keskiviikko 31. elokuuta 2016

Helmet lukuhaaste 40/50

Elokuussa luin Helmet lukuhaasteeseen yhden kirjan.



Elokuussa haasteeseen lukemani kirjat:

Roman Schatz: Voi maamme, Suomi (40. Eläkeläisen suosittelema kirja)


Kaikki haasteeseen lukemani kirjat päivittyvät Helmet lukuhaaste sivulleni.



tiistai 30. elokuuta 2016

Blogi täyttää 1 vuotta!



Vuosi sitten päätin pysähtyä ja antaa aikaa yhdelle unelmalle - kirjoille!

Vuosi sitten aika oli oikea oman kirjablogin perustamiselle. Ajatuksenani oli laittaa lukemiani kirjoja muistiin ja kertoa niiden herättämistä ajatuksista. Mielestäni bloggaamisessa parasta on ollut uudenlaisiin kirjoihin tutustuminen ja kirjablogiyhteisöön kuuluminen.

Vuoden aikana blogi on kokenut lukuisia eri ulkoasuja, mutta pinkki väri on säilynyt niissä kaikissa. Olen kuvannut kirjakuvani melkein aina ulkona. Kuvausretket ovat olleet hauskoja ja rentouttavia. Olen tykännyt käyttää ulkoasuissa kirjojen lisäksi ruusujen ja kellojen kuvia. Teksteissä esiintyivät aluksi lempikirjani, aiemmin luetut kirjat ja sillä hetkellä lukemani kirjat. Myöhemmin osallistuin lukuhaasteisiin ja kirjoitin muistakin kirjoihin liittyvistä asioista kuten kirjamessuista, kirjastovierailuista, kirjaostoksista, lukumaratoneista ja lukukampanjoista. Vastailin myös haasteiden mukana saamiini kysymyksiin. Joulukuussa päätin repäistä ja järjestin oman joulukalenterin. Kirjoitin kerran jopa teatterireissusta. Jännittävintä oli saada yhteydenottoja, joissa pyydettiin lukemaan kirjojen arvostelukappaleita. Mielenkiintoista on ollut huomata, että luetuimpia postauksia eivät suinkaan ole yksittäisiin kirjoihin liittyvät vaan lukumaratonit ja erilaiset haastepostaukset. Luetuimmat postaukseni tähän mennessä ovat olleet: Hienoimmat kirjablogien ulkoasut, Blogistanian kesälukumaratonin eteneminen ja Teatterin aika: Vampyyrien tanssi.

Matkan varrella loin blogille myös twitter, facebook ja bloglovin tilit.

Unelmiani alkavalle kirjablogi vuodelle ovat kirjamessuille meneminen, klassikoiden lukeminen, erilaisiin kirjastoihin tutustuminen, HelMet lukuhaasteen onnistuminen, Harry Potterien selättäminen ja uusien suosikkikirjojen löytyminen!

Haluaisin kiittää kaikkia lukijoita, kommentoijia ja kannustajia! Kohti seuraavaa lukuisaa vuotta!

lauantai 27. elokuuta 2016

Taiteiden yö 25.8.2016



Helsingissä vietettiin taiteiden yötä 25.8.2016. Piipahdin tapahtumassa vain pikaisesti, mutta ehdin bongata Akateemisesta kirjakaupasta sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarlan ja Suomalaisesta kirjakaupasta kirjailija Leena Lehtolaisen. Pidän taiteiden yössä eniten tunnelmasta. Kaikki ovat hyvällä mielellä ja kiertelevät tilaisuuksista toiseen nauttien kulttuurista.




maanantai 22. elokuuta 2016

Hanna Kauppinen: Kirja, jota kukaan ei koskaan lukenut



"Minä arvostin kirjoja, joita moni ei ollut lukenut, mutta joita oli rakastettu."

Kauppinen, Hanna: Kirja, jota kukaan ei koskaan lukenut
Julkaistu: 2016
Mistä maasta: Suomi
Kustantaja: Myllylahti Oy
Sivumäärä: 198


Mystinen nainen tarjoaa kustantajalle käsikirjoitusta kirjasta, jonka hän on kirjoittanut, mutta jota kukaan ei ole koskaan lukenut ja jota kukaan ei tulisi koskaan lukemaankaan. Kustantajan mielestä ajatus on kerrassaan omituinen eikä haluaisi suostua naisen ehdotukseen.

