sunnuntai 6. elokuuta 2017

Kate Atkinson: Elämä elämältä



"Osa tulevaisuudesta oli myös jo takana."

Atkinson, Kate: Elämä elämältä
Julkaistu: 2014
Alkuperäinen julkaisu: 2013
Alkuperäinen nimi: Life after life
Mistä maasta: Iso-Britannia
Suomentanut: Kaisa Kattelus
Kustantaja: Schildts & Söderströms
Sivumäärä: 595


Ursula Todd syntyy englantilaiseen perheeseen 1900-luvun alussa. Elämä sujuu rauhalliseen keskiluokkaiseen tyyliin, kunnes sodat vavisuttavat maailman järjestystä ja kaikki joutuvat työskentelemään oman isänmaan puolesta. Ursulakin tekee osansa ja jää kunnioitettavan uran jälkeen eläkkeelle. Toisaalta voisi käydä niin, että Ursula kuolee synnytyksessä tai että hän hukkuu viisivuotiaana mereen. Voisi myös olettaa, että hän muuttaa asumaan Lontooseen ja auttaa siellä hädänalaisia. Toisaalta Ursula saattaisi päättää lähteä Eurooppaan ja jäädä sinne asumaan. Voisi myös olla mahdollista, että hän muuttaisi Saksaan, ystävystyisi Hitlerin lähipiirin kanssa ja pääsisi salamurhaamaan diktaattorin.
  
"Voisiko hän tosiaan palata takaisin ja aloittaa alusta? Vai oliko kaikki vain hänen päässään, niin kuin hänen kuulemma piti ajatella? Ja entä jos olikin - eikö sekin, mikä oli hänen päässään, ollut myös totta? Mitä jos ei ollut olemassa mitään todistettavissa olevaa todellisuutta? Mitä jos ei ollut mitään oman mielen ulkopuolella?" (s.235)

Kirja kuvaa 1900-luvun alun englantilaisen perheen arkea maailmassa, jossa pidetään kiinni sukupuolisidonnaisista käytössäännöistä ja eri ammattien välisestä hierarkiasta. Ihmisten keskuudessa herää entistä suvaitsemattomampia ajatuksia eri uskontoja kohtaan. Toisaalta lapsia kohdellaan eri tavalla, sillä heitä ei enää laiteta pois silmistä lastenkamariin, vaan heidät otetaan mukaan perheen elämään. Kirjan juoni kulkee edestakaisin. Tapahtumat alkavat aina välillä tavallaan alusta tai keskikohdasta, joissa henkilö on mahdollisesti tehnyt elämänsä kannalta toisenlaisen valinnan. Pienetkin asiat voivat vaikuttaa ratkaisevasti joko omaan tai muiden ihmisten kohtaloon.


"´Mitä jos saisi mahdollisuuden yrittää uudelleen ja uudelleen´, Teddy aprikoi, ´kunnes viimein onnistuisi? Eikö se olisikin hienoa?´ ´Minä luulen, että se olisi uuvuttavaa.´" (s.507)

"´Aika on kehä´, Ursula sanoi tohtori Kelletille. ´Se on kuin... palimpsesti.´ ´Voi sentään´, tohtori Kellet sanoi. ´Kuulostaapa rasittavalta.´ ´Ja muistot ovat toisinaan tulevaisuudessa.´ (s.573)

Ursula sai kirjan alusta alkaen sympatiani puolelleen, sillä hän on hauskan tomera tapaus, mutta myös eriskummallisen onnettomuusaltis. Hänellä tuntuu olevan vaikeuksia kaikessa, mihin hän ryhtyy. Hän ei oikein osaa lukea eikä kirjoittaa saati tehdä käsitöitä. Ursulan äiti Sylvie saa niskakarvani nousemaan pystyyn. Hän suhtautuu elämään ja Ursulaan kylmästi. Hän ei auta tytärtään tämän hädän hetkellä ja laittaa muutenkin naisiin kohdistuvat pahat teot naisten omaksi syyksi. Hän ei myös tue Ursulan halua opiskella, vaan hänen mielestään naisen tehtävä on olla vaimo ja äiti. Sylvie vaikuttaa turtuneelta elämään. Pidin kirjasta erittäin paljon, sillä minusta oli suunnattoman mielenkiintoista lukea erilaisia versioita Ursulan elämästä. Sain jännittää hänen ja muiden ihmisten kohtalon puolesta.

