lauantai 30. huhtikuuta 2016

Helmet lukuhaaste 26/50

Huhtikuussa luin Helmet lukuhaasteeseen 3 kirjaa.



Paras huhtikuussa lukemani kirja oli Erin Morgenstern: Yösirkus. Jäljelle jäi sanojen sijasta vain vahva, monivivahteinen tunne. Kirja oli lumoava, taianomainen ja kiehtova. Täynnä käsinkosketeltavaa kuvailua.


Huhtikuussa haasteeseen lukemani kirjat:

Erin Morgenstern: Yösirkus (20. Kirjan nimi viittaa vuorokaudenaikaan)

Hassan Blasim: Irakin Purkkajeesus (38. Jossain päin maailmaa kielletty kirja)

Anna-Leena Härkönen: Kaikki oikein (15. Kirjan kansi on mielestäsi ruma)


Kaikki haasteeseen lukemani kirjat päivittyvät Helmet lukuhaaste sivulleni.

Kuinka Helmet lukuhaaste on sujunut sinulta? Muita kommentteja?

torstai 28. huhtikuuta 2016

Kirjalliset illalliskutsut Tag



Bongasin Dreamland Book Blog blogista The Literary Dinner Party Tagin, jonka kysymykset suomensin. Leikkimieliset vastaukseni ovat tässä:

Emännöit illalliskutsuja. Voit kutsua kirjoista paikalle kenet tahansa hahmon, joka sopii seuraaviin kohtiin:

1. Hahmo osaa tehdä ruokaa tai pitää ruoanlaitosta

Constance M. Burge: Charmed kirjasarjan Piper on ammatiltaan kokki. Hän osaisi loihtia upeat tarjoilut - ripauksella taikaa. Olisi upeaa tavata oikea noita.

2. Hahmo, jolla on varaa kustantaa juhlat

Stephenie Meyer: Houkutus kirjan Alice Cullenilla ei vaikuta olevan puutetta rahasta. Hahmo on kirjasarjan ainoa valopilkku. Rakastan vampyyritarinoita, joten olisi hauskaa tavata oikea vampyyri - vaikka se olisikin auringonvalossa kimaltava ja valkosipulia sietävä yksilö.

3. Hahmo, joka saattaa aiheuttaa kohtauksen

Angela Sommer-Bodenburg: Pikku Vampyyri kirjojen Rydiger samasta syystä kuin edellisessä kysymyksessä. Poikkeuksena, että hän on aito vampyyri. Huvittava, äkkipikainen ja arvaamaton - nostalginen hahmo. Toivottavasti hänellä olisi varaviitta mukanaan niin illallisen jälkeen voisi tehdä pienen lentokierroksen.

4. Hahmo, joka on hauska tai viihdyttävä

Rob Thomas: Veronica Mars kirjojen Veronica. Hänestä löytyy omanlaistaan huumoria - etenkin ystävien seurassa. Veronica on yksi lempihahmoistani. Hän on taitava, omapäinen, itsevarma ja uskottava hahmo.

5. Hahmo, joka on erittäin sosiaalinen tai suosittu

Pikku Prinsessa kirjan Saara. Rakastin lapsena elokuvaa, jossa Shirley Temple näyttelee Saaraa. Olisi mielenkiintoista keskustella niin hyväsydämisen, lempeän ja rakastettavan hahmon kanssa.

6. Pahis

Selasin uudestaan ja uudestaan lukemieni kirjojen listaa enkä keksinyt sieltä yhtään pahista. Valitsen siksi uhkarohkeasti John Boynen: Poika raidallisessa pyjamassa kirjan ´Hillerin´. Mieluiten kuitenkin turvallisen välimatkan päässä muista, kahleissa ja vartioituna. Häneltä voisi kysyä yhden kysymyksen: miksi. En kuitenkaan uskoisi saavani vastausta.