Orpo Mila työskentelee ja asustelee kirjakaupoissa toivoen löytävänsä itselleen juuri sen oikean kirjan. Hän pitää etenkin kirjoista, joista näkee, että niiden lukija on rakastanut niitä. Mila ei kuitenkaan usko löytävänsä omaa kirjaansa kyseisistä liikkeistä. Kaupunkiin avataan kuin tilauksesta uusi kirjakauppa nimeltään Tarinataivas. Se ei todellakaan ole mikään tavallinen paikka, sillä jokainen asiakas kokee sen eri tavalla. Mila tutustuu rakastamiensa kirjojen lisäksi myös uusiin ihmisiin - etenkin kauppiaan poikaan Toniin. Kaupunkilaisten elämä asettuu takaisin turvallisiin uomiinsa uusien tulokkaiden kotiutuessa, kunnes paikalle astelee ennakkoluuloinen pahojen henkien karkottaja herra Kunnas. Milan sisällä piilotteleva tuli lämpenee ja syttyy lopulta ilmiliekkeihin. Hän on viimein löytänyt oman tarinansa ja päästää sen valloilleen muiden arvosteluista välittämättä.

"Se ei saanut olla mikä tahansa kirja. Minä tahdoin rakastetun kirjan. Sen täytyi puhutella minua. Sen täytyi olla jotenkin erityinen. Tahdoin omistaa kirjan, jolla oli historia." (s.16)

Tämä kirja osui eteeni juuri oikealla hetkellä! En löytänyt mitään luettavaa. Tuntui, että kaikki hyvät kirjat ovat kirjastosta lainassa - tai kadonneita. Sitten löysin tämän kirjan, joka kertoi rakkaudesta kirjoihin ja sen oikean kirjan etsimisestä! Sanottakoon vielä, että olin ajatellut, etten tule koskaan lukemaan tätä kirjaa, sillä sen näkeminen miltei jokaisessa kirjablogissa alkoi kyllästyttää. Lisäksi kirjan kansi on jokseenkin ruma ja luotaantyöntävä.

"Isä sanoo, ettei ihmisen tarvitse lukea kuin yksi kirja elämässään. Jos se on täydellinen kirja sille ihmiselle." (s.35)

Kirja on ihanan maaginen. Siitä löytyy fantasiaa, huumoria ja ripaus romantiikkaa. Rakastan uppoutua tunnelmalliseen kirjojen maailmaan, jossa voi tapahtua mitä tahansa. Teksti takkusi hieman paikoitellen, mikä ajoittain keskeytti lukemisen, mutta kaunista kokonaisuutta se ei pidemmän päälle haitannut. Ihastuin etenkin tapaan, millä kaikki lopulta nivoutui yhteen. Tykästyin kaikkiin hahmoihin ja pystyin kuvittelemaan elävästi mielessäni mystisen kaupungin kuiskivine kirjoineen.


sunnuntai 21. elokuuta 2016

Kun sitä oikeaa ei löydy



Matkasin kirjastoon, jossa uskoin erään pitkään kaipaamani kirjan olevan hyllyssä odottamassa minua. Tutkin innostuneesti, mutta samalla yhä kasvavan epäilyksen vallassa hyllyä, jossa kirjan olisi pitänyt olla. Katsoin kerran ja toistekin, mutta kirja ei ilmestynyt silmieni eteen. Kävin alistuneena kysymässä asiasta kirjastonhoitajalta, joka pitkällisen etsinnän jälkeen merkitsi kirjan kadonneeksi. Päätin olla lannistumatta ja etsiä jotain muuta luettavaa tilalle, sillä olin päättänyt, että hankkisin kotiini edes muutaman kirjaston kirjan omien kirjojeni rinnalle. Kuljin kirjastossa edestakaisin. Pyörin hyllyltä toiselle, mutta mikään kirja ei puhutellut minua. Tutkin hakukoneelta, olisiko siellä kenties HelMet lukuhaasteeseen sopivia kirjoja. Päädyin lainaamaan kirjan nimeltään Anton Rippon: Hitlerin olympialaiset 1936. Mukaan tarttui myös Sirpa Kähkösen Graniittimies, joka oli minulla joskus viime talvena lainassa ja jota en saanut silloin luettua. Halusin antaa sille toisen mahdollisuuden - kun ei nyt ollut muutakaan. Kotona aloitin lukemisen olympialaisista kertovasta kirjasta. Tahmeaa, ankeaa, kuvottavaa.