"Kaikki lapset kävivät uimahallissa kaupungissa ja ottivat oppitunteja entiseltä buurisodan majurilta, joka äyski heille käskyjä, kunnes heitä pelotti niin, etteivät he uskaltaneet upota." (s.111)

Kirjan tunnelma on haikea, synkkä ja vaikuttavan pohdiskeleva pienine ilonpilkahduksineen. Päällimmäisenä jää mieleen elämän sattumanvaraisuuden hyväksyminen. Elämä täytyy ottaa vastaan sellaisena kuin se on.

"Ota vastaan kaikki, mitä tapahtuu, yhtä lailla hyvä ja paha. Kuolemakin on kai vain yksi asia, joka pitää ottaa vastaan." (s.535)


Helmet lukuhaaste 2017: 16. Ulkomaisen kirjallisuuspalkinnon voittanut kirja
Vuoden 2013 Costa-kirjallisuuspalkinnon voittaja

16 kommenttia:

  1. Tämä on yksi viime vuosien lempikirjojani! Yhtä mahtava oli myös tämän sisarteos Hävityksen jumala, jossa sivutaan samoja henkilöitä. Siinä kirjassa on yksi vaikuttavimmista lopuista, joita olen pitkään aikaan lukenut. Atkinsonin dekkarit ovat myös nauttittavaa tekstiä, yleensä en dekkareista niin innostu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin tämä sijoittuu viime aikoina lukemieni kirjojen kärkeen. Laitoin Hävityksen jumala kirjan muistiin.

      Poista
  2. Todella vaikuttava teos minustakin, laittoi pohtimaan elämän pieniä valintoja. Kate Atkinsonilla on paljon hyviä kirjoja, tykkään erityisesti Brodie-sarjasta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus varmaan jokainen miettii, minne elämä olisi kuljettanut, jos olisi valinnut toisin. Erittäin mielenkiintoinen aihe tosiaan :)

      Poista
  3. Tämä oli minulle ihan paras ulkomainen kirja ilmestymisvuonnaan ja on edelleen korkealla kokonaislistassa. Olen lukenut myös tuon sisarteoksen Hävityksen jumala, joka oli hyvä, mutta kun sitä luonnollisesti vertaa tähän, ei ollut minulle yhtä hyvä. Ja siitä lopusta en pitänyt lainkaan 😉

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy tosiaan jossain vaiheessa ottaa myös Hävityksen jumala lukuun.

      Poista
  4. Kate Atkinson on yksi suosikkikirjailijoistani. Elämä elämältä ja Hävityksen jumala ovat upea kirjapari.

    Pidän myös Jason Brodie -sarjasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että olet löytänyt yhden suosikkisi :)

      Poista
  5. Minulla on Hävityksen jumala kotona, mutten ole vielä lukenut. Olen kuullut, että se toimisi ihan itsenäisenäkin kirjana, joten uskalsin ostaa alesta itselleni. Tässä Elämä-kirjassa on tosi kiinnostava rakenne, mutten ole ihan varma toimisiko se minulle. Lukemallahan se tietysti selviäisi, mutta saatan silti aloittaa tuosta oman hyllyn kirjasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa kokeilla jossain vaiheessa. Itse ainakin tykkäsin kovasti!

      Poista
  6. Nousi suosikkeihini, kun luin. Pitkään vehtasin kirjan kanssa, koska jotenkin ajattelin, etten siitä pidä, mutta onneksi olin niiiiin väärässä. Minustakin Ursula on oivallinen henkilöhahmo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tykkäsin myös Ursulasta! Kirja on tosiaan yksi lähiaikojen suosikeista!

      Poista
  7. Elämä elämältä voitti Blogistanian äänestyksen todella ansiosta. En ollut sitä silloin vielä lukenut, mutta uskoin suosituksia, onneksi. Hieno kirja, jonka rakenne pistää todellakin miettimään, kuinka hiuskarvan ja sattuman varassa elämämme on. Silti teemme joka päivä paljon päätöksiä ja niillä mennään eteenpäin, sillä jossittelu ei nyt ainakaan kannata!
    mmärtääkseni Paul Austerin uutuudessa 4321 on samantyyppinen käsittelytapa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kirjavinkistä! Totta, turha jossitella, koska tapahtunutta ei oikeasti voi muuttaa eikä se auta mitään. Ainoastaan voi oppia jotain.

      Poista
  8. Tämä oli mielenkiintoinen luettava, vaikka kyllä vähän herätti pientä ikävää väristystä ajatellessani, miten helposti ihmiselämä voikaan katketa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Toisaalta sitä on turha miettiä sen enempää, sillä muuten ei pystyisi keskittymään elämään ja mukaviin asioihin.

      Poista

Kiitos kommentista!