7. Pariskunta - ei välttämättä romanttinen

Mietin hetken aikaa, valitsenko Nälkäpeli kirjojen Katnissin ja Peetan vai Harry Potter kirjojen Hermionen ja Ronin. Päädyin jälkimmäiseen pariskuntaan. Todennäköisesti olisi liian raskasta tavata kovia kokeneet Katniss ja Peeta. Heillä kun on niin paljon mielenterveysongelmia ja kärsimyksiä taustalla. He saavat siis elää loppuelämäänsä rauhassa ilman rasittavaa illalliskutsua. Hermione ja Ron sen sijaan voisivat olla viihdyttävää - ja etenkin taianomaista - seuraa.

8. Sankari tai sankaritar

Robert Jordan: Ajan Pyörä kirjasarjan Mat. Mietin, haluaisinko tavata kirjoista Nynaeven vai Matin, mutta valitsin jälkimmäisen, jotta kutsuilla olisi hieman enemmän miehiäkin. Jälkiruokaa odotellessa voisin ottaa erän noppapeliä ja todeta, onko hänellä tosiaan kaikessa satumaisen hyvä tuuri.

9. Hahmo, jota ei arvosteta

AJ Penn: The Tribe: A New World kirjan Ruby on luultavasti aika tuntematon hahmo. Minusta olisi ihanaa tavata hänet, sillä hän on osaava, itsevarma ja voimakastahtoinen nainen. Lisäksi hän voisi opettaa muutamia vinkkejä selviytymisestä.

10. Omavalintainen hahmo

Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo kirjan herra Darcy. Haluaisin kokea itse, onko mies todella maineensa veroinen; onnistuuko hän hurmaamaan kaikki naiset rujolla tyylillään. Olisi myös huvittavaa nähdä, kuinka hän istuisi hiljaa illallispöydässä ja mulkoilisi muita vieraita.

Päätin kutsua sellaisia hahmoja, jotka ovat tehneet minuun vaikutuksen - etenkin lapsuudessa ja nuoruudessa. Pahista lukuunottamatta.


Mitä vastaisit kysymyksiin? Muita kommentteja?

tiistai 26. huhtikuuta 2016

Erin Morgenstern: Yösirkus



"Paikka näyttää tyhjältä ja hylätyltä. Olet silti haistavinasi kinuskin makean tuoksun leijailevan tuulenvireen mukana raikkaassa syysilmassa."

Morgenstern, Erin: Yösirkus
Julkaistu: 2012 
Alkuperäinen julkaisu: 2011 
Alkuperäinen nimi: The Night Circus
Mistä maasta: Yhdysvallat 
Suomentanut: Hanna Toivonen 
Kustantaja: Basam Books 
Sivumäärä: 399

Salaperäinen sirkus Le Cirque des Rêves saapuu eri paikkakunnille ilmoittamatta asiasta etukäteen. Se vain yhtäkkiä on paikallaan ja katoaa yhtä merkillisesti. Sirkus koostuu lukemattomista mustavalkoraidallisista teltoista, jotka kätkevät sisälleen toinen toistaan lumoavampia esityksiä ja taidonnäytteitä. Koko paikka on mustavalkoinen, jopa sen henkilökunta pukeutuu mustavalkoisiin asuihin. Mystisyyttä lisää sirkuksen öinen aukioloaika. Kulissien takana taikuri Celia Bowen pelaa peliä, johon hänen isänsä on hänet lapsesta saakka pakolla valmentanut. Hänen täytyy ylittää taidoillaan vastapelaajansa Marco. Elämä sirkuksessa on päivä päivältä jännittävämpää, vaarallisempaa ja kiehtovampaa.