Seuraavana päivänä löysin itseni taas uudesta kirjastosta. Uusi päivä, uusi yritys. No itse asiassa en päässyt kirjastoon edes sisälle, sillä se oli kiinni. Olin aivan varma, että kirjasto olisi auki, mutta toisin kävi. Turha reissu ja karvas maku suussa takaisin kohti kotia. Huokaisten otin olympialaiset taas luettavakseni, mutta etenin vain muutaman sivun eteenpäin.

Koitti kolmas päivä. Jospa kolmas kerta toden sanoisi. Kolmas kirjasto. Uusi kirja tähtäimessä. Arvata saattaa, miten siinäkin - melkein - kävi. Tämäkin kirja oli kadonnut, mutta onneksi vain hetkellisesti. Sitä oli joku muukin ennen minua etsinyt. Kirja löytyi täysin väärästä hyllystä, mutta löytyi kuitenkin. Olin iloinen, kun onni oli viimein kääntynyt. Nappasin kirjan lisäksi matkaani vielä kaksi muutakin kirjaa. Kävelin kevein askelin pysäkille ja otin yhden kirjoista heti luettavakseni. Kyung-sook Shin: Pidä huolta äidistä imaisi minut heti mukaansa. Hyvä, että huomasin bussin lähestyvän pysäkkiä. Kotona avasin vielä toisen kirjan, Hanna Kauppisen Kirja, jota kukaan ei koskaan lukenut. Tämä kirja osoittautui täydelliseksi! Se oli juuri sitä, mitä tässä tilanteessa kaipasin! Ihmisiä etsimässä sitä oikeaa kirjaa.

Ja jotta ketään ei jää mietityttämään niin kolmas kirja oli Catharina Ingelman-Sundberg: Kakkua, kiitos!...


sunnuntai 14. elokuuta 2016

Alfred Hitchcock: 3 etsivää ja kummalliset kissat



"Voihan vihellys - Sinä osaat melkein mitä vain."

Hitchcock, Alfred: 3 etsivää ja kummalliset kissat
Kirjasarja: 3 etsivää
Julkaistu: 1977
Alkuperäinen julkaisu: 1970
Alkuperäinen nimi:Alfred Hitchcock and the Three Investigators in the Secret of the Crooked Cat
Mistä maasta: Yhdysvallat
Kirjoittanut: William Arden
Suomentanut: Kati Appelqvist
Kustantaja: Gummerus
Sivumäärä: 167

Jupiter Jones, Pete Crenshaw ja Bob Andrews muodostavat kolmen etsivän koplan, jonka salainen päämaja sijaitsee asuntoperävaunussa tavaravarikolla. Jokaisella pojista on oma roolinsa. Entinen lapsinäyttelijä Jupiter on porukan pomo, etsivä numero ykkönen, jolla on terävin äly. Pete on Alfred Hitchcockilla filmaajana työskentelevän miehen väkivahva poika. Porukan pienikokoisin Bob toimii kirjurina ja huolehtii paperitöistä lehtitoimittajana toimivan isänsä jalanjäljillä.

Kalifornialaiseen Rocky Beach nimiseen kaupunkiin saapuu kiertävä tivoli, jossa voi nähdä klovneja, voimamiehiä, tulennielijöitä ja leijonia sekä ampua ankkoja palkintojen toivossa ja istua karusellissa. Pojat lähtevät tutkimaan huvituksia ja törmäävät tietenkin heti arvoituksiin, hämäräperäisiin tyyppeihin, varjostajiin ja onnettomuuksiin. Kolme etsivää ryhtyvät tutkimaan tapausta, kun huomaavat oudon miehen yrittävän varastaa tivolista palkintona olleen pehmolelukissan. Pojat osoittavat nuoresta iästään huolimatta olevansa taitavia työssään. Heillä on jopa poliisin tuki takanaan. He rakentavat etsivätyössä käytettäviä laitteita, kulkevat vinhaa vauhtia polkupyörillä ja saavat taitojaan ihailevia seuraajia. Pojat ovat osaavia, älykkäitä, urheilullisia ja ihailtuja.

"Sitten pojat kuulivat pehmeitä askeleita tunnelista aivan läheltä. Pehmeät kumipohjat narskuivat puista lankkua vasten, ja sitten kuului metallin kilahdus, aivan kuin pistooli olisi osunut puiseen seinään." (s.131)

Kolme etsivää kirjat muistuttavat Neiti Etsivä kirjoja, mutta ovat selkeästi pojille suunnattuja. Kirjan tarina piti otteessaan loppuun asti, vaikka siinä toki oli hivenen vanhanaikainen tyyli. Pidin etenkin siitä, kuinka lukijaa yritettiin harhauttaa ja syyllinen paljastui aivan viime metreillä. Tällaisiin lapsuuden aikaisiin kirjoihin on hauska välillä tutustua uudestaan!

perjantai 12. elokuuta 2016

Roman Schatz: Voi maamme, Suomi



"Suomi on aina joutunut puolustautumaan itseään isompia vastaan."

