukupuolta oleva pariskunta

YA-lukuhaaste: Kirja käsittelee LGBTQ + aihetta

perjantai 13. heinäkuuta 2018

Kiitos kaikille heinäkuun lukumaratoniin osallistuneille!



Heinäkuun lukumaraton on nyt takanapäin! Se oli ensimmäinen lukumaraton, jonka olen koskaan järjestänyt. Kuvien katselu ja tunnelmien seuraaminen oli hauskaa! Lukutyylien, luettavien kirjojen ja lukupaikkojen kirjo oli runsas!

Lukumaratonille ilmoittautui 23 osallistujaa, joista tämän hetken tietojeni mukaan maaliin asti selvisi 14. Heidän tunnelmistaan voi käydä lukemassa linkeistä, jotka on jätetty 6. heinäkuuta julkaistun postauksen kommentteihin. Tässä muutamia poimintoja:


" - minulle maratoonit ovat enemmän hupia ja tekosyy olla nokka kiinni kirjassa." (Ikuinen lukutoukka)

"Parasta oli istua ulkona lämpimässä auringon paisteessa lukemassa, välillä käyden lenkillä sulattelemassa teoksen herättämiä mietteitä." (Klassikkojen lumoissa)

"Niin vaan kävi, että kesän mansikoiden pakastus tulevan talven iloksi vaati huomioni myöhään iltaan. Niinpä avasin pelin käsien ahkeroidessa marjoja peraten itselleni uuden kirjailijan äänikirjalla -" (Kirsin Book Club)

" - lukumaratonista jäi jälleen todella kiva fiilis ja onkin harmi, että seuraava maratoni on kesän viimeinen." (Musteen jäljet)

 "Olen tyytyväinen, että maltoin asettua hyvien kirjojen äärelle - Vaikka kesällä on ihanaa olla liikkeessä, ulkoilla ja matkustaa, on lukeminenkin yksi tärkeimmistä kesätekemisistäni. Nyt sain lukuintoa – ja melko paljon blogattavaa lähi-illoiksi!" (Kaikkia värejä)


Itselläni lukumaraton sujui rauhallisesti. Luin perjantain puolella 100 sivua Darren Shanin kirjasta Pimeyden ennustukset. Lauantaina luin kirjan loppuun ja otin luettavaksi kirjasarjan seuraavan osan nimeltään Yön liittolaiset. Pääsin sitä eteenpäin 20 sivua. Lukumaratonilla luin siis yhteensä 190 sivua. Lukeminen oli mukavaa. Oli hauskaa uppoutua kirjaan, joka muistuttaa minua lapsuuteni kiinnostuksesta lukea Pikku Vampyyri -kirjoja. Lukemisen ohella inspiroiduin kirjoittamaan blogipostausta ja ottamaan instagram kuvia. Selailin myös ahkerasti muiden etenemistä blogeista, twitteristä ja instagramista.

Kiitos kaikille heinäkuun lukumaratoniin osallistuneille! Seuraava lukumaraton järjestetään 4.8.2018. Ilmoittautuminen tapahtuu myöhemmin Yöpöydän kirjat -blogissa! Sinne siis seuraavaksi!

sunnuntai 8. heinäkuuta 2018

Avautuminen kirjablogi ja bookstagram piireistä



Kolmisen vuotta sitten astuin kirjabloggaajien piiriin. Vielä tuolloin en osannut aavistaa, mitä kaikkea se tulisi pitämään sisällään. Vähitellen minulle selvisi, kuinka laaja-alaisesta harrastuksesta oli kysymys. Kirjabloggaajien facebook ryhmän kautta pääsin osallistumaan erilaisiin yhteisiin tempauksiin. Menin myös mukaan lukuhaasteisiin ja lukumaratoneihin. Laajensin sisältöäni twitterin ja instagramin puolelle. Osallistuin bloggaajana kirjamessuille ja sain kutsuja erilaisiin tilaisuuksiin. Harrastus lähti positiivisella tavalla vyörymään aivan uusille urille. Päätin mennä niin sanotusti virran vietävänä ja pyrin ottamaan harrastuksesta kaiken irti. Lauantaina 7.7.2018 se johdatti minut kohti Jyväskylää ja Bibbidi Bobbidi Book -blogin Minnan ja Lauran sekä Oma huone -podcastin Ullan ja Anniinan järjestämään inspispäivään. Toivoin valokuvaukseen ja kirjoittamiseen liittyvien työpajojen tuovan uusia näkökulmia harrastukseen.

Vinkkejä kirjoittamisesta:
  • Blogiin voi välillä tehdä listoja :)
  • Mieti, mikä on kiinnostavaa ja ajankohtaista, mutta silti massasta erottuvaa
  • Löydä oma tyylisi
  • Mieti, miten lukija hyötyy tekstistä ja mitä hän tekstin luettuaan alkaa tehdä
  • Ota uusia näkökulmia
  • Henkilökohtaiset kokemukset ovat kiinnostavia
  • Herätä keskustelua
  • Keksi houkutteleva otsikko 
  • Muista julkaisun oikea ajoitus


Harjoittelin bookstagram kuvan ottamista.

Vinkkejä valokuvauksesta:
  • Luonnonvalo on paras valo
  • Kirjoja kannattaa kuvata kaukaa
  • Ensiksi mietitään tausta, sitten rekvisiitta ja lopuksi kuvakulma
  • Kirjahyllykuvat on in
  • Photoshopatut fantasiakuvat ovat uusin trendi
  • Muista kultainen leikkaus!
Mitä voi pohtia:
  • Kuinka paljon kirjabloggaajat ja bookstagrammaajat tarkkailevat katselukertoja ja kävijämääriä? Mitkä päivät ja kellonajat ovat parhaita postausten ja kuvien julkaisuun?
  • Kuinka suunnitelmallisesti kirjabloggaajat ja bookstagrammaajat tekevät blogiaan tai päivittävät instagram tiliään?
  • Missä määrin ja minkä tahon kanssa olisi hyvä tehdä yhteistyötä? Mitkä ovat arvostelukappaleiden hyvät ja huonot puolet?


Inspispäivässä oli paljon vaihtoehtoja kuvien rekvisiitaksi.

Rakastan tätä monipuolista harrastusta! Kirjabloggaajien ja bookstagrammaajien piirit ovat ihanan kannustavia. Niissä jaetaan uusia ideoita ja inspiroidutaan vanhoista. Paljon kiitoksia inspispäivän järjestämisestä!

Mistä Sinä inspiroidut? Millaiseksi haluat muokata oman harrastuksesi sisällön?