"Sirkus olikin tutkimusmatka. Hän seikkaili siellä parhaansa mukaan mutta tunsi itsensä kovin valmistautumattomaksi. Oli vaikea valita telttoja kymmenistä vaihtoehdoista, joissa jokaisessa roikkui houkutteleva, teltan sisällöstä vihjaileva kyltti. Mutkittelevilla raidallisilla poluilla tuli joka käännöksellä vastaan lisää telttoja, lisää kylttejä ja lisää arvoituksia. - Kaikki oli taianomaista ja vaikutti jatkuvan ikuisuuteen. Yksikään polku ei päättynyt vaan yhtyi toisiin polkuihin tai kaartui takaisin sirkuksen keskipihalle. Jälkeenpäin hänen oli vaikea kuvailla kokemustaan. Hän osasi vain nyökätä, kun äiti kysyi, oliko hänellä ollut hauskaa." (s.53)

Rakastin lapsena käydä sirkuksessa. Pidin sen ainutlaatuisesta tunnelmasta, mitä en missään muualla kokenut. Sirkus tuoksui hattaralle, popkornille ja eläimille. Siellä oli monenlaisia ääniä ihmisten puheensorinasta hevosten hirnahduksiin. Pidin musiikista ja kuuluttajan komeasta ja teatraalisesta puhetyylistä. Mielestäni tunnelma, lavastus ja näyttävät asut olivat ensiarvoisen tärkeitä. Tämä kirja tuo mukanaan samankaltaisen tunteen - ja vielä enemmän.

"Enemmän kuin karnevaali - ja oikeastaan enemmän kuin sirkuskin. - Tästä tulee jotain aivan uutta, täysin ainutlaatuinen elämys, aistien juhla. Teatteritaidetta ilman teatteria, viihdettä, johon voi sukeltaa sisälle. Tuhoamme kaikki vanhat olettamukset ja käsitykset siitä, mitä sirkus on, ja luomme jotain aivan muuta, jotain täydellisen uudenlaista." (s.64)

Olen aivan Yösirkuksen lumoissa. Pidän kirjassa etenkin sirkuksen kuvailusta, sillä voin nähdä sen silmissäni, tuntea kaikki tuoksut ja maistaa kinuskin makeuden. Henkilöhahmot ovat yhtä aikaa sekä uskottavia että taianomaisia. Kerronta on mielenkiintoista, sillä se tapahtuu eri aikoina 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa sekä eri paikoissa. Miinusta kirja saa liian paljastavasta takakansitekstistä (onneksi en lukenut sitä ennen kuin luin kirjan) ja paikoitellen liikaa pitkitetystä tarinasta. Kirjaa on ihana lukea, ja sen jättäminen taakse on haikeaa. Siitä on vaikea kirjoittaa, sillä jäljelle on jäänyt sanojen sijasta vain vahva, monivivahteinen tunne. Nousee myös mielihalu pukeutua mustavalkoiseen - ehkä ripauksella punaista. Jään uneksimaan.


Helmet lukuhaaste 2016: 20. Kirjan nimi viittaa vuorokaudenaikaan


lauantai 23. huhtikuuta 2016

Hyvää kirjan ja ruusun päivää



Tänään on Kirjan ja ruusun päivä! Sitä vietetään 23.huhtikuuta, sillä silloin klassikkokirjailijat Miguel de Cervantes ja William Shakespeare kuolivat. UNESCO on julistanut päivän kansainväliseksi kirjan ja tekijänoikeuksien päiväksi, sillä kirjat symboloivat vapautta, yhteenkuuluvuutta ja rauhaa.

Suomessa on tapana valita Kirjan ja ruusun päivän kirjailija. Useista kirjakaupoista saa päivän kirjaa kaupanpäällisenä, jos ostaa kirjoja vähintään 15 eurolla. Tänä vuonna kirja on Ronja Salminen & Jami Nurminen: Onks noloo?. Päivän jälkeen kirja ei ole enää saatavilla. Voit lukea tästä lisää virallisilta sivuilta.