Schatz, Roman: Voi maamme, Suomi
Julkaistu: 2014
Mistä maasta: Suomi
Kustantaja: Johnny Kniga Kustannus
Sivumäärä: 147

Mitä Suomi ja suomalaisuus ovat? Roman Schatzin kirjoittaman kirjan mukaan ainakin muuttumattomia kliseitä. Vuonna 2017 sata vuotta täyttävä Suomi voidaan tiivistää sanoilla sauna, sisu, kesämökki, alkoholin suurkulutus ja masennus. Kirja käy läpi suomalaisen luonteen, asumisen, parisuhteet, sukupuoliroolit, ruoan, muodin, kielen, vuodenajat, sodat, talouselämän sekä sankarit tuntemattomasta sotilaasta Sibeliukseen.

"Eräs taitolaji on kursailu: Jos sinulta kysytään maistuisiko sinulle kahvi, voit toki vastata kyllä kiitos, mutta jos haluat olla täydellinen, sinun tulee sanoa no, jos joku muukin ottaa." (s.90)

"Juhannus on joulun vastakohta, sekä astronomisesti että muutenkin: Jouluna syödään kuin viimeistä päivää, Juhannuksena juodaan kuin viimeistä päivää." (s.105)

"Jos joku Suomessa ei juo, se johtuu joko siitä, että hän on jonkinasteinen hihhuli tai siitä, että hän on raitistunut alkoholisti joka ei pysty juomaan. Tai molemmat. - Jos herättää ystäväpiirissänsä epäilyksiä olemalla juomatta, pitää kertoa olevansa autolla, raskaana tai antibioottikuurilla. Tai varmuuden vuoksi kaikkea kolmea, jos sattuu olemaan nainen." (s.51)

Tämä viihteellinen kirja on nopealukuinen eikä oikeastaan tarjoa mitään uutta aiheeseen. Välillä se saa naurahtamaan, välillä tylsistymään. Kirja on paikoitellen sarkastisen hauskan sijasta liiankin vinoileva - ja kuten kirjassakin sanotaan: suomalaisillehan ei vinoilla!


Helmet lukuhaaste 2016: 40. Eläkeläisen suosittelema kirja

torstai 11. elokuuta 2016

Liebster Award tunnustus nro 5



Kiitos palkinnosta Kirja vieköön! -blogin Riitta!

Säännöt:

1. Kiitä palkinnon antajaa ja linkkaa hänen bloginsa postaukseesi.
2. Laita palkinto esille blogiisi.
3. Vastaa palkinnon antajan esittämään 11 kysymykseen.
4. Nimeä 5-11 blogia, jotka mielestäsi ansaitsevat palkinnon ja joilla on alle 200 lukijaa.
5. Laadi 11 kysymystä, joihin palkitsemasi bloggaajat puolestaan vastaavat.
6. Lisää palkinnon säännöt postaukseen.
7. Ilmoita palkitsemillesi bloggaajille palkinnosta ja linkkaa oma postauksesi heille, jotta he tietävät mistä on kyse.

Vastaukset kysymyksiin:

1. Mistä maasta löytyy lempikirjailijasi? Mainitse 1-5 kirjailijaa, mutta tietysti eri maista.
- En osaa sanoa lempikirjailijaani, joten kerron kirjailijat, joilta olen lukenut eniten kirjoja: Robert Jordan, Yhdysvallat, Agatha Christie, Iso-Britannia, Angela Sommer-Bodenburg, Saksa

2. Mainitse edellisen kysymyksen kirjailijan/kirjailijoiden kirja, josta olet postannut ja linkki olisi myös kiva.
-  Robert Jordan: Ajan Pyörä -kirjasarja: Vaarojen taival, Uusi kevät. Agatha Christie: Kymmenen pientä neekeripoikaa, Lordin kuolema, Roger Ackroydin murha. Angela Sommer-Bodenburg: Pikku Vampyyri -kirjasarja: Pikku vampyyri, Iloista joulua, pikku vampyyri!.

3. Kuinka monta kirjaa on kotikirjastossasi - suunnilleen?
- En osaa sanoa. Luultavasti 70-100.

4. Kirjahyllysi aarre?
-  Olen ostanut omaksi vain lempikirjojani, joten ne kaikki ovat aarteita.

5. Mitä harrastat lukemisen ja bloggaamisen lisäksi?
- Näyttelemistä ja liikuntaa.

6. Luetko yhtä kirjaa kerrallaan vai montaa samanaikaisesti?
- Useimmiten montaa samanaikaisesti, koska silloin voin aina jatkaa sitä kirjaa, mikä sopii sen hetkiseen mielentilaan.

7. Missä ja mihin aikaan vuorokaudesta luet pääsääntöisesti?
- Luultavasti eniten illalla.

8. Jos kirjoittaisit kirjan, mikä olisi sen aihe?
- Vaikea sanoa. Luultavasti se olisi niin sanottu sukututkimus omasta suvusta. Suosittelen kaikille omien ja sukulaisten muistojen kirjoittamista ylös! Kannattaa edes koota vaikka vain kuvakirjoja. Niiden tutkiminen myöhemmin on hauskaa.

9. Syksyn hyvät ja huonot puolet?
- Rakastan syksyä! Silloin luonto näyttää kauniilta ja ilma on raikasta. Huonoa syksyssä on se, jos sattuu tulemaan liian sateinen syksy.

10. Hullaannutko joulusta?
- Pidän paljon joulusta. Rauhallinen tunnelma, kauniit koristeet, hyvä ruoka ja mukava seura.

11. Kuinka nollaat nuppisi?
- Lukemalla tietenkin sekä tapaamalla ystäviä, ulkoilemalla ja harrastamalla.

Laitoin palkinnon eteenpäin elokuun alussa niin en taida heti uudestaan laittaa...

keskiviikko 10. elokuuta 2016

Robert Jordan: Uusi kevät



"Hän tulee! Valkeus meitä auttakoon! Valkeus maailmaa auttakoon!"

Jordan, Robert: Ajan Pyörän johdanto-osa: Uusi kevät
Kirjasarja: Ajan Pyörä, johdanto-osa
Julkaistu: 2008
Alkuperäinen julkaisu: 2004
Alkuperäinen nimi: A Wheel of Time Novel New Spring
Mistä maasta: Yhdysvallat
Suomentanut: Susanna Paarma
Kustantaja: Karisto Oy
Sivumäärä: 400

Uusi kevät on Ajan Pyörä -kirjasarjan johdanto-osa, joka kertoo kahden keskeisen hahmon tarinan ennen pääasiallisten tapahtumien alkua. Eletään siis noin kaksikymmentä vuotta ennen Vaarojen taival -kirjan alkua.

Cairhienin aatelinen Moiraine Damodred opiskelee Valkoisessa tornissa tullakseen Aes Sedaiksi. Hän on ystävystynyt siellä kalastajan tyttären Siuan Sanchen kanssa. He ovat erottamattomat ja jakavat toistensa kanssa ilot ja surut. Luja ystävyys onkin tarpeen, sillä opiskelu ei ole sieltä helpoimmasta päästä. Tytöt - sillä opiskelemaan pääsevät vain tytöt - joutuvat opiskelun lisäksi tekemään erilaisia kotitöitä ja saavat kohtalaisen usein fyysisiä rangaistuksia. Opiskelu puolestaan käsittää muun muassa kanavoinnin eli niin sanotusti taikomisen harjoittelua. Tytöt ovat noviiseja saapuessaan torniin, mutta suoritettuaan kokeen, heistä tulee kelpuutettuja. Seuraavan kokeen jälkeen heistä tulee Aes Sedaita. Kokeet ovat erittäin vaativia, sillä monet lähetetään niiden jälkeen epäonnistuneina kotiin - joku on jopa kuollutkin.

Samaan aikaan Malkierin kruunaamaton kuningas Lan Mandragoran taistelee sodassa aieleita vastaan. Aielit ovat vuorien takaiselta aavikolta sotimaan saapunut hurja kansa. Lanilla on seuranaan Bukama, joka on toiminut hänen henkivartijanaan vauvasta asti. Lan on koulutettu pienestä pitäen taistelemaan, joten hänen koko olemuksensa huokuu itsevarmuutta ja ketteryyttä. Sodan sijasta hänen ajatuksensa ovat usein Turmionmaalle menetetyssä Malkierissa. Häntä painaa velvollisuus puolustaa kotimaataan, jota ei ole enää pitkään aikaan ollut olemassa. Turmionmaalla elävät Varjon olennot ja maa on niin saastunutta, että siellä on miltei mahdotonta kulkea.

"Muutoin tyhjällä pihalla tallia lähestyi kuusi miestä. Kuusi tavallista miestä miekat kupeella, kuin ketkä tahansa miehet minkä tahansa kaupungin kaduilla. Ja silti Lan tiesi, ennen kuin kädet liikahtivat, ennen kuin katseet kohdistuivat ja askeleet nopeutuivat. Hän oli kohdannut niin monet tappoaikeissa lähestyneet, että tunnisti merkit. - Aika hidastui ja valui hiljalleen kuin viileä hunaja." (s.258-259)

Sota etenee ja Cairhienin kuningas kuolee, jolloin Moirainella on oikeus vaatia Aurinkovaltaistuinta itselleen. Lisäksi hän todistaa, kuinka Gitara Aes Sedai ennustaa, että Lohikäärmeeksi kutsuttu myyttinen sankari on syntynyt uudelleen. Lohikäärmeen tulee ennustusten mukaan taistella Varjoa vastaan viimeisessä taistelussa, mutta samalla myös murtaa maailmaa. Lopun ajat ovat siis koittamassa ja jokaisen on valittava asemansa. Moirainen päätettäväksi jää, ryhtyäkö kuningattareksi, lähteäkö etsimään vastasyntynyttä poikalasta vai jäädäkö Valkoiseen torniin.

Legendoja, kuninkaallisia, tarujen olentoja, kauniita kaupunkeja, upeaa pukuloistoa ja taikuutta!

sunnuntai 7. elokuuta 2016

J.K. Rowling: Harry Potter ja feeniksin kilta



"Muutaman ihanan hetken tuntui, että kaikki ongelmat kutistuivat olemattomiksi."

Rowling. J.K.: Harry Potter ja feeniksin kilta
Kirjasarja: Harry Potter, osa 5
Alkuperäinen julkaisu: 2003
Alkuperäinen nimi: Harry Potter and the Order of the Phoenix
Mistä maasta: Iso-Britannia
Suomentanut: Jaana Kapari
Kustantaja: Kustannusosakeyhtiö Tammi
Sivumäärä: 1050


Harry Potter tuntee olonsa levottomaksi Voldemortin paluun vuoksi. Hän on turhautunut, kun kukaan ei vaikuta ottavan häntä vakavasti. Hän joutuu elämään sietämättömissä olosuhteissa sukulaistensa luona sen sijaan, että saisi asua kummisetänsä Siriuksen kanssa tai viettää aikaa Weasleyn perheen kotitalossa. Pysähtyneeltä tuntuva tilanne muuttuu, kun Harryn ja Dudleyn kimppuun hyökkää ankeuttajia. Harry haastetaan oikeuteen loihtimisesta ja erotetaan koulusta. Hän matkaa salaisen Feeniksin killan, eli Voldemortin vastustajien, päämajaan valmistautumaan tulevaan. Vuodesta uhkaa tulla tähän mennessä synkin, sillä taikaministeriö on koko kesän mustamaalannut Harryn ja rehtori Dumbledoren mainetta ja kaiken lisäksi palkannut oman edustajansa, Dolores Pimennon koulun uudeksi opettajaksi ja uusien sääntöjen laatijaksi. Feeniksin kilta ja kuolonsyöjät kokoavat kilpaa joukkojaan.

"´Juuri tästä syystä minä inhosin olla opettaja! Nuoret ovat niin hiivatin varmoja että ovat oikeassa aina ja kaikessa. Voi sinua, pullisteleva poikaparka, eikö mieleesi ole ollenkaan juolahtanut, että Tylypahkan rehtorilla saattaisi olla jokin erinomainen syy olla uskomatta suunnitelmiensa joka ainutta pikku yksityiskohtaa juuri sinulle? - Vaan niin kuin kaikki nuoret, sinäkin olet vuorenvarma, että vain sinä ajattelet ja tunnet, vain sinä havaitset vaaran, vain sinä olet niin ovela että hoksaat -´" (s.599-600)

Kirjan tunnelma on erittäin synkkä ja sitä on paikoitellen raskasta lukea. Sankarit ja muiden puolesta uhrautujat joutuvat kokemaan epäoikeudenmukaista kohtelua muiden osalta, jos eivät ole jo kuolleet tai joutuneet suljetulle osastolle. Tilanne on riitaisa, vaikka juuri nyt kaikkien pitäisi pitää yhtä. Velhot tuntuvat kuitenkin näkevän maailman eri tavalla. Osa heistä kuvittelee olevansa parempia kuin muut olennot ja voivansa kiusata jästejä ja niin sanottuja osin-ihmisiä. Hyvän ja pahan taistelu taustanaan oppilaat joutuvat opiskelemaan erityisen paljon, sillä V.I.P -kokeet määräävät, mihin töihin oppilaat suuntaavat koulun jälkeen. Kaikesta stressaantunut Harry näkee todentuntuisia painajaisia, saa kiukkukohtauksia eikä halua kuunnella aikuisia. Hän toimii itsekeskeisesti, varomattomasti ja tunteidensa vietävänä. Harrylla menee myös usko omiin vanhempiinsa, jotka hän alkaa nähdä inhimillisinä olentoina täydellisten haavekuvien sijasta. Myös Ron ja Hermione riitelevät keskenään. Eletään siis pahimpia teinivuosia pahimmassa mahdollisessa tilanteessa.

Parasta kirjassa on uusi tuttavuus, oppilas Luna Lovekiva, ja vanhat suosikit Dobby ja Hagrid. Minusta on mielenkiintoista saada tietää lisää Kalkaroksesta, Hagridista ja Nevillestä sekä Fredin ja Georgen pilailuyrityksestä. Sen sijaan jokseenkin tyhjästä nyhjäisty romanssi Harryn ja Chon välillä on liian keinotekoinen ja Hermionen S.Y.L.K.Y innostus on juonen kannalta aika turha. Jännitystä saadaan, kun osa nuorista ottaa viimein ohjat omiin käsiinsä ja näyttää, mihin heistä on!

Kirjasta tehty elokuva ilmestyi vuonna 2007:



Annan kirjalle neljä tähteä. Kirja on taidokkaasti kirjoitettu ja synkkä tunnelma sopii erittäin synkkään aiheeseen. Kirjaa oli kuitenkin turhaan pitkitetty, ja siinä oli liikaa samojen asioiden ja edellisten kirjojen materiaalin toistoa.

Lue myös:

Harry Potter ja viisasten kivi
Harry Potter ja salaisuuksien kammio
Harry Potter ja Azkabanin vanki
Harry Potter ja liekehtivä pikari

tiistai 2. elokuuta 2016

Liebster Award tunnustus nro 4



Kiitos palkinnosta Cilla In Wonderland -blogin Cilla!

Säännöt:

1. Kiitä palkinnon antajaa ja linkkaa hänen bloginsa postaukseesi.
2. Laita palkinto esille blogiisi.
3. Vastaa palkinnon antajan esittämään 11 kysymykseen.
4. Nimeä 5-11 blogia, jotka mielestäsi ansaitsevat palkinnon ja joilla on alle 200 lukijaa.
5. Laadi 11 kysymystä, joihin palkitsemasi bloggaajat puolestaan vastaavat.
6. Lisää palkinnon säännöt postaukseen.
7. Ilmoita palkitsemillesi bloggaajille palkinnosta ja linkkaa oma postauksesi heille, jotta he tietävät mistä on kyse.

Vastaukset kysymyksiin:

1. Muistatko mikä on ensimmäinen kirja, jonka olet lukenut opittuasi lukemaan?
- En valitettavasti muista. Luin lapsena satukirjoja sekä muun muassa Neiti Etsivä, Lotta, Anastasia, Pekka Töpöhäntä, Minttu ja Pikku Vampyyri kirjoja. Tykkäsin seikkailukirjoista sekä eläinaiheisista kirjoista. Luin myös paljon sarjakuvia kuten Karvinen, Aku Ankka, Tintti, Lucky Luke, Asterix sekä Miina ja Manu. Tykkäsin myös vitsikirjoista.

2. Mikä on inhokkikirjasi?
- En ole koskaan tykännyt Pikku Prinssi kirjasta, mutta selätin sen viime maaliskuussa.

3. Oletko osallistunut lukupiiriin tai muuhun vastaavaan toimintaan?
- En ole. Olen osallistunut vain lukuhaasteisiin ja lukumaratoneihin.

4. Jätätkö kirjan lukemisen helposti kesken vai sinnitteletkö viimeiselle sivulle asti, vaikkei kirja kiinnostaisi yhtään?
- Riippuu kirjasta. Oikeastaan minulla ei ole ongelmaa jättää kirjaa kesken. Ainoastaan silloin sinnittelen kirjan loppuun asti, jos olen haastanut itseni lukemaan jonkin kirjan.

5. Luetko kirjoja missä tahansa?
- En lue kirjoja autossa tai muussa vastaavassa paikassa, sillä päätäni ja silmiäni alkaa särkeä.

6. Jos tarjoaisit illallisen neljälle kirjallisuudesta tutulle hahmolle, ketkä saisivat kutsun?
- Tästä kysymyksestä tulee heti mieleen kirjalliset illalliskutsut tag, jonka suomensin ja johon vastasin huhtikuussa. Valitsen tällä kertaa illallisille Nälkäpeli -kirjasarjan hahmoja: Katniss, Peeta, Finnick ja Johanna.

7. Edelliseen liittyen, mikä olisi illallisten kuumin puheenaihe?
- Puheenaiheena olisi maailman parantaminen.

8. Minkä kirjan nimi kuvaa parhaiten kulunutta viikkoasi?
- Neiti Etsivä ja jännittävät jälkiruoat, sillä viime viikko oli leivontaa täynnä.

9. Luetko usein tietokirjoja?
- En yhtään. Tietokirjat on usein kirjoitettu tylsästi ja kuivasti. Olen kyllä miettinyt kirjablogien tietokirjoihin liittyviä haasteita vilkaistessani, että minun pitäisi yrittää etsiä joitan hyvin kirjoitettuja tietokirjoja.

10. Kirja vai elokuva?
- Riippuu kirjasta ja elokuvasta sekä mielentilasta. Tällä hetkellä tykkään mieluummin lukea kuin katsella elokuvia.

11. Millä mielellä suhtaudut tulevaan syksyyn?
- Innostuneesti! Odotan jo muun muassa kirjamessuja.

Annan palkinnon seuraaville:
(Valitsin teidät Harry Potter -lukumaratonista! Ei ole pakko osallistua, jos ette halua.)

Henna / Carry on reading
Emmy / Et ole liian villi lukemaan
Kuutar / Kuutar lukee
Kia / Luetaanko tämä?
Sanna / Lukujonossa
Mira / Neverendingly
Marika / Oksan hyllyltä
Sirri / Sivutiellä
Hande / Tuntematon lukija
Lotta / Vinopino kirjoja

Ja kysymykseni teille ovat:

1. Mikä on ollut kuluneen kesän paras kirja?
2. Mikä kirja on ollut kuluneen kesän pettymys?
3. Mikä on paras kirjoihin liittyvä kesämuistosi?
4. Mikä kirjagenre kuuluu kesään?
5. Missä tykkäät lukea kesällä?
6. Minä vuodenaikana luet eniten?
7. Mitä aiot lukea syksyllä?
8. Onko sinulla muita kirjoihin liittyviä suunnitelmia syksylle?
9. Kumpi on hauskempaa: ostaa kirjoja omaksi vai lainata niitä kirjastosta?
10. Osallistutko mieluummin lukuhaasteisiin vai luetko mitä mieleen juolahtaa?
11. Mitä aiot lukea seuraavaksi?

maanantai 1. elokuuta 2016

Helmet lukuhaaste 39/50

Heinäkuussa luin Helmet lukuhaasteeseen 6 kirjaa.
 
 

Paras haasteeseen lukemani kirja heinäkuussa oli Jean-Christophe Rufin: Globalia. Rakastan lukea maailmanlopun jälkeisistä maailmoista. Kirjassa oli paljon myös kritiikkiä nyky-yhteiskuntaa vastaan.


Heinäkuussa haasteeseen lukemani kirjat:

William Shakespeare: Myrsky (12. Näytelmä)

Jean-Christophe Rufin: Globalia (7. Vihervuosi 2016 -sloganiin "Minun maisemani – maalla ja kaupungissa" sopiva kirja)

Kaari Utrio: Kiilusilmä feministi (36. Kokoelma esseitä tai kolumneja)

Françoise Gilot, Carlton Lake: Elämä Picasson rinnalla (43. Kirjassa mukana Pablo Picasso (syntymästä 135 v.))

Carolyn Keene: Neiti Etsivä ja jännittävät jälkiruoat (1. Ruuasta kertova kirja)

Tove Jansson: Muumipappa ja meri (32. Kirjassa on myrsky)


Kaikki haasteeseen lukemani kirjat päivittyvät Helmet lukuhaaste sivulleni.