sunnuntai 29. lokakuuta 2017

Helsingin kirjamessuilla 28.10.



Kävin bloggaajapassilla Helsingin kirjamessuilla lauantaina 28.10.2017.

Aamulla suuntasin kulkuni WSOY:n, Tammen ja Johnny Knigan bloggariaamiaiselle, jossa mukana oli kuusi kirjailijaa: Tuomas Kyrö, Joonas Konstig, Marianna Kurtto, A.W. Yrjänä, Heikki Valkama ja Roope Sarvilinna. Valkama kertoi, kuinka hänellä on jo toinen kirja aluillaan. Sen tapahtumat sijoittuvat ainakin alussa Japaniin. Kurtto on kirjoittanut aiemmin runoja. Hän totesi, että ihmisiä kiinnostaa luonnostaan enemmän pitkä proosa kuin runot. Hän koki muiden kirjailijoiden erikoiset kertomukset oikeiksi, sillä hän huomasi, että kirjan hahmot alkoivat jossain vaiheessa puhua kirjailijan pään sisällä. Kurtto työsti parhaillaan käsikirjoituksia, joten saa nähdä, palaako hän vielä proosan pariin. Sarvilinna kiteytti kaiken yhteen lauseeseen: lukeminen on elämän hienoin asia.





Aamiaisen jälkeen tutustuin messuhalliin. Kuulin, kuinka Timo Jutila totesi haastattelunsa päätteeksi, että ruotsalaisille on vaikea kertoa, mitä sisu on, sillä heillä ei ole sitä. Istahdin seuraamaan keskustelua runoista. Jenni Haukio sanoi toivovansa, että runoantologiasta löytyy runoilijoita, joihin kokenutkin runojen lukija ei ole vielä tutustunut. Törmäsin uudestaan Tuomas Kyröön ja muistelin, kuinka hän oli aamulla sanonut, että kaikki näkevät maailman eri tavalla. Jokaisessa ihmisessä on monta kerrosta kuin sipulissa. Hän myös totesi, että mielensäpahoittaja pahoittaa mielensä mielensä pahoittamisesta. Huomasin, että Tarja Halonenkin pyysi Kyröltä omistuskirjoituksen kirjaansa.





Kuljin Jussi Adler-Olsenin haastattelun ohi kuuntelemaan Jaana Kapari-Jattaa. Kääntäjä kertoi sympaattisella tyylillään miltei 20 vuotta kestäneestä työstään Harry Potter -kirjojen maailmassa. Hänen mielestään on luontevampaa kääntää, jos hänellä ei ole paljon rajoitteita. Kapari-Jatta muistutti, että silloin täytyy silti muistaa säilyttää alkuperäinen kirjoitustyyli. Hänen mielestään J.K. Rowlingin kirjoja on tavallaan helpoin kääntää. Puhuttaessa kirjojen erikoisista otuksista hän paljasti, että hänen lempiotuksensa on räiskeperäinen sisulisko. Kapari-Jatta koki, että J.K. Rowling aikoo olla vielä pitkään tuottelias luodessaan lisää elokuvia ja kirjoja taikamaailmaan liittyen.





Haahuilin messuhallissa edestakaisin. Näin ohimennen, kuinka Kjell Westö kirjoitti omistuskirjoituksia kirjoihinsa. Anne Leinonen kertoi kirjastaan Kirjanoita, jonka luin viime kesänä. Hänen mielestään kirjasta huokuu arvostus fyysisiin kirjoihin. Kuljin myös Rosa Liksomin, Aku Louhimiehen, Meik Wiking´n ja Dave Lindholmin ohitse.





Näin Peter Franzenin, jota lukuisat kuvaajat ja haastattelijat piirittivät. Kuulin, kuinka Matti Esko kertoi, että hänet oli kutsuttu laulamaan Kimi Räikkösen juhliin, kun formulakuski oli voittanut maailmanmestaruuden. Juhlat olivat aikamoiset, joten Matti Esko oli vain hyvillään, kun oli liikkeellä omalla autolla ja pääsi yöksi muualle. Kuuntelin lopuksi Pertti Jarlan ja Esko Valtaojan haastattelut. Jarla kertoi, ettei hänen ole tarvinnut sensuroida Fingerpori -sarjakuvaa. Hän oli muutenkin hyvillään miltei olemattomasta sensuurin määrästä nykyajan Suomessa. Jarla mainitsi huumorinsa yltävän natseihin asti. Hän myhäili ihmisille, jotka pyytävät omistuskirjoitukseensa Vileniuksen kuvan. Jarla kertoi, kuinka häntä ei tunnistettu, kun hän saapui messuille. Hän joutui kertomaan nimensä ja vielä tarkentamaan, kumpi nimistä on sukunimi. Jarla letkautti, kuinka hän putosi maan pinnalle. Hän jatkoi, että istuuduttuaan lavan istuimella hänestä tuntui taas, että on sitä tehty kymmenen vuotta töitä. Valtaoja puhui tulevaisuuden ennustamisesta. Hänen mielestään täytyy asettaa esimerkiksi kymmenen vuoden päähän tavoite ja kelata siitä taaksepäin mahdolliset vaiheet, joiden avulla tavoitteeseen on päästy. Valtaoja koki ajattelevansa tulevaisuuden positiivisena.



Huomenna kirjoitan, mitä kaikkea näin kirjamessuilla sunnuntaina 29.10!

8 kommenttia:

  1. Mahtavia nämä sinunkin messujuttusi. Kirjamessuilla on niin oma fiiliksensä ja se, että samalla kertaa voi nähdä tai kuunnella useita mahtavia kirjailijoita.

    VastaaPoista
  2. Kijramessuilla haahuilu on kivaa. Tänä vuonna tosin jätin sunnuntain suosiolla väliin ja hoidin kotihommiakin välillä... :-)

    VastaaPoista
  3. On mukavaa lukea toisten messupostauksia, sillä samalla pääsee nauttimaan sellaisista ohjelmista, joita ei itse käynyt katsomassa tai huomata, miten joku toinenkin oli katsastamassa samaa ohjelmaa kuin itse. Onnistuitpa ottamaan paljon kuvia - itse keskityin enimmäkseen kuuntelemieni ohjelmien kuvaamiseen. Voisi ehkä yrittää seuraavina vuosina ottaa myös tunnelmointikuvia... :D

    VastaaPoista
  4. Jussi Adler-Olsenia kuuntelin perjantaina pitempään, oli oikein sympaattinen herrasmies <3

    VastaaPoista
  5. Aikamoista sillisalaattia tuo kirjamessuilla pyöriminen! Mulla olisi varmaan pää pyörällä seuraavan viikon tuollaisen viikonlopun jälkeen 😆

    VastaaPoista
  6. Kivoja kuvia! Minäkin olin messuilla lauantaina enkä silti kuullut enkä nähnyt mitään samaa kuin sinä. Niin monipuoliset ovat ne messut! Viiletin myös halleissa joko niin kovaa tai niin mietteissäni, etten varmaan huomannut puoliakaan kohdalle osuneista tunnetuista henkilöistä. ;)

    VastaaPoista
  7. Kiitos tästä! Paljon olet ehtinyt näkemään ja kokemaan! Minulla messuilu meni tällä kertaa vähän epämääräiseksi haahuiluksi, kuuntelin sanan sieltä toisen täältä ja halailin tuttuja. Mutta mukavaa ja ihanaa se olikin!

    VastaaPoista
  8. Oletpa ehtinyt paljon! Tänä vuonna olin Helsingin kirjamessuilla liikkeellä samantapaisella taktiikalla, ei tiukkaa suunnitelmaa, ei vaatimuksia itselle porautua kovin syvälle kuin yhteen juttuun per päivä. Mukavaa oli, ja sama fiilis välittyi katsauksestasi.

    Minna /Kirsin Book Club

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!