Akateemisessa kirjakaupassa Helsingissä on blogistanian palkintojenjako kello 12-13. Kotimaiset kirjabloggaajat palkitsevat vuoden 2015 parhaat kirjat neljässä eri kategoriassa. Paikalla ovat ainakin Siiri Enoranta ja Bea Uusma. Voit lukea tästä ja muusta päivän ohjelmasta lisää Akateemisen kirjakaupan sivuilta.

keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

NY Times By the Book Tag



Bongasin Cats, books & me blogista NY Times By the Book Tagin, jonka kysymykset suomensin. Vastaukseni ovat tässä:

1. Mikä kirja on parhaillaan yöpöydälläsi?
Luen Yösirkus nimistä kirjaa, jonka on kirjoittanut Erin Morgenstern. Kirja on ihanan maaginen, lumoava, mystinen, salaperäinen, kiehtova ja jännittävä! Tulee mieliteko pukeutua mustavalkoiseen!

2. Mikä on viime aikojen paras lukemasi kirja?
Paula Hawkinsin Nainen junassa on mielestäni jännittävä ja mielenkiintoinen trilleri. Siinä on kuvattu onnistuneesti ongelmallisia ihmissuhteita ja elämän vastoinkäymisiä.

3. Kenet kirjailijoista - elävän tai kuolleen - haluaisit tavata?
Minulla ei ole koskaan ollut halua tavata kirjailijoita. En tiedä, mitä sanoisin heille. Kerran vuosia sitten kirjamessuilla uskaltauduin kiittämään Laila Hirvisaarta, sillä hän on yksi äitini lempikirjailijoista. Hän taputti minua poskelle vastakiitokseksi. Tilanne oli jokseenkin absurdi, kuin unta.

4. Mitä yllättäviä kirjoja kirjahyllystäsi löytyy?
En tiedä, mikä voisi yllättää. Olen kertonut kaikista kirjoistani täällä blogissa. Minulla on useita eri tv-sarjoihin liittyviä kirjoja, mikä on ehkä erikoista; Charmed, The 100, The Tribe, Veronica Mars.

5. Kuinka järjestelet henkilökohtaisen kirjastosi?
Levittämällä kirjat eri paikkoihin. Ne eivät todellakaan löydy vain kirjahyllystä!

6. Minkä kirjan olet aina aikonut lukea, mutta et ole lukenut? Häpeätkö, ettet ole lukenut jotain kirjaa?
Olen maininnut useaan otteeseen, että Taru sormusten herrasta on ollut minulla jo ikuisuuden kesken. Minua hävettää, että minulla on lukuisia klassikkoja lukematta. Olen loppujen lopuksi lukenut erittäin vähän elämäni aikana.

7. Mistä kirjasta olisit halunnut pitää, mutta et pitänyt? Mikä kirja on jäänyt sinulta kesken?
Pidän dystopiasta, joten olisin halunnut pitää enemmän Veronica Rothin Outolintu trilogiasta, mutta se vain huononi ja huononi loppua kohden. Kesken jäänyt kirja on tosiaan Taru sormusten herrasta.

8. Millaiset tarinat vetävät sinua puoleensa? Mistä pysyt kaukana?
Lempiaiheeni on tällä hetkellä dystopia. Minua kiinnostavat tarinat, jotka sijoittuvat maailmanlopun tapahtumiin tai jonkin katastofin jälkeiseen aikaan. On mielenkiintoista lukea, kuinka ihmiset selviytyvät erilaisista tilanteista tai miten maailma on muuttunut. Kaikki tunteita herättävät tarinat. Pysyn kaukana kauhusta.

9. Minkä kirjan antaisit presidentille luettavaksi?
Sen täytyisi olla jokin tärkeä kirja, joka saisi hänet ajattelemaan vielä enemmän ihmisten parasta.

10. Mitä aiot lukea seuraavaksi?
Jonkin kirjan valtavasta kirjapinostani. En tiedä vielä.


Mitä vastaisit kysymyksiin? Muita kommentteja?

sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Hassan Blasim: Irakin Purkkajeesus



"Painajaismaisten tulevaisuudenkuvien levittäminen on yleensä toimivaa bisnestä."

Blasim, Hassan: Irakin Purkkajeesus
Julkaistu: 2013
Alkuperäinen julkaisu: 2013
Alkuperäinen kieli: Arabia
Alkuperäinen nimi: Englanninkielinen laitos The Iraqi Christ
Mistä maasta: Suomi
Suomentanut: Sampsa Peltonen
Kustantaja: WSOY
Sivumäärä: 192

Hassan Blasim on irakilaissyntyinen ja Suomeen vuonna 2004 muuttanut kirjailija, elokuvakäsikirjoittaja ja -ohjaaja. Irakin Purkkajeesus sai vuonna 2014 Independent Foreign Fiction Prize -palkinnon, joka annetaan englanniksi käännetylle merkittävälle nykyteokselle.

Kirjassa on kolmetoista Irakiin tai Suomeen sijoittuvaa surrealistista novellia, jotka sisältävät ajatuksia sodasta, kuolemasta ja elämästä. Novelleissa vilisee ankeita ihmiskohtaloita ja väkivaltaa; mainintoja teloituksista, raiskauksista, kidutuksista, elävältä hautaamisesta, pommituksista, noituudesta rankaisemisesta, lesboudesta teurastamisesta. Kuinka lapset suhtautuvat elämään sodan keskellä. Miten aikuiset surevat menneisyyttä. Millaisia eri rooleja heillä on: asepalveluksessa, pakolaisina, mielipidevankeina, ihmissalakuljettajina, palkkamurhaajina, ääriajattelijoina, itsemurhapommittajina, maanpettureina, rintamakarkureina, prostituoituina, sotaveteraaneina, terroristeina, keskellä amerikkalaisten pommituksia, anarkiaa ja yleislakkoja. Jättääkö tappaminen pysyvät jäljet sieluun. Onko ainoa keino turvautua viinaan ja huumeisiin, jotta pää kestää olosuhteet. Loputonta väkivallan kierrettä, eri uskonryhmien välistä taistelua. Ihmiset tekevät järjettömyyksiä vain, koska haluavat saada viimeisen sanan ja olla oikeassa. Absurdia ja järjetöntä.

Miten ihminen voi olla niin paha? Mikä on elämän tarkoitus? Mitä me teemme täällä?


"Ne ovat viiltäneet inhimillisyydeltä kaulan auki ja istuutuneet itkemään sen juurelle. Sepustaneet runoja ihmisarvosta samalla kun toiset sepustavat pitkiä sotia, jotka eivät ole vieläkään loppuneet eivätkä ikinä lopukaan. Niiden runot ovat häpeästä ja tappioista ylitsevuotavia, mutta klovninhymy ei hyydy!" (s.184)


Helmet lukuhaaste 2016: 38. Jossain päin maailmaa kielletty kirja


tiistai 5. huhtikuuta 2016

Linus Jonkman: Introvertit työpaikan hiljainen vallankumous



"Jos joku haukkuu sinua introvertiksi, sano kiitos."

Jonkman, Linus: Introvertit työpaikan hiljainen vallankumous 
Julkaistu: Toinen painos, 2015
Alkuperäinen julkaisu: 2013 
Alkuperäinen nimi: Introvert - Den tysta revolutionen 
Mistä maasta: Ruotsi 
Suomentanut: Ulla Lempinen 
Kustantaja: Atena Kustannus Oy 
Sivumäärä: 296

Mitä tarkoittaa olla introvertti? Entä ekstrovertti? Pohdinnan voi aloittaa miettimällä, mitä tekisi silloin, kun ei ole pakko tehdä mitään. Menisikö konserttiin, messuille tai meluisalle klubille juttelemaan tuntemattomien kanssa turhanpäiväisistä asioista? Vai jäisikö kotiin kirjan tai luonnoslehtiön äärelle - kenties ystävän kanssa, joka puuhastelee vieressä samoja asioita?

"Juhlissa oloni on kuin hummerilla ravintolan akvaariossa. On vain ajan kysymys, koska joku alkaa vilkuilla suuntaani ja valitsee minut päivällisekseen." (s.85)

Kirjan mukaan introversio on persoonallisuustyyppi, joka on biologista. Puhutaan siitä, mikä aktiivisuuden taso vaaditaan, jotta hormonit viestittävät aivoille hyvästä olosta. Introvertti tarvitsee matalamman aktiviteettitason kuin ekstrovertti. Keskustelutilanne tai liiallinen sosiaalinen kanssakäyminen kuormittaa introvertin mieltä ja saa uupumaan. Hänellä on myös erilainen tapa viestiä - esimerkiksi iloa ja onnea - kuin ekstrovertillä. Introvertti on henkilö, joka on itsenäinen, keskittymiskykyinen ja pohdiskeleva sekä muutosherkkä, tärmällinen ja varautunut. Hän kokee yksityisyyden tarvetta, ajattelee syvällisesti, arvostelee itseään ankarasti, pitää järjestyksestä, jää vatvomaan asioita mielessään, haluaa saattaa asiat loppuun ja vaikuttaa rauhalliselta vaikka pään sisällä vallitsee ajatusten tai tarinoiden tulva. Ajattelu tapahtuu myös kuvina. Introvertilla on sekä julkinen että yksityinen persoonallisuus. Hän tarvitsee rauhaa, lepoa ja aikaa suunnitella esiintymisiään. Introverttiin henkilöön on vaikea tutustua. Hän pitää keskustelun sijasta tekemisen keskiössä, kun hän tapaa ystäviään. Toisaalta introvertti voi puhua itseään kiinnostavasta aiheesta, ´kunnes kuulija nääntyy ravinnonpuutteeseen´. Introversio ei tarkoita sitä, että henkilö olisi diiva, ujo, tylsä tai että hänellä olisi persoonallisuushäiriö. Hänen yksinolon ja koskemattomuuden tarvettaan voidaan virheellisesti erehtyä pitämään ylimielisyytenä, itsekkyytenä tai epäsosiaalisuutena. Täytyy myös muistaa, että biologian lisäksi perimä, ympäristö ja valinnavapaus muokkaavat ihmistä.

"Eläinmaailmassa vastaavanlaisia viestintäongelmia on kissoilla ja koirilla. Koira heiluttaa häntäänsä, kun se on iloinen. Jos kissa heiluttaa häntäänsä, se tahtoo tappaa sinut. Tämä on yksi syy, miksi kissat ja koirat eivät välttämättä tule kovin hyvin toimeen keskenään." (s.99) 

Introverteilla on hankalaa nykyisessä yhteiskunnassa, sillä se on äärimmäisen ekstrovertti. Koulu suosii verbaalisesti kyvykkäitä ja aktiivisia oppilaita. Työpaikkailmoitukset ovat täynnä ekstrovertteja piirteitä ihannoivia lauseita ja toiveita. Ennen 1960-lukua puhumattomuus ja pidättyväisyys olivat puolestaan muodissa. Sanottiin, että puhuminen on hopeaa ja vaikeneminen kultaa. Ihminen on sitä onnellisempi mitä lähempänä hän on yhteiskunnassa vallitsevaa ihannetta. Tärkeää siis olisi, että kenenkään motivaatiota ei riistettäisi tai että lapsille ei opetettaisi, että heidän persoonallisuutensa on vääränlainen.

"Vuorenvarma keino aiheuttaa ahdistusta on panna ekstrovertti istumaan vähäpuheisen introvertin viereen, jotta tämä piristyisi. Se on yhtä älykästä kuin yrittää nostaa uima-altaan lämpötilaa pissaamalla siihen. Lopputulos on yleensä se, että ekstroverteillä on tylsää ja introvertit sulkeutuvat kuoreensa kuin simpukat. Monet ekstrovertit kuvittelevat olevansa vastuussa tilanteiden sujumisesta. Ensimmäinen väärä olettama on, että introverttejä pitäisi aktivoida." (s.120)

"Introvertin rankaiseminen yksinäisyydellä on kuin yrittäisi hukuttaa kalan." (s.139)

Kirjan mukaan introverteille sopivat hyvin palveluammatit. Moni näyttelijä on introvertti. Tämä johtuu siitä, kuinka introvertti on koko elämänsä havainnoinut sosiaalisia tilanteita. Hänellä on tunneälyä, älykkyyttä, sinnikkyyttä, kurinalaisuutta ja kärsivällisyyttä. Häntä motivoi rahan ja aseman sijasta intohimo aiheeseen.

"Lars oli historian opettaja ja käytti aivan toisenlaista taktiikkaa. Hän kertoi lyhyitä tarinoita ja esitti avoimia kysymyksiä. Kun vastasimme, hän kuunteli meitä aidosti. Hän puhui rauhallisella ja hiljaisella äänellä mutta sai silti täyden huomiomme. Kuulluksi tulemisessa ei olekaan kyse äänen voimakkuudesta." (s.171)

Ahmin kirjan melkein yhdeltä istumalta, sillä aihe kiinnostaa minua suunnattomasti. Kirja tuntui aluksi todellakin pyrkivän vallankumoukseen, sillä se on provosoiva ja paikoin hieman liiankin hyökkäävästi kirjoitettu. Esimerkit koskien ekstrovertteja olivat usein viinanhuuruisia ja sekopäisiä. Loppua kohden kirjailija yritti tasoittaa ajatuksiaan toteamalla, että sekä introvertteja että ekstrovertteja tarvitaan. Kirjan miinuspuolina olivat liika toisto sekä toimistotyön käyttäminen esimerkkinä. Tein kirjan lopussa olleen testin ja sain tulokseksi, että olen pääosin introvertti. Sosiaalisuus onnistuu siis minulta vaivatta, mutta tarvitsen myös yksinoloa voidakseni hyvin. Teen mielelläni töitä sekä yksin että ryhmässä.


Oletko introvertti, ekstrovertti vai jotain muuta? Muita kommentteja?

maanantai 4. huhtikuuta 2016

Millainen minä olen

Bongasin Yöpöydän kirjat -blogista vanhan haasteen, jonka pohjalta päätin koota And That´s Who I Am -kuvakollaasin asioista, jotka sopivat minuun:































Millainen olet? Muita kommentteja?

sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Uusi ulkoasu

Unelmien aika -kirjablogissa on nyt uusi ulkoasu!

Halusin näin lumettomassa huhtikuussa vaihtaa talvisen otsikkokuvan kesäisempään. Kuvien värimaailma inspiroi minua muuttamaan myös taustaväriä. Otsikoissa, tähdissä ja linkeissä löytyy edelleen vanhaa tuttua pinkkiä.

Lisäsin samalla uuden väliotsikon HelMet lukuhaasteelle.





lauantai 2. huhtikuuta 2016

Anna-Leena Härkönen: Kaikki oikein



"Kaikki haluavat voittaa lotossa, mutta kukaan ei halua olla lottovoittaja."

Härkönen, Anna-Leena: Kaikki oikein 
Julkaistu: 2014 
Mistä maasta: Suomi 
Kustantaja: Kustannusosakeyhtiö Otava 
Sivumäärä: 317

Eeva-Kaisa ´Eevi´ Puttonen on hieman yli 30-vuotias kosmetologi-kampaaja. Hänen aviomiehensä Kari työskentelee musiikin parissa. He asuvat vuokralla Helsingissä ja joutuvat elämään vähävaraisten elämää. Eevi on joutunut kärsimään köyhyydestään jo lapsena, sillä hänen vanhempansa ovat olleet liiankin tarkkoja rahankäytöstä. Häntä on kiusattu koulussa vääränlaisista vaatteista ja rahattomuudesta. Nykyään hänen äitinsä makaa hoitokodissa ja hänen välinsä neuroottiseen isään ovat viileät. Sisaruksiinkin tulee pidettyä yhteyttä enää harvoin. Eevin elämän tärkein ihmissuhde on ystävä Hanna.

Kaikki tuntuu muuttuvan Eevin elämässä, kun hän hetken mielijohteesta tekemällään lottorivillä voittaa seitsemän miljoonaa euroa. Hänellä on yhtäkkiä rahaa shoppailla kalliita tavaroita, syödä hienoissa ravintoloissa, hankkia oma asunto ja lähteä luksuslomalle. Kari puolestaan huomaa voivansa läträtä entistä enemmän viinan kanssa ja ostaa uuden auton. Pian pariskunta saa huomata kolikon kääntöpuolen, sillä raha ei viekään kaikkia ongelmia pois, vaan korostaa niitä. Eevi ahdistuu ihmisten muuttuneesta suhtautumisesta häneen ja kokee identiteettikriisiä. Hänen kärttyisyytensä ja huono olonsa vain korostuvat. Eevi kokee olevansa ylevämpi ihminen kuin muut ja hänen katkeruutensa muita ihmisiä kohtaan vain kasvaa.

"Miksi häntä edelleen inhotti katsoa noita kermassa haudutettuja haahuilijoita, jotka olivat todennäköisesti perineet vanhempansa ja ties kenet? Olihan hän itsekin saanut rahaa ilman ansiota. Häntä inhotti sen takia, että niillä oli ollut hyvin aina. Huippulelut, laskettelulomat, muotivaatteet, lentokentän kokoiset kodit. Samaan aikaan Eevi oli laskenut pennejä ja kituuttanut. Sitä kituuttamisen jättämää hajua ei voinut millään rahalla huuhtoa. Jos oli kerran ollut köyhä, oli aina köyhä."

"- Mä pyydän vaan kahta tonnia, Hanna naurahti epäuskoisesti. - Luulis sulla olevan se summa ihan tavallisella tilillä.
Niin, mutta se on minun, Eevi ajatteli. Hän halusi ulos tästä kahvilasta. Heti.
- Ja mä maksan takas ennen kesää, Hanna selitti hengästyneenä. - Tytöt ei voi kattoo telkkaria. En mä voi niille sanoa että juu odottakaa siihen asti että saadaan isän kanssa rahat kasaan.
Lapsikortti. Voi Jumala. Tästä tapaamisesta oli tulossa katastrofi."

Pidän Anna-Leena Härkösen tyylistä kirjoittaa, sillä se on mukaansatempaavaa, lukijaystävällistä sekä hieman raadollista. Hän kuvaa kirjassaan miehen ja naisen välistä suhdetta karrikoidusti. Kari on mies, joka ei tee kotitöitä, odottaa kehuja ja haluaa tienata rahaa enemmän kuin nainen. Eevi puolestaan suhtautuu kaikkeen negatiivisen kateellisesti. Hän on kyyninen ja kyllästynyt elämäänsä. Tekstissä on myös huumoria ja lennokasta kieltä sekä oivalluksia elämästä.

Kirjaa lukiessa pohtii väistämättä, mitä itse ostaisi voittorahoilla. Ensimmäisenä mieleen tulee asunnon osto. Sen jälkeen, miten haluaisi sisustaa sen. Uutta kirjahyllyä pohtiessa miettii, kuinka paljon uusia kirjoja voisi ostaa. Sitten voisi lähteä lomamatkalle. En haaveile luksuslomasta, kuten Eevi, vaan ihan tavallisesta kaupunkilomasta. En ole kuitenkaan lotonnut koskaan muutamaa hassua kertaa lukuunottamatta. Senkin rahan voi laittaa johonkin muuhun kuten vaikka säästöön. Sitä paitsi en halua kokea voiton mukanaan tuomaa shokkia ja muuttua ihmisenä kuten Eevi.


Helmet lukuhaaste 2016: 15. Kirjan kansi on mielestäsi